EU:n syrjäisimmät alueet

TÄRKEIMMÄT KOHDAT

Syrjäisimmät alueet

Euroopan unionin yhdeksän syrjäisintä aluetta ovat:

• Azorit ja Madeira (Portugali),
• Kanariansaaret (Espanja),
• Guadeloupe, Ranskan Guayana, Martinique, Mayotte, Réunion ja Saint-Martin (Ranska).

Toimintalinjat

Syrjäisimpiä alueita koskeva EU:n uudistettu strategia perustuu neljään toimintalinjaan.

1. Alueiden, kyseisten EU:n jäsenmaiden ja Euroopan komission välinen vahva kumppanuus. Seuraavia välineitä suunnitellaan:
   • tilapäisen foorumin perustaminen helpottamaan näkemysten vaihtoa syrjäisimpien alueiden etunäkökohdista ja huolenaiheista. Foorumissa on mukana komissio, kansallisia ja syrjäisimpien alueiden viranomaisia sekä muita merkityksellisiä toimijoita;
   • erityisten työryhmien perustaminen vastaamaan tarvittaessa yksittäisen syrjäisimmän alueen erityistarpeisiin;
   • sen varmistaminen, että syrjäisimpien alueiden huolenaiheet ja etunäkökohdat otetaan asianmukaisesti huomioon vaikutustenarvioinneissa ja unionin politiikan arvioinnissa;
   • erityisen huomion kiinnittäminen kolmansien maiden kanssa neuvoteltavissa kauppasopimuksissa syrjäisimpien alueiden arkoihin tuotteisiin;
   • yhteistyön tekeminen EU-maiden kanssa, jotta parannetaan syrjäisimpien alueiden osallistumista kalastusta koskeviin neuvotteluihin.
2. Kunkin alueen vahvuuksien hyödyntäminen. Syrjäisimmillä alueilla on ainutlaatuisia luonnollisia vahvuuksia, kuten:
   • runsas biologinen monimuotoisuus;
   • merkittävät yksinomaiset talousvyöhykkeet¹;
   • sijainti ja ilmasto, jotka soveltuvat avaruusalan ja astrofysiikan toimintaan;
   • kolmansien maiden markkinoiden läheisyys.

   Komissio ottaa nämä vahvuudet huomioon ja toteuttaa useita toimia, kuten:

   • käynnistää Euroopan investointipankkiryhmän kanssa erityisen strategisten investointien aloitteen, jonka tarkoituksena on parantaa niiden mahdollisuuksia saada tukea Euroopan strategisten investointien rahastosta,
   • harkitsee erityistoimia sinisen talouden alojen tukemiseksi,
   • harkitsee mahdollisuutta myöntää valtiontukea uusien kalastusalusten rakentamiseen,
   • pyrkii jatkamaan syrjäisimpien alueiden hyväksi toteutettavan EU:n maatalousalan järjestelmän soveltamista ja säilyttämään syrjäisimpien alueiden hyväksi toteutettavat erityistoimenpiteet Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastossa,
   • harkitsee erityistuen tarjoamista biologisen monimuotoisuuden säilyttämiseen ja ekosysteemipalvelujen kestävään käyttöön,
   • vahvistaa tukea ja varautumista ilmastonmuutoksen vaikutuksiin, myös EU:n pelastuspalvelumekanismin yhteydessä,
   • valtavirtaistaa hyviä käytäntöjä EU:n saarien puhdasta energiaa koskevan aloitteen kautta sekä EU:ssa että kansainvälisesti.
3. Kasvun ja työpaikkojen luomisen edistäminen. Komissio:
   • käynnistää Horisontti 2020 -puiteohjelman vuosien 2018–2020 työohjelmassa kohdennetun koordinointi- ja tukitoimen, jonka tarkoituksena on parantaa syrjäisimpien alueiden valmiuksia osallistua ohjelmaan,
   • kiinnittää erityistä huomiota syrjäisimpien alueiden vahvuuksiin ja erityistarpeisiin tulevien EU:n tutkimuksen puiteohjelmien suunnittelussa,
   • tehostaa toimia Erasmus+-ohjelman edistämiseksi ja pitää esillä Euroopan solidaarisuusjoukkoja,
   • vastaa paremmin syrjäisimpien alueiden tarpeisiin ja helpottaa niiden osallistumista Euroopan laajuista liikenneverkkoa koskevaan ohjelmaan, Verkkojen Eurooppa -välineeseen ja EU:n tuleviin liikenneohjelmiin.
4. Yhteistyön vahvistaminen ja laajentaminen. Komissio:
   • harkitsee EU:n uusien investointien kohdentamista ensisijaisiin ja suurimittaisiin hankkeisiin syrjäisimpien alueiden maantieteellisillä alueilla,
   • helpottaa syrjäisimpien alueiden ja niiden naapurimaiden välistä yhteistyötä lähentämällä rahoitussääntöjä ja harkitsemalla yhteisten ohjelmien perustamista,
   • ottaa syrjäisimpien alueiden huolenaiheet huomioon neuvotellessaan näiden alueiden naapurimaiden kanssa tehtäviä kansainvälisiä sopimuksia ja liikkuvuuskumppanuuksia ja pannessaan niitä täytäntöön.