This document is an excerpt from the EUR-Lex website
Luottolaitosten maksuvalmiusvaatimukset
TIIVISTELMÄ ASIAKIRJASTA:
ASETUKSEN TARKOITUS
Tässä delegoidussa asetuksessa esitetään yksityiskohtaisesti, miten sovelletaan asetuksessa (EU) N:o 575/2013 (vakavaraisuusasetus) käyttöön otettua yleistä periaatetta, jonka mukaan luottolaitoksilla on oltava riittävästi varoja nostopyyntöihin 30 päivän kauden aikana.
Se tunnetaan maksuvalmiusvaatimuksia koskevana delegoituna asetuksena, ja siinä määritetään, mitkä varat katsotaan likvideiksi varoiksi1. Siinä esitetään, miten 30 päivän kauden aikana odotetut käteisen ulos- ja sisäänvirtaukset voidaan laskea.
TÄRKEIMMÄT KOHDAT
Luottolaitosten maksuvalmiusvaatimuksen on oltava vähintään 100 prosenttia. Tämä vastaa sen maksuvalmiuspuskurin2 ja likviditeetin nettoulosvirtauksen3 suhdetta 30 päivän kauden aikana.
Luottolaitos on stressin4 kohteena seuraavissa tilanteissa (luettelo ei ole tyhjentävä):
- luottolaitoksen vähittäistalletusten ulosvirtaus huomattavilta osin
- vakuudettoman tukkurahoituskapasiteetin tai vakuudellisen lyhytaikaisen rahoituksen osittainen tai täydellinen menettäminen
- ylimääräiset likviditeetin ulosvirtaukset, jotka johtuvat luottoluokituksen alenemisesta
- markkinoiden lisääntyneen epävakauden vaikutus vakuuksien arvoon
- likviditeetti- ja luottosopimuksia koskevat ennakoimattomat nostot
- mahdollinen velvollisuus velan takaisinostoon tai sopimuksenulkoisten velvoitteiden täyttämiseen.
Likvidien varojen
- on koostuttava luottolaitoksen hallussa olevasta omaisuudesta, oikeudesta, saamisesta tai korosta, joka voidaan muuttaa käteiseksi rahaksi 30 päivässä
- liikkeeseenlaskija ei saa olla luottolaitos itse eikä muu elin, kuten sijoituspalveluyritys, vakuutusyritys tai rahoitusalan holdingyhtiö
- arvo on voitava määrittää helposti saatavilla olevien markkinahintojen perusteella
- on oltava listattuina virallisesti hyväksyttyyn pörssiin tai niillä on käytävä kauppaa joko suoran myynnin tai yksinkertaisen takaisinostosopimuksen5 kautta.
Likvidit varat jaetaan eri luokkiin
- taso 1 (likvidein), kuten kolikot ja setelit tai takaukset Euroopan keskuspankilta, kansallisilta keskuspankeilta tai aluehallinnoilta ja paikallisviranomaisilta
- taso 2A, kuten takaukset aluehallinnoilta, paikallisviranomaisilta tai julkisoikeudellisilta laitoksilta 20 prosentin riskipainolla
- taso 2B, kuten omaisuusvakuudelliset arvopaperit, yritysten joukkolainat, osakkeet edellyttäen, että ne täyttävät tietyt vaatimukset, ja tietyt arvopaperistamiset6, joiden on täytettävä tiukat ehdot, jotta ne hyväksytään tason 2B varoiksi.
Luottolaitosten on varmistettava
- että niiden maksuvalmiuspuskurissa olevat varat ovat aina riittävästi hajautettuja ja helposti saatavilla ja että ne voidaan muuttaa käteiseksi rahaksi 30 päivässä
- että puskurista vähintään 60 prosenttia on tason 1 varoja ja vähintään 15 prosenttia tason 2B varoja
- 30 päivässä, että ne eivät pidä likvideinä varoina sellaisia varoja, jotka eivät enää täytä kriteereitä.
Likviditeetin ulos- ja sisäänvirtausten sekä sovellettavien menettelyjen määrittämiseen ja mittaamiseen käytetään yksityiskohtaisia sääntöjä ja laskelmia.
Komission delegoidussa asetuksessa (EU) 2018/1620 tehtiin tiettyjä muutoksia vuoden 2015 lainsäädäntöön sen käytännön soveltamisen parantamiseksi. Tärkeimmät niistä ovat
- odotettujen likviditeetin ulos- ja sisäänvirtausten laskennan saattaminen takaisinostosopimuksissa, takaisinmyyntisopimuksissa7 ja vakuudellisissa vaihtosopimuksissa8 vastaamaan täysin Baselin pankkivalvontakomitean kansainvälistä likviditeettistandardia
- tytäryritysten tai sivuliikkeiden hallussa pitämien keskuspankkivarantojen käsittelyn määrittely
- liikkeeseenlaskun vähimmäismäärää koskevan vapautuksen mukauttaminen tiettyjen EU:n ulkopuolisten maiden arvopaperien osalta
- kumoamismekanismin9 parantaminen likvidin puskurin laskemista varten
- arvopaperistamista koskevien uusien yksinkertaisten, avointen ja standardoitujen kriteerien sisällyttäminen asetukseen.
Komission delegoitua asetusta (EU) 2018/1620 sovelletaan .
MISTÄ ALKAEN ASETUSTA SOVELLETAAN?
Asetusta on sovellettu alkaen.
TAUSTAA
Lisätietoja:
- Vakavaraisuussäännöt (Euroopan komissio)
KESKEISET TERMIT
- Likvidit varat: varat, jotka voidaan helposti muuttaa käteiseksi rahaksi.
- Maksuvalmiuspuskuri: likvidien varojen määrä, joka luottolaitoksella on hallussaan.
- Nettoulosvirtaukset: määrä, joka saadaan vähentämällä käteisen sisäänvirtaukset käteisen ulosvirtauksista.
- Stressi: luottolaitoksen vakavaraisuuden tai likviditeettiaseman äkillinen tai vakava heikkeneminen.
- Takaisinostosopimus: tai ”reposopimus” on lyhytaikainen laina, jossa arvopaperin myyjä sopii ostavansa sen takaisin tiettyyn hintaan määrättynä aikana.
- Arvopaperistaminen: menettely, jossa erilaiset varat tai sopimuksiin perustuvat velat, kuten auto- tai kiinnelainat, paketoidaan uudelleen ja myydään sijoittajille.
- Takaisinmyyntisopimus: tai käänteinen reposopimus tarkoittaa arvopaperien ostamista sopien niiden myynnistä korkeampaan hintaan määrättynä päivänä tulevaisuudessa.
- Vakuudellinen vaihtosopimus: likvidien varojen lainaaminen vähemmän likvidejä vakuuksia vastaan. Lainanottaja suorittaa lainanantajalle maksun siihen liittyvistä riskeistä.
- Kumoamismekanismi: sellaisten transaktioiden (kuten takaisinosto- tai takaisinmyyntitransaktioiden) sulkeminen, jotka erääntyvät seuraavan 30 päivän aikana.
ASIAKIRJA
Komission delegoitu asetus (EU) 2015/61, annettu , Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 575/2013 täydentämisestä luottolaitosten maksuvalmiusvaatimuksen osalta (EUVL L 11, , s. 1–36)
Asetukseen (EU) 2015/61 tehdyt peräkkäiset muutokset on sisällytetty alkuperäiseen säädökseen. Konsolidoitu toisinto on tarkoitettu ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.
Päivitetty viimeksi