Yhteiset tutkintaryhmät

TÄRKEIMMÄT KOHDAT

• Puitepäätös perustuu vuonna 1999 pidettyyn EU-maiden kokoukseen, jossa vaadittiin tällaisten ryhmien perustamista viipymättä huumausaine- ja ihmiskaupan sekä terrorismin torjumiseksi.
• Toukokuussa 2000 hyväksytyssä keskinäistä oikeusapua rikosasioissa koskevassa yleissopimuksessa määrätään yhteisten tutkintaryhmien perustamisesta. Kuitenkin ratifioinnin hitauden vuoksi tämän puitepäätöksen täytäntöönpanon määräajaksi hyväksyttiin 1. tammikuuta 2003. Puitepäätöstä lakataan noudattamasta, kun yleissopimus on tullut voimaan kaikissa EU-maissa.
• Kun rikostutkinta EU:n sisällä edellyttää koordinoitua ja yhteistä toimintaa, vähintään kaksi EU-maata voi perustaa yhteisen tutkintaryhmän. Tätä varten kyseisten EU-maiden toimivaltaiset viranomaiset solmivat sopimuksen, jossa määritellään menettelyt, joita ryhmän on noudatettava. Yhteinen tutkintaryhmä on perustettava
  • tiettyä tarkoitusta varten; ja
  • määräajaksi (joka voidaan uusia kaikkien asianomaisten osapuolten sopimuksella).
• EU-maat, jotka perustavat ryhmän, päättävät sen kokoonpanosta, tarkoituksesta ja toiminnan kestosta. Ryhmää johtaa siitä EU-maasta oleva henkilö, jossa tutkinta toteutetaan. Ryhmän toimintaan voidaan ottaa mukaan myös Europolin, Eurojustin ja OLAFin edustajia sekä EU:n ulkopuolisten maiden edustajia. Kaikkien ryhmän jäsenten on suoritettava tehtävänsä noudattaen sen maan lakeja, jossa he toimivat.
• Yhteisiä toimintaryhmiä voidaan perustaa myös EU:n ulkopuolisten maiden kanssa ja välillä, mikäli on olemassa oikeusperusta, kuten kansainväliset sopimukset tai kansallinen lainsäädäntö.
• 1. joulukuuta 2014 Yhdistynyt kuningaskunta ilmoitti Euroopan komissiolle haluavansa osallistua puitepäätökseen. Tämä vahvistettiin komission päätöksellä 2014/858/EU. 11. maaliskuuta 2016 Italia ilmoitti komissiolle sisällyttäneensä puitepäätöksen kansalliseen lainsäädäntöönsä. Näin ollen kaikilla EU-mailla on nyt EU:n oikeusperusta yhteisten tutkintaryhmien perustamiseksi.