Ingång till EU-rätten
<a href="https://eur-lex.europa.eu/content/help/eurlex-content/experimental-features.html" target="_blank">Mer om experimenthörnan</a>
Välj vilka experimentfunktioner du vill testa
EUR-Lex
Ingång till EU-rätten

Det här dokumentet är ett utdrag från EUR-Lex webbplats

Du är här
Använd citattecken för att söka på en ”exakt fras”. Lägg en asterisk (*) till din sökterm för att hitta alla varianter av den (transp*, 32019R*). Använd ett frågetecken (?) istället för ett av tecknen i din sökterm för att hitta varianter av den (st?l ger stel, stil, stol och stål).
Söktips
Behöver du fler sökalternativ? Använd Avancerad sökning

Sammanfattning av EU-lagstiftningen

Vesien suojeleminen maatalouden nitraattien aiheuttamalta pilaantumiselta

TIIVISTELMÄ ASIAKIRJASTA:

Neuvoston direktiivi 91/676/ETY vesien suojelemisesta maataloudesta peräisin olevien nitraattien aiheuttamalta pilaantumiselta

DIREKTIIVIN TARKOITUS

  • Nitraattidirektiivinä tunnetun direktiivin tarkoitus on vähentää maatalouskäytöstä peräisin olevien nitraattien aiheuttamaa veden saastumista ja estää pilaantumisen jatkuminen.
  • Nitraattidirektiivi on erottamaton osa Euroopan unionin (EU) vesipuitedirektiiviä (direktiivi 2000/60/EY – ks. tiivistelmä) ja liittyy läheisesti muihin EU:n toimintapolitiikkoihin ilmanlaadun, ilmastonmuutoksen ja maatalouden aloilla.

TÄRKEIMMÄT KOHDAT

EU:n jäsenvaltioiden on

  • määriteltävä pilaantumisalttiiksi vyöhykkeiksi kaikki alueet, joilta vesi valuu sellaisiin vesiin, jotka aiheuttavat tai voivat aiheuttaa saastumista korkean nitraattipitoisuuden ja rehevöitymisen1 vuoksi. Määriteltyjä alueita tarkastellaan ja arvioidaan uudelleen vähintään joka neljäs vuosi, jotta mahdolliset muutokset voidaan ottaa huomioon
  • perustettava pakolliset toimintaohjelmat näille alueille ottamalla huomioon saatavilla olevat tieteelliset ja tekniset tiedot sekä yleiset ympäristöolosuhteet
  • valvottava toimintaohjelmien tehokkuutta
  • testattava nitraattipitoisuuksia maaperästä ja pintavesistä näytteenottoasemilla vähintään joka kuukausi ja tulva-aikana jopa useammin
  • toteutettava laaja valvontaohjelma ja toimitettava yksityiskohtainen kertomus direktiivin täytäntöönpanosta joka neljäs vuosi. Kertomukseen on liitettävä tiedot nitraatille altistuneista vyöhykkeistä, veden seurannan tulokset ja tiivistelmä hyvän maatalouskäytännön ja toimintaohjelmien olennaisimmista kohdista
  • laadittava hyvän maatalouskäytännön ohjeet, joita maanviljelijät noudattavat vapaaehtoisesti. Hyvissä käytännöissä määritetään esimerkiksi, milloin lannoitteen käyttö ei ole aiheellista
  • annettava tarvittaessa koulutusta ja tietoa maanviljelijöille.

Euroopan komissio laatii joka neljäs vuosi kertomuksen saamiensa kansallisten tietojen pohjalta. Viimeisin kertomus on vuodelta 2021.

Poikkeukset

Direktiivissä asetetaan kunakin vuonna käytetystä lannasta peräisin olevan typen määrän ylärajaksi 170 kg typpeä hehtaaria kohti. Jos jäsenvaltiot sitä pyytävät ja jos ne voivat tieteellisesti perustella, että tämä ei johda suurempaan pilaantumiseen, komissio voi hyväksyä täytäntöönpanosäädöksiä (päätöksiä, joista käytetään nimitystä poikkeukset), joilla sallitaan lannan typen korkeampien enimmäismäärien soveltaminen tietyillä alueilla ja tietyin edellytyksin. Nämä poikkeukset eivät vapauta kyseisiä jäsenvaltioita veden laatuun liittyvistä direktiivin tavoitteista eivätkä muista sen toimenpiteistä.

Seuraavat poikkeuspäätökset ovat tällä hetkellä voimassa:

  • Täytäntöönpanopäätös (EU) 2022/696 Irlannin pyytämän poikkeuksen myöntämisestä – voimassa kolme vuotta
  • Täytäntöönpanopäätös (EU) 2020/1074 Tanskan pyytämän poikkeuksen myöntämisestä – voimassa neljä vuotta
  • Täytäntöönpanopäätös (EU) 2019/1325 Yhdistyneen kuningaskunnan pyytämän, Pohjois-Irlantia koskevan poikkeuksen myöntämisestä – voimassa neljä vuotta
  • Täytäntöönpanopäätös (EU) 2019/1205 Flanderin aluetta koskevan poikkeuksen myöntämisestä Belgian pyynnöstä – voimassa neljä vuotta

MISTÄ ALKAEN DIREKTIIVIÄ SOVELLETAAN?

Direktiivi piti saattaa osaksi kansallista lainsäädäntöä viimeistään .

TAUSTAA

Typpi on elintärkeä ravintoaine, jonka avulla kasvit ja viljelykasvit kehittyvät. Korkeat pitoisuudet ovat kuitenkin haitallisia ihmisille sekä luonnolle ja nitraattien käyttö maataloudessa orgaanisina ja kemiallisina lannoitteina saattaa olla merkittävä vesien pilaantumisen aiheuttaja. Yli 50 prosenttia pintavesien typpipäästöistä on peräisin maataloudesta.

Ks. lisätietoja:

KESKEISET TERMIT

  1. Rehevöityminen. Veden rikastuminen typpiyhdisteillä, mikä aiheuttaa levien ja korkeampien kasvilajien kiihtynyttä kasvua, jonka tuloksena on ei-toivottuja veden eliötasapainon ja kyseisen veden laadun häiriöitä.

ASIAKIRJA

Neuvoston direktiivi 91/676/ETY, annettu , vesien suojelemisesta maataloudesta peräisin olevien nitraattien aiheuttamalta pilaantumiselta (EYVL L 375, , s. 1–8)

Direktiiviin 91/676/ETY tehdyt peräkkäiset muutokset on sisällytetty alkuperäiseen säädökseen. Konsolidoitu toisinto on tarkoitettu ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.

Päivitetty viimeksi

Upp