EU:n nuorisostrategia (2019–2027)

TÄRKEIMMÄT KOHDAT

EU:n jäsenvaltiot vahvistavat seuraavat:

• Nuorilla on oma roolinsa yhteiskunnassa, ja he kohtaavat erityisiä haasteita. Nuoret ovat innokkaita ottamaan oman elämänsä haltuun sekä tutustumaan muihin ja tukemaan muita.
• Euroopan nuorisostrategiaa tarvitaan, jotta voidaan auttaa nuoria selviytymään kohtaamistaan haasteista. Siinä ovat mukana kansalliset, alueelliset ja paikalliset viranomaiset, EU ja kansainväliset järjestöt, nuorisovaltuustot, nuorisotyöntekijät, nuorisotutkijat ja nuorisojärjestöt sekä kansalaisyhteiskunta.
• Eurooppalaiset nuorisotavoitteet tarjoavat Eurooppa-vision. Ne ulottuvat EU:n yhdistämisestä nuorten avulla mielenterveyteen ja hyvinvointiin. Liitteessä 3 asetetaan 11 tavoitetta, jotka nuoret itse ovat laatineet.

Strategian yleisten nuoria koskevien tavoitteiden avulla pyritään

• antamaan nuorille mahdollisuus olla oman elämänsä arkkitehtejä, tukemaan heidän henkilökohtaista kehitystään ja kehittämään heidän selviytymiskykyään;
• kannustamaan nuoria ja antamaan heille tarvittavat voimavarat, jotta heistä tulisi aktiivisia kansalaisia
• parantamaan poliittisia päätöksiä sen osalta, miten ne vaikuttavat nuoriin eri aloilla, joita ovat erityisesti työllisyys, koulutus, terveys ja sosiaalinen osallisuus;
• edistämään nuorten köyhyyden ja kaikenlaisen syrjinnän poistamista ja kannustamaan nuorten sosiaalista osallisuutta.

Strategia pohjautuu seuraaviin periaatteisiin:

• Tasa-arvo ja syrjimättömyys. Torjutaan kaikenlaista syrjintää ja edistetään sukupuolten tasa-arvoa.
• Osallisuus. Otetaan huomioon, että nuorilla on erilaiset tarpeet, elämäntilanteet ja mahdollisuudet ja kehitetään politiikkoja sen mukaisesti.
• Osallistuminen. Otetaan huomioon, että nuoret ovat yhteiskunnan voimavara ja kannustetaan heidän osallistumistaan politiikkojen kehittämiseen ja täytäntöönpanoon.
• Globaali. Otetaan huomioon strategian kansainvälinen, eurooppalainen, kansallinen, alueellinen ja paikallinen ulottuvuus.
• Kaksitahoinen toimintamalli. Valtavirtaistetaan nuorisokysymykset eri politiikka-alojen välillä ja toisaalta esitetään erityisiä nuorisoalan aloitteita.

Strategiassa määritetään kolme avainteemaa – sitouttaminen, yhdistäminen ja vaikutusmahdollisuudet – ja esitetään toimenpiteitä, joita jäsenvaltiot ja Euroopan komissio voivat toteuttaa.

Sitouttaminen

Nuorten sitouttaminen on strategian kulmakivi, jolla voidaan varmistaa mielekäs taloudellinen, yhteiskunnallinen, kulttuurinen, poliittinen ja kansalaisosallistuminen. Toimenpiteitä ovat muun muassa seuraavat:

• kannustetaan ja edistetään nuorten osallistumista osallistavaan demokraattiseen yhteiskuntaan ja demokraattisiin prosesseihin;
• edistetään nuorten ja nuorisojärjestöjen osallistumista politiikkojen kehittämiseen ja toimeenpanoon;
• tuetaan nuorten edustusta paikallisten, alueellisten, kansallisten ja eurooppalaisten viranomaisten työskentelyssä;
• tuetaan EU:n nuorisodialogia (ks. liite 1);
• tuetaan kansalaistaitoja, autetaan nuoria osallistumiseen valmistautumiseen ja tutkimaan vaihtoehtoisia demokraattisen osallistumisen muotoja, kuten digitaalisia demokratian välineitä.

Yhdistäminen

Nuorilla tulisi olla mahdollisuus kokemusten vaihtoon sekä kulttuuri- ja kansalaistoimintaan vertaistensa kanssa EU:ssa ja muissa Euroopan maissa. Tällaisia vaihtomahdollisuuksia on jo olemassa Erasmus+-ohjelman ja Euroopan solidaarisuusjoukkojen ansiosta. Toimenpiteitä ovat muun muassa seuraavat:

• helpotetaan nuorten ja nuorisotyöntekijöiden rajatylittävää oppimiseen liittyvää liikkuvuutta, mukaan lukien vapaaehtoistyö kansalaisyhteiskuntasektorilla;
• rohkaistaan osallistumista luomalla synergioita EU:n rahoitusvälineiden sekä kansallisten, alueellisten ja paikallisten ohjelmien välillä;
• osallistetaan nuoret ja nuorisojärjestöt asiaankuuluviin EU:n ohjelmiin;
• jaetaan parhaita käytäntöjä ja kehitetään sellaisia järjestelmiä, joilla voitaisiin validoida ja tunnustaa epävirallisella ja arkioppimisella hankittu osaaminen.

Vaikutusmahdollisuudet

Nuorisotyö voi kehittää henkilökohtaisia ja ammatillisia taitoja ja edesauttaa vaikutusmahdollisuuksien lisäämistä. Toimenpiteitä ovat muun muassa seuraavat:

• kehitetään eurooppalainen nuorisotyöohjelma nuorisotyön laadun, innovaatioiden ja tunnustamisen takaamiseksi;
• tuetaan nuorisotyötoimintaa ja sen kehittämistä sekä nuorisotyöntekijöiden koulutusta;
• tunnustetaan, että nuorisojärjestöt tarjoavat osaamisen kehittämistä ja sosiaalista osallisuutta nuorisotyö- ja epävirallisten koulutustoimien avulla;
• luodaan helposti saavutettavia nuorten asiointipisteitä, jotka tarjoavat palveluja ja tietoa.

Strategiassa korostetaan näyttöön perustuvaa politiikkaa, joka on kytketty nuorten todellisiin tarpeisiin ja tilanteisiin. Siinä määritellään seuraavat konkreettiset seikat:

• Keskinäinen oppiminen ja tietojen jakaminen. Asiantuntijaryhmät jatkavat politiikan ohjauksen ja käytännön välineiden kehittämistä sekä hyvien käytäntöjen jakamista.
• Osallistava hallinto. EU:n nuorisostrategia-alusta huolehtii tästä tehtävästä. Komissio järjestää kokouksia keskeisille toimijoille.
• EU-ohjelmat ja -rahastot. Edistetään EU-ohjelmien ja -rahastojen, kuten Erasmus+-ohjelman, Euroopan solidaarisuusjoukkojen, Euroopan rakenne- ja investointirahastojen ja Horisontti Eurooppa -aloitteen tehokasta käyttöä yhdistettynä rahoituksen seurantaan.
• Tiedottaminen. EU:n nuorisostrategiasta sekä Eurooppalaisista nuorisotavoitteista tiedottaminen voi auttaa kehittämään nuorisopolitiikkaamme.
• Tulevien kansallisten toimien suunnitelmat. Niiden avulla jäsenvaltiot voivat jakaa painopisteitään, lisätä avoimuutta ja löytää sopivia kumppaneita. Lisätietoa on liitteessä 2.
• EU:n nuorisodialogi. Se tarjoaa foorumin säännölliseen keskusteluun kaikkien keskeisten toimijoiden, kuten nuorten, nuorisojärjestöjen, päätöksentekijöiden, asiantuntijoiden ja kansalaisyhteiskunnan, kesken.
• EU:n nuorisokoordinaattori. Komissio on perustanut tämän sisäisen viran parantaakseen yhteistyötä nuorisoasioissa eri politiikan alojen välillä sekä työtä sidosryhmien kanssa yhtenäisen viestin antamiseksi nuorille.
• Nuorille suunnattu tiedotus ja tuki. Laadukkaiden palvelujen ja alustojen, muun muassa Euroopan nuorisoportaalin, avulla voidaan tiedottaa nuorille heidän oikeuksistaan, mahdollisuuksistaan ja nuorille tarkoitetuista EU:n ohjelmista.
• EU:n nuorisoalan työsuunnitelmat. Strategian yhteydessä noudatetaan kolmivuotisia työskentelyjaksoja. Ensimmäinen oli 2019–2021. Liitteessä 4 on ensimmäinen yksityiskohtainen työsuunnitelma.

Komissio

• raportoi strategian toimeenpanosta joka kolmas vuosi;
• antaa jäsenvaltioille väliarviointikertomuksen 31. joulukuuta 2023 mennessä.