EU:n päästökauppajärjestelmä – huutokauppaa koskeva asetus
TIIVISTELMÄ ASIAKIRJASTA:
Asetus (EU) N:o 1031/2010, kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien huutokaupan ajoituksesta, hallinnoinnista ja muista näkökohdista
ASETUKSEN TARKOITUS
Asetuksessa vahvistetaan säännöt sen varmistamiseksi, että Euroopan unionin päästökauppajärjestelmään (ETS) sisältyvä menettely päästöoikeuksien jakamiseksi on avoin, yhdenmukainen ja syrjimätön.
TÄRKEIMMÄT KOHDAT
Huutokauppa
- Huutokauppa on ollut oletusarvoinen menetelmä päästöoikeuksien jakamiseksi EU:n päästökauppajärjestelmässä siitä lähtien, kun järjestelmän kolmas vaihe alkoi vuonna 2013.
- Sitä pidetään avoimimpana menetelmänä jakaa päästöoikeuksia, ja samalla pannaan täytäntöön ”saastuttaja maksaa” -periaatetta.
- EU:n päästökauppajärjestelmään kuuluvien yritysten on ostettava yhä suurempi osa päästöoikeuksista huutokaupalla.
- Euroopan unionin (EU) jäsenvaltiot huutokauppaavat päästöoikeuksiaan tässä asetuksessa ja päästökauppajärjestelmää koskevassa direktiivissä 2003/87/EY (ks. tiivistelmä) vahvistettujen sääntöjen mukaisesti.
Säännöt
Asetus kattaa ilma-alusten ja kiinteiden laitosten päästöt. Siinä annetaan sääntöjä, jotka koskevat huutokauppaprosessin eri näkökohtia, nimittäin seuraavia:
- Huutokauppakonsepti. Huutokaupattavien tuotteiden tyyppi, huutokaupan muoto, tarjousten tekeminen tai peruuttaminen sekä huutokaupan selvityshinta.
- Tuotteet. Päästöoikeuksia huutokaupataan standardoiduilla sähköisillä sopimuksilla käyttäen joko kahden päivän spottia tai viiden päivän futuureja.
- Muoto. Tarjoukset jätetään jonain annettuna tarjousaikana näkemättä muiden tarjouksia. Jokaisen voittaneen tarjoajan on maksettava sama selvityshinta* tekemästään tarjouksesta riippumatta.
- Huutokauppakalenteri. Huutokauppojen ajankohdat ja tiheys, huutokaupattavien päästöoikeuksien vuotuinen määrä ja yksittäisten huutokauppojen aikataulu.
- Pääsy huutokauppoihin. Näillä säännöillä määrätään, kuka voi tehdä huutokaupassa tarjouksen, tarjouslupahakemuksien tekemiseen liittyvästä prosessista ja tarjouksen tekoa koskevan luvan kumoamisesta tai keskeyttämisestä.
- Huutokaupanpitäjän nimeäminen ja sen tehtävät. Vuodesta 2021 alkaen Euroopan investointipankki on ollut innovaatiorahaston ja modernisaatiorahaston päästöoikeuksien huutokaupanpitäjä.
- Huutokauppapaikkojen nimeäminen. Yhteinen huutokauppapaikka nimetään viideksi vuodeksi Euroopan komission ja osallistuvien maiden välisessä yhteisessä hankinnassa:
- 28 maata (25 jäsenvaltiota ja kolme Euroopan talousalueeseen/Euroopan vapaakauppaliittoon kuuluvaa maata) huutokauppaavat päästöoikeuksiaan yhteisessä huutokauppapaikassa;
- asetus sisältää sääntöjä, jotka koskevat niitä jäsenvaltioita, jotka nimeävät oman huutokauppapaikkansa.
- Huutokauppapaikan tehtävät ja vastuut. Huutokauppapaikka toteuttaa huutokaupat, maksaa huutokaupan tuoton, siirtää päästöoikeudet voittaneelle tarjoajalle, raportoi liiketoimista ja valvoo huutokauppaa.
MISTÄ ALKAEN ASETUSTA SOVELLETAAN?
Asetusta on sovellettu 19. marraskuuta 2010 alkaen.
TAUSTAA
Ks. lisätietoja:
KESKEISET TERMIT
Selvityshinta. Tarjousten päästöoikeusmäärät lasketaan yhteen alkaen korkeimmasta tarjouksesta. Sen tarjouksen hinta, jonka kohdalla määrien summa on yhtä suuri tai suurempi kuin huutokaupattujen päästöoikeuksien määrä, on huutokaupan selvityshinta.
ASIAKIRJA
Komission asetus (EU) N:o 1031/2010, annettu 12 päivänä marraskuuta 2010 kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmän toteuttamisesta yhteisössä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/87/EY mukaisen kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien huutokaupan ajoituksesta, hallinnoinnista ja muista näkökohdista (EUVL L 302, 18.11.2010, s. 1–41)
Asetukseen (EY) N:o 1031/2010 tehdyt peräkkäiset muutokset on sisällytetty alkuperäiseen säädökseen. Konsolidoitu toisinto on tarkoitettu ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.
MUUT ASIAAN LIITTYVÄT ASIAKIRJAT
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/87/EY, annettu 13 päivänä lokakuuta 2003, kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmän toteuttamisesta yhteisössä ja neuvoston direktiivin 96/61/EY muuttamisesta (EUVL L 275, 25.10.2003, s. 32–46)
Ks. konsolidoitu toisinto.
Viimeisin päivitys: 21.12.2021