Vuoteen 2030 ulottuva EU:n biodiversiteettistrategia

TÄRKEIMMÄT KOHDAT

Jotta biodiversiteetti saataisiin elpymään, strategiassa määritetään tavoitteet ja sitoumukset, jotka on saavutettava vuoteen 2030 mennessä seuraavilla neljällä pääalalla.

1. Yhtenäinen suojelualueiden verkosto

   Verkosto

   • suojelee oikeudellisesti vähintään 30 prosenttia EU:n maa-alueista ja 30 prosenttia EU:n merialueista sekä integroi ekologiset käytävät osaksi Euroopan laajuista luontoverkostoa
   • suojelee tiukasti vähintään 30 prosenttia EU:n suojelualueista, mukaan lukien kaikki ikimetsät² ja aarniometsät³
   • hoitaa tehokkaasti kaikkia suojelualueita, määrittelee selkeät suojelutavoitteet ja -toimenpiteet sekä seuraa niiden toteutumista asianmukaisesti.

   Euroopan komissio sopii yhdessä EU-maiden kanssa lisäsuojelualueiden ja tiukan suojelun lisäalueiden nimeämistä koskevista kriteereistä ja ohjeista vuoden 2021 loppuun mennessä.

   Jäsenvaltioiden on vuoden 2023 loppuun mennessä osoitettava edistyneensä merkittävästi uusien suojelualueiden lainmukaisessa nimeämisessä ja ekologisten käytävien integroimisessa.

   Komissio arvioi vuoteen 2024 mennessä, onko EU saavuttamassa vuoden 2030 tavoitteensa vai tarvitaanko vahvempia toimia, kuten EU:n lainsäädäntöä.

2. EU:n luonnon ennallistamista koskeva suunnitelma

   Suunnitelma sisältää seuraavat sitoumukset vuodelle 2030:

   • ehdotetaan oikeudellisesti sitovia luonnon ennallistamista koskevia EU:n tavoitteita vuonna 2021 (edellyttää vaikutustenarviointia)
   • palautetaan ennalleen ekosysteemit, joiden tila on huonontunut tai jotka sisältävät runsaasti hiiltä
   • varmistetaan, että luontotyyppien ja lajien suojelun tila ei heikkene ja että vähintään 30 prosenttia lajeista ja luontotyypeistä, joiden tila ei ole suotuisa, saavuttaa suotuisan tilan tai niiden kehityssuuntaus on vähintään myönteinen
   • pysäytetään pölyttäjien väheneminen
   • vähennetään kemiallisten torjunta-aineiden käyttöä ja niiden aiheuttamia riskejä 50 prosenttia ja vähennetään tavanomaista haitallisempien torjunta-aineiden käyttöä 50 prosenttia
   • huolehditaan, että vähintään 25 prosenttia maatalousmaasta kuuluu luonnonmukaisen maatalouden piiriin, ja lisätään huomattavasti agroekologisten käytäntöjen käyttöä
   • kunnostetaan merkittäviä pilaantuneiden maa-alueiden aloja
   • istutetaan kolme miljardia puuta ekologisten periaatteiden mukaisesti
   • ennallistetaan vähintään 25 000 kilometriä vapaasti virtaavia jokia
   • vähennetään niiden punaiseen listaan kuuluvien lajien määrää, joita haitalliset vieraslajit uhkaavat, 50 prosenttia
   • pienennetään lannoitteiden aiheuttamaa ravinnehävikkiä 50 prosenttia, jolloin myös lannoitteiden käyttö pienenee vähintään 20 prosenttia
   • kannustetaan kaupunkeja, joissa on vähintään 20 000 asukasta, ottamaan käyttöön kunnianhimoinen kaupunkien viherryttämissuunnitelma vuoden 2021 loppuun mennessä
   • poistetaan kalastuksen ja kaivostoiminnan kielteiset vaikutukset herkkiin lajeihin ja luontotyyppeihin tai vähennetään niitä merkittävästi
   • estetään meriympäristön lajien päätyminen sivusaaliiksi⁴ tai vähennetään se tasolle, joka mahdollistaa lajien elpymisen ja säilymisen.
3. Edellytykset muutoksen aikaansaamiselle

   Sitoumusten täytäntöönpanon varmistamiseksi ja muutoksen aikaansaamisen edistämiseksi komissio ja EU-maat

   • ottavat käyttöön uuden eurooppalaisen biodiversiteettiä koskevan hallintokehyksen, joka sisältää velvoitteita ja välitavoitteita, jotta varmistetaan kaikkien toimijoiden vastuuvelvollisuus ja yhteisvastuu biodiversiteettiä koskevien sitoumusten toteuttamisessa. Hallintokehys vahvistaa myös sidosryhmien osallistamista sekä avointa ja osallistavaa hallintoa. Se sisältää seuranta- ja tarkastelumekanismin, johon sisältyy joukko sovittuja indikaattoreita, joiden avulla edistymistä voidaan arvioida säännöllisesti ja tarvittaessa toteuttaa korjaavia toimia. Komissio arvioi tätä lähestymistapaa vuonna 2023 ja harkitsee, onko lähestymistavan oltava oikeudellisesti sitova;
   • tehostavat EU:n ympäristölainsäädännön täytäntöönpanoa ja valvontaa;
   • käyttävät perustana koko yhteiskunnan kattavaa lähestymistapaa biodiversiteetin suojeluun siten, että osallistetaan yritykset, hankitaan yksityistä ja julkista rahoitusta sekä kansallisella että EU:n tasolla, ohjataan investointeja kohti vihreää elpymistä ja luontoon perustuvien ratkaisujen käyttöönottoa sekä vahvistetaan tietoja ja taitoja sekä koulutusta biodiversiteetin suojelemiseksi ja ennallistamiseksi.
4. Kunnianhimoinen maailmanlaajuinen biodiversiteettistrategia

   EU edistää tätä strategiaa sitoutumalla

   • työskentelemään yhdessä samanmielisten kumppanien kanssa muodostamassaan biodiversiteettiä käsittelevässä kunnianhimoisessa koalitiossa ja johtamaan näyttämällä esimerkkiä kunnianhimoisen uuden maailmanlaajuisen biodiversiteettikehyksen sopimiseksi vuoden 2020 jälkeistä aikaa varten
   • käyttämään ulkoisia toimia biodiversiteetin suojelun ja ennallistamisen edistämiseksi erityisesti kansainvälisten valtamerten hallinnoinnin, kaupan, kansainvälisen yhteistyön, naapuruuspolitiikan ja resurssien käyttöönoton yhteydessä.

   Komissio tarkastelee edistymistä vuoteen 2024 mennessä ja arvioi, tarvitaanko strategian tavoitteiden saavuttamiseksi lisätoimia.