Cotonoun sopimus

TÄRKEIMMÄT KOHDAT

Pääperiaatteet

Cotonoun sopimus on tiivis kumppanuus, joka perustuu moniin periaatteisiin.

• Sopimusosapuolet ovat tasavertaisia.
• AKT-maat laativat itse omaa kehitystään koskevat politiikkansa.
• Yhteistyötä ei tehdä vain hallitusten kesken, vaan siihen osallistuvat myös parlamentit, paikallisviranomaiset, kansalaisyhteiskunta, yksityinen sektori, talouselämän osapuolet ja työmarkkinaosapuolet.
• Yhteistyösopimukset ja painopisteet vaihtelevat muun muassa maiden kehitystason mukaan.

Organisaatio

Yhteiset elimet tukevat Cotonoun sopimuksen täytäntöönpanoa.

• AKT–EU-ministerineuvosto yhdessä suurlähettiläskomitean kanssa
  • johtaa poliittista vuoropuhelua
  • hyväksyy politiikan suuntaviivat
  • ja tekee sopimuksen määräysten täytäntöönpanemiseksi tarvittavat päätökset.
• Neuvosto esittelee vuosittain edistymiskertomuksen AKT:n ja EU:n yhteiselle parlamentaariselle edustajakokoukselle. Tämä neuvoa-antava elin antaa suosituksia sopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi.
• Yhteinen kaupan alan AKT–EU-ministerikomitea keskustelee kaikkia AKT-maita koskevista kauppaan liittyvistä kysymyksistä. Komitea valvoo talouskumppanuussopimuksista neuvottelua sekä niiden täytäntöönpanoa. Lisäksi komitea tarkastelee AKT:n ja EU:n välistä kauppaa koskevien monenvälisten kauppaneuvottelujen vaikutuksia sekä AKT-maiden talouksien kehittymistä.
• Kehitysrahoitusyhteistyön AKT–EU-komitea tarkastelee kehitysrahoitusyhteistyön toteuttamista ja seuraa sen edistymistä.

Poliittinen ulottuvuus

Cotonoun sopimuksen poliittinen ulottuvuus on tärkeä, ja siihen kuuluvat seuraavat toimet:

• kattava poliittinen vuoropuhelu kansallisista, alueellisista ja maailmanlaajuisista asioista
• ihmisoikeuksien ja demokratian periaatteiden edistäminen
• rauhan rakentamista koskevien politiikkojen sekä konfliktineston ja -ratkaisun kehittäminen
• maahanmuutto- ja turvallisuuskysymysten käsittely, mukaan lukien terrorismin torjunta ja joukkotuhoaseiden leviämisen estäminen.

Toimet

Sopimus kattaa yhteistyötoimet, joilla edistetään

• talouskehitystä keskittyen AKT-maiden teollisuus-, maatalous- ja matkailualoihin
• sosiaalialan ja yksilön kehitystä terveydenhuolto-, koulutus- ja ravitsemuspalvelujen parantamiseksi ja
• alueellista yhteistyötä ja yhdentymistä AKT-maiden välisen kaupan edistämiseksi ja kasvattamiseksi.

Näitä toimia rahoitetaan Euroopan kehitysrahastosta ja vuodesta 2021 lähtien naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineestä.

Sopimus on yhdenmukainen Maailman kauppajärjestön sääntöjen kanssa, ja sen ansiosta AKT-maat voivat osallistua täysipainoisesti kansainväliseen kauppaan.

Sopimuksen tarkistaminen

Sopimus allekirjoitettiin vuonna 2000.

Sitä tarkistettiin viimeksi vuonna 2017 (päätös (EU) 2017/435). Vuonna 2010 sopimusta mukautettiin kohdentamalla huomio muun muassa seuraaviin asioihin:

• ilmastonmuutos
• elintarviketurva
• HI-virus ja aids
• kalastuksen kestävyys
• epävakaiden alueiden turvallisuuden vahvistaminen ja
• vuosituhannen kehitystavoitteiden (jotka vuonna 2016 korvattiin 17:llä kestävän kehityksen tavoitteella) saavuttaminen.

Uutta sopimusta koskevat neuvottelut käynnistettiin syyskuussa 2018.

Vuonna 2016 hyväksyttiin tiedonanto kumppanuuden jatkumisesta vuoden 2020 jälkeen. Tiedonanto

• perustuu YK:n kestävän kehityksen tavoiteohjelmaan Agenda 2030
• tukee Euroopan unionin ulko- ja turvallisuuspoliittista globaalistrategiaa, jossa annetaan EU:n ulkoisia etuja ja päämääriä koskevaa strategista ohjausta
• on johdonmukainen kehityspolitiikkaa koskevan eurooppalaisen konsensuksen kanssa.