EU:n varoja koskevat yhteiset säännöt (2021–2027)

TÄRKEIMMÄT KOHDAT

Viisi poliittista tavoitetta

EAKR:stä, ESR+:sta, koheesiorahastosta ja EMKVR:stä tuetaan seuraavia toimintapoliittisia tavoitteita:

• kilpailukykyisempi ja älykkäämpi Eurooppa, jossa edistetään
  • innovatiivista ja älykästä taloudellista muutosta
  • alueellisia tieto- ja viestintäteknisiä yhteyksiä.
• vihreämpi vähähiilinen talous, jossa siirrytään kohti nollahiilitaloutta ja edistetään
  • puhdasta ja oikeudenmukaista energiasiirtymää
  • vihreitä investointeja, jotka liittyvät luonnonvarojen säilyttämiseen
  • sinisiä investointeja, jotka liittyvät valtameriin, meriin ja rannikoihin
  • kiertotaloutta
  • ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja siihen sopeutumista
  • riskien ennaltaehkäisyä ja hallintaa
  • kestävää kaupunkiliikennettä
• yhteenliitetympi Eurooppa lisäämällä liikkuvuutta
• sosiaalisempi ja osallistavampi Eurooppa panemalla täytäntöön Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari ja
• lähempänä kansalaisia oleva Eurooppa, joka saadaan aikaan edistämällä kestävää ja yhdennettyä kehitystä kaikentyyppisillä alueilla sekä paikallisia aloitteita.

Ilmastotavoitteet

Rahastoilla olisi edistettävä ilmastotoimien valtavirtaistamista ja yleisen tavoitteen saavuttamista siitä, että unionin talousarviomenoista 30 prosentilla tuetaan ilmastotavoitteita. EU:n jäsenvaltioiden on erityisesti annettava tietoa siitä, miten ne tukevat ympäristö- ja ilmastotavoitteita ja mikä niiden panos on kokonaistavoitteeseen ilmaistuna prosenttiosuutena niiden EAKR:stä ja koheesiorahastosta saamista kokonaismäärärahoista. Jos näiden tavoitteiden toteuttamisessa ei ole edistytty riittävästi, jäsenvaltio ja Euroopan komissio sopivat korjaavista toimenpiteistä vuotuisessa arviointikokouksessa.

Keskeiset periaatteet

Jäsenvaltiot ja komissio toteuttavat määrärahoja seuraavien periaatteiden mukaisesti.

• Yhteistyöhön perustuva hallinnointi. Komissio ja jäsenvaltiot suunnittelevat yhdessä toimenpiteitä. Jäsenvaltiot vastaavat toimenpiteiden toteutuksesta ja menojen korvaamisesta tuensaajille, ja komissio valvoo täytäntöönpanoa, korvaa jäsenvaltioiden menoja ja on viime kädessä vastuussa talousarviosta.
• Kumppanuus ja monitasoinen hallinto. Jäsenvaltioiden on järjestettävä ja toteutettava kokonaisvaltainen kumppanuus, johon osallistuvat ainakin seuraavat kumppanit:
  • alue-, paikallis- ja kaupunkiviranomaiset sekä muut viranomaiset
  • talouselämän osapuolet ja työmarkkinaosapuolet
  • asianomaiset kansalaisyhteiskuntaa edustavat elimet, kuten ympäristöalan kumppanit, valtiosta riippumattomat järjestöt ja sosiaalisen osallisuuden, perusoikeuksien, vammaisten oikeuksien, sukupuolten tasa-arvon ja syrjimättömyyden edistämisestä vastaavat elimet
  • tutkimusorganisaatiot ja yliopistot.
• Horisontaaliset periaatteet. Niillä varmistetaan, että
  • perusoikeuksia kunnioitetaan ja Euroopan unionin perusoikeuskirjaa noudatetaan
  • miesten ja naisten välinen tasa-arvo, sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen ja sukupuolinäkökohtien integrointi sekä esteettömyys vammaisia ihmisiä varten otetaan huomioon
  • tarvittavia toimenpiteitä toteutetaan sukupuoleen, rotuun tai etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvan syrjinnän estämiseksi ohjelmien valmistelun, täytäntöönpanon, seurannan, raportoinnin ja arvioinnin aikana.

Kumppanuussopimus

Kukin jäsenvaltio laatii kumppanuussopimuksen, jossa vahvistetaan järjestelyt EAKR:n, ESR+:n, koheesiorahaston, JTF:n ja EMKVR:n käytölle tehokkaalla ja toimivalla tavalla kaudella 2021–2027.

Ohjelmien laadinta

Jäsenvaltiot valmistelevat yhteistyössä kumppaneiden kanssa vuosien 2021–2027 rahoitusohjelmat, jotka toimitetaan komissiolle viimeistään kolmen kuukauden kuluttua kumppanuussopimuksen toimittamisesta. Asetuksessa vahvistetaan säännöt seuraavista ohjelmien suunnitteluun liittyvistä näkökohdista:

• sisältö
• hyväksyminen
• muuttaminen
• yhteinen tuki EAKR:stä, ESR+:sta, koheesiorahastosta ja JTF:stä
• määrärahojen siirrot, mukaan lukien erityissäännöt EAKR:ää ja ESR+:aa JTF:ää koskevista siirroista.

Alueellinen kehitys

Yhdennettyä alueellista kehitystä koskevaa lähestymistapaa vahvistetaan ja sitä voidaan tukea jollakin seuraavista muodoista:

• yhdennetyt alueelliset investoinnit, joiden avulla jäsenvaltiot voivat yhdistää rahoitusta saman ohjelman useista rahastoista, ohjelmista tai toimintalinjoista tietyn alueen yhdennetyn strategian varmistamiseksi
• yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen, jota käytetään alueita alemmalla tasolla ja joka täydentää paikallistason tukea, jotta paikallisia järjestöjä aktivoidaan ja kannustetaan osallistumaan keskittymällä
  • valmiuksien kehittämiseen
  • toimien täytäntöönpanoon ja
  • strategian hallinnointiin, seurantaan ja arviointiin, mukaan lukien sidosryhmien välinen yhteydenpito
• muihin jäsenvaltion suunnittelemiin alueellisiin välineisiin.

Tekninen apu

Rahastoista voidaan komission aloitteesta tukea kaikkia tämän asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiä valmistelu-, seuranta-, valvonta-, tarkastus- ja arviointitoimia, viestintätoimia, näkyvyyttä lisääviä toimia sekä hallinnollisia ja teknisen avun toimenpiteitä, tarvittaessa myös EU:n ulkopuolisissa maissa.

Rahastoista voidaan jonkin jäsenvaltion aloitteesta tukea toimenpiteitä, jotka ovat tarpeen kyseisten rahastojen tehokasta hallinnointia ja käyttöä varten, mukaan lukien kumppanien valmiuksien kehittäminen, valmistelu, koulutus, hallinnointi, seuranta, arviointi, näkyvyys ja viestintä.

Tuloksellisuus

Jäsenvaltiot perustavat järjestelmän, jonka avulla ne voivat seurata, raportoida ja arvioida tuloksellisuutta. Järjestelmä koostuu seuraavista:

• erityistavoitteisiin liittyvät tuotos- ja tulosindikaattorit
• vuoden 2024 loppuun mennessä saavutettavat välitavoitteet ja
• vuoden 2029 loppuun mennessä saavutettavat tavoitteet tuotos- ja tulosindikaattoreiden osalta.

Seuranta

• Kukin jäsenvaltio perustaa seurantakomitean kolmen kuukauden kuluessa ohjelman hyväksymisestä. Komiteat kokoontuvat vähintään kerran vuodessa tarkastelemaan edistymistä ohjelman tavoitteiden saavuttamisessa. Jäsenvaltio määrittää seurantakomitean kokoonpanon ja sen on huolehdittava asiaankuuluvien viranomaisten ja kumppanien edustajien tasapainoisesta edustuksesta.
• Kullakin seurantakomitean jäsenellä on äänioikeus. Työjärjestyksellä säännellään äänioikeuden käyttöä ja seurantakomiteassa noudatettavaa menettelyä koskevia yksityiskohtia.
• Komission edustajat osallistuvat tarkkailemalla työskentelyä ja neuvonantajina.
• Komission ja kunkin jäsenvaltion välillä järjestetään vuotuisia arviointikokouksia, joissa tarkastellaan kunkin ohjelman tuloksellisuutta.

Arviointi

Jäsenvaltiot tai niiden hallintoviranomaiset arvioivat ohjelmia toiminnallisesti riippumattomien asiantuntijoiden avulla ohjelman laadun ja täytäntöönpanon parantamiseksi.

Komissio suorittaa oman väliarvioinnin kustakin rahastosta vuoden 2024 loppuun mennessä ja jälkiarvioinnin 31. joulukuuta 2031 mennessä. Arvioinnit perustuvat seuraaviin kriteereihin:

• tuloksellisuus
• tehokkuus
• merkityksellisyys
• johdonmukaisuus
• EU:lle koituva hyöty.

Arvioinneissa voidaan ottaa huomioon myös osallisuus, syrjimättömyys ja näkyvyys.

Lisäksi jäsenvaltioiden on tehtävä kunkin ohjelman vaikutuksista arviointi 30. kesäkuuta 2029 mennessä.

Näkyvyys

Kunkin jäsenvaltion on varmistettava, että tuki näkyy kaikessa toiminnassa, joka liittyy rahastojen tukemiin toimiin, ja että unionin kansalaisille viestitään rahastojen asemasta ja saavutuksista sellaisen yhden keskitetyn verkkoportaalin kautta, josta pääsee kaikkiin kyseisen jäsenvaltion ohjelmiin.

Tuensaajien ja rahoitusvälineiden täytäntöönpanosta vastaavien elinten on tuotava esiin rahastoista saatu tuki toimelle asetuksessa vahvistettujen sääntöjen mukaisesti. Jos ne eivät toimi näin, hallintoviranomainen voi toteuttaa toimenpiteitä ja peruuttaa enintään kolme prosenttia rahastoista kyseiselle toimelle osoitetusta tuesta.

Taloudellinen tuki

EU:n rahoitusosuus voi olla missä tahansa seuraavista muodoista:

• rahoitus, joka ei perustu toimien kustannuksiin, vaan edellytysten täyttymiseen tai tulosten saavuttamiseen
• jäsenvaltioiden tuensaajille osoittaman tuen korvaaminen
• hallintoviranomaisten ohjelmasta rahoitusvälineisiin osoittamien rahoitusosuuksien korvaaminen
• tukikelpoiset yksikkökustannukset
• kertakorvaukset, jotka on yksilöity selkeästi ennalta
• kiinteämääräinen rahoitus, joka on yksilöity ennalta
• näiden rahoitusmuotojen yhdistelmät.

Jäsenvaltiot käyttävät rahastoja tuen myöntämiseen tuensaajille avustusten, rahoitusvälineiden tai palkintojen (tai niiden yhdistelmien) muodossa.

Tukikelpoisuus

Menojen tukikelpoisuus määritetään kansallisten sääntöjen perusteella, paitsi jos tässä asetuksessa tai rahastokohtaisissa asetuksissa on vahvistettu erityissääntöjä.

Rahastoista ei myönnetä tukea seuraaviin kustannuksiin:

• lainojen korot, lukuun ottamatta joitain vähäisiä poikkeuksia
• maan hankinta, kun siihen käytettävä määrä ylittää 10 prosenttia kyseisen toimen tukikelpoisista kokonaiskustannuksista, tai joutomaiden ja rakennuksia käsittävien hylättyjen teollisuusalueiden osalta 15 prosenttia (ei sovelleta, jos hanke liittyy ympäristön säilyttämistä koskeviin toimiin)
• arvonlisävero, paitsi
  • niihin toimiin, joiden arvo on alle 5 000 000 euroa (sis. arvonlisäveron)
  • niihin toimiin, joiden arvo on yli 5 000 000 euroa (sis. arvonlisäveron), jos arvonlisäveroa ei voida periä takaisin kansallisen lainsäädännön mukaisesti
  • Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen (Interreg) mukaisiin pieniin hankerahastoihin ja investointeihin.

Rahastokohtaisissa asetuksissa voidaan yksilöidä lisää kustannuksia, joihin ei voida myöntää rahoitusta tietystä rahastosta.

Hallinto ja valvonta

Jäsenvaltioilla on oltava tehokkaat hallinnointi- ja valvontajärjestelmät ohjelmiaan varten, ja niiden on varmistettava muun muassa

• ohjelmien toiminta moitteettoman varainhoidon periaatteen sekä yksityiskohtaisten keskeisten vaatimusten mukaisesti
• komissiolle toimitettuun tilitykseen sisältyvien menojen laillisuus
• toimenpiteet, joilla ehkäistään, havaitaan ja korjataan sääntöjenvastaisuudet, mukaan lukien petokset, ja raportoidaan niistä
• seurantajärjestelmän ja indikaattoreita koskevien tietojen laatu, oikeellisuus ja luotettavuus
• tuensaajien ja ohjelmasta vastaavien viranomaisten välisen tiedonvaihdon toteuttaminen sähköisten tiedonvaihtojärjestelmien avulla
• tietojen julkaiseminen
• järjestelmät ja menettelyt, joilla varmistetaan, että kaikki jäljitysketjua varten tarvittavat asiakirjat säilytetään.

Komission on muun muassa

• varmistettava, että jäsenvaltioilla on tulokselliset, tehokkaat ja yhdenmukaiset hallinto- ja valvontajärjestelmät
• suoritettava tarkastukset enintään kolmen vuoden kuluessa tilien hyväksymisestä, lukuun ottamatta tapauksia, joissa epäillään petoksia.

Hallintoviranomaisten tehtävänä on muun muassa

• valita toimia
• hoitaa ohjelmien hallintoon liittyviä tehtäviä
• tukea seurantakomitean työtä
• valvoa välittäviä toimielimiä
• kirjata turvallisesti kustakin toimesta tiedot, joita tarvitaan seurantaa, arviointia, varainhoitoa, varmentamista ja tarkastuksia varten.

Asetuksessa säädetään yksityiskohtaisista säännöistä kansallisten tarkastusviranomaisten suorittamille tarkastuksille, muun muassa seuraavista:

• toimien tarkastukset
• yhden tarkastuksen periaatteen mukaiset järjestelyt
• tukeutuminen kansallisiin hallintojärjestelmiin laajennettujen suhteutettujen järjestelyjen kautta.

Varainhoito

Asetuksessa vahvistetaan yksityiskohtaiset säännöt muun muassa seuraaville:

• talousarviositoumukset
• takaisinmaksut
• jäsenvaltioille suoritettavia maksuja koskevat säännöt
• maksutyypit ja sovellettavat yhteiset säännöt
• yksikkökustannuksiin, kertakorvauksiin ja kiinteämääräiseen rahoitukseen sekä kustannuksiin perustumattomaan rahoitukseen perustuva EU:n rahoitusosuus
• maksuajan kulumisen keskeyttäminen ja maksujen keskeyttäminen
• tilityksen sisältö, toimittaminen ja tilien tarkastaminen
• loppumaksun laskeminen
• rahoitusoikaisut
• sitoumusten (peruuttamisen) vapauttamista koskevat periaatteet, säännöt, menettelyt ja poikkeukset.

Rahoituskehys

EAKR:stä, ESR+:sta ja koheesiorahastosta tuetaan Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitetta, ja määrärahat on kohdennettu kaikille asetuksessa (EY) N:o 1059/2003 (ks. tiivistelmä) vahvistetun yhteisen tilastollisten alueyksiköiden nimikkeistön 2-tason alueille.

EAKR:stä ja ESR+:sta osoitettavat määrärahat kohdennetaan erityisesti seuraaville kolmelle alueiden luokalle:

• vähemmän kehittyneet alueet, joiden bruttokansantuote (BKT) henkeä kohti on alle 75 prosenttia kaikkien 27 EU:n jäsenvaltion keskiarvosta
• siirtymäalueet, joiden BKT henkeä kohti on 75–100 prosenttia 27 EU:n jäsenvaltion keskiarvosta
• kehittyneemmät alueet, joiden BKT henkeä kohti on yli 100 prosenttia 27 EU:n jäsenvaltion keskiarvosta.

Koheesiorahastosta tuetaan jäsenvaltioita, joiden bruttokansantulo henkeä kohden on ostovoimastandardina mitattuna ja kautta 2015–2017 koskevien unionin lukujen perusteella laskettuna alle 90 prosenttia EU:n 27 jäsenvaltion asukaskohtaisen bruttokansantulon keskiarvosta samalla viitekaudella.

Asetuksessa täsmennetään myös seuraavat seikat:

• taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen koheesion määrärahat
• investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun sekä Interreg-ohjelmaan
• määrärahojen siirrettävyys
• yhteisrahoitusosuuksien määrittäminen.

Uudelleentarkastelu

Euroopan parlamentin ja Euroopan unionin neuvoston on tarkasteltava tätä asetusta uudelleen viimeistään 31. joulukuuta 2027.

Lisää joustavuutta Venäjän Ukrainaan kohdistaman provosoimattoman ja perusteettoman hyökkäyksen seurauksiin puuttumiseksi

Muutosasetuksella (EU) 2022/2039 pyritään keventämään jäsenvaltioiden talousarvioihin kohdistuvaa rasitetta ja helpottamaan Venäjän Ukrainaan kohdistamasta hyökkäyssodasta aiheutuviin haasteisiin vastaamiseen liittyvien toimien täytäntöönpanoa.

• Se nosti EAKR:n, ESR+:n ja koheesiorahaston Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitteen mukaisten ohjelmien ennakkorahoitusosuutta 0,5 prosentilla vuonna 2022 ja 0,5 prosentilla vuonna 2023 ohjelman hyväksymistä koskevassa päätöksessä vahvistetuista rahastoista myönnettävästä kokonaistuesta kaikissa jäsenvaltioissa.
• Siinä sallitaan EU:n yhteisrahoitusosuus, joka on enintään 100 prosenttia 30. kesäkuuta 2024 asti ohjelmiin sisältyville erillisille toimintalinjoille, joilla tuetaan EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisten sosioekonomista integroitumista edistäviä toimia. Vähintään 30 prosenttia toimintalinjan tuesta on myönnettävä edunsaajille, jotka ovat paikallisviranomaisia ja paikallisyhteisöissä toimivia kansalaisjärjestöjä. Tällaisten toimintalinjojen mukaisesti jäsenvaltiossa ohjelmoitu kokonaismäärä ei saa ylittää viittä prosenttia kyseisen jäsenvaltion EAKR:stä ja ESR+:sta myönnetyistä ja yhteenlasketuista alkuperäisistä kansallisista määrärahoista. Enintään 100 prosentin yhteisrahoitusosuutta tarkistetaan 30. kesäkuuta 2024 mennessä.
• Toimiin, joiden kokonaiskustannukset ovat yli miljoona euroa ja jotka on valittu asetuksen (EU) 1303/2013 mukaiseen tukeen sekä aloitettu ennen 29. kesäkuuta 2022, voidaan myöntää tukea ohjelmakaudella 2021–2027, ja hallintoviranomainen voi myöntää tukea suoraan edellyttäen, että tietyt tärkeät edellytykset täyttyvät.

Tuetaan kohtuuhintaista energiaa (SAFE)

Muutosasetus (EU) 2023/435 on osa laajempaa poliittista muutosta, jolla puututaan EU:n energiariippuvuuteen Venäjästä.

Sen nojalla jäsenvaltiot voivat käyttää enintään 7,5 prosenttia vuosien 2021–2027 koheesiopolitiikan määrärahoista repowerEU-tavoitteiden edistämiseen. Tällaisten toimenpiteiden olisi oltava rahastokohtaisten sääntöjen mukaisia, mukaan lukien niin kutsuttu ”ei merkittävää haittaa” -periaate.

Euroopan strategisten teknologioiden kehysväline (STEP-kehysväline)

Muutosasetuksella (EU) 2024/795 perustetaan Euroopan strategisten teknologioiden kehysvälinettä koskeva aloite, jolla pyritään vahvistamaan EU:n suvereniteettia ja turvallisuutta, nopeuttamaan sen vihreää ja digitaalista siirtymää, parantamaan sen kilpailukykyä ja vähentämään sen strategista riippuvuutta kolmella strategisella teollisuudenalalla: digitaaliteknologiat ja syväteknologiset innovaatiot, puhtaat ja resurssitehokkaat teknologiat sekä bioteknologia. Se mahdollistaa nykyisten EU:n ohjelmien varojen vipuvaikutuksen ilman tarvetta luoda uusia varoja, ja siinä vahvistetaan erityiset säännöt näiden alojen hankkeille. Hankkeet, joille on myönnetty suvereniteettimerkki (EU:n laatumerkki, joka myönnetään kehysvälineen tavoitteita edistäville laadukkaille hankkeille ja joka antaa niille näkyvyyttä ja auttaa houkuttelemaan vaihtoehtoisia tai muita julkisia ja yksityisiä investointeja), voivat hyötyä EU:n rahoituksen paremmasta saatavuudesta erityisesti helpottamalla useista välineistä saatavaa kumulatiivista tai yhdistettyä rahoitusta.