This document is an excerpt from the EUR-Lex website
Ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden Kansakuntien puitesopimuksen Kioton pöytäkirja hyväksyttiin . Se tuli voimaan vuonna 2005.
Kioton pöytäkirjan ensimmäisen velvoitekauden (2008–2012) aikana osallistuvat maat sitoutuivat vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään keskimäärin viidellä prosentilla vuoden 1990 määrästä. Euroopan unioni ja sen jäsenet, joita oli silloin 15, sitoutuivat vähentämään päästöjään kokonaisuudessaan kahdeksalla prosentilla.
Kioton ensimmäisen vuonna 2012 loppuneen kauden ja uuden maailmanlaajuisen vuonna 2020 alkaneen sopimuksen (Pariisin sopimus) välillä olevan kuilun umpeen kuromiseksi Kioton pöytäkirjaan tehtiin muutos Dohassa ilmastonmuutoskonferenssissa joulukuussa 2012.
Toisen velvoitekauden (2013–2020) aikana osallistuvat maat sitoutuivat vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään keskimäärin 18 prosentilla vuoden 1990 määrästä. EU, sen jäsenmaat ja Islanti sopivat tähtäävänsä yhdessä 20 prosentin vähennystavoitteeseen.
Pöytäkirjan nojalla osapuolten on saavutettava tavoitteensa ensisijaisesti kansallisten toimenpiteiden avulla. Pöytäkirja tarjosi kuitenkin osapuolille lisäksi kolme markkinaperusteista mekanismia, joita hyödyntämällä ne voisivat päästä tavoitteisiinsa.
Kioton mekanismit ovat
Pöytäkirjan nojalla osapuolten todellisia päästöjä seurataan ja toteutuneista kaupoista pidetään tarkasti kirjaa.
Komissio julkaisee vuosittain edistymiskertomuksen, jossa kerrotaan EU:n ja sen jäsenvaltioiden edistymisestä kasvihuonekaasupäästötavoitteidensa saavuttamisessa.