Talouspolitiikka

Talouspolitiikka kattaa monenlaisia toimenpiteitä, joita hallitukset toteuttavat hoitaessaan talouttaan. Näihin kuuluvat muun muassa rahapolitiikka (rahan tarjonta ja kysyntä), verotus, talousarvio ja työpaikkojen luominen.

Vaikka talouspolitiikka on kunkin EU-maan vastuulla, sitä koordinoidaan huomattavasti monenvälisesti yksittäisten maiden, erityisesti euroalueeseen kuuluvien maiden, kesken sen varmistamiseksi, että Euroopan rahaliitto toimii parhaalla mahdollisella tavalla ja että kunkin maan politiikka on yhteisten tavoitteiden ja velvollisuuksien mukaista.

• Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 3 artiklassa asetetaan EU:n tavoitteet, joihin kuuluvat tasapainoinen talouskasvu, hintavakaus sekä talous- ja rahaliitto.
• Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 3 artiklassa annetaan EU:lle yksinomainen vastuu euroalueeseen kuuluvien EU-maiden rahapolitiikasta.
• SEUT-sopimuksen 5 artiklassa määrätään, että talouspolitiikkaa olisi sovitettava yhteen unionin puitteissa.
• SEUT-sopimuksen VIII osasto koskee talous- ja rahapolitiikkaa. Siinä määritellään, miten talouspolitiikkaa sovitetaan yhteen, ja edellytetään, että EU-maat harjoittavat kansallista talouspolitiikkaansa ”niin, että ne myötävaikuttavat unionin tavoitteiden toteuttamiseen”.

Talouspolitiikan yhteensovittamiseen kuuluvat: talouspolitiikan laajojen suuntaviivojen ja työllisyyssuuntaviivojen hyväksyminen, taloudellisen kehityksen valvonta riskialttiiden tai kestämättömien politiikkojen tunnistamiseksi ja korjaamiseksi sekä makrotaloudelliset keskustelut neuvoston, Euroopan keskuspankin, Euroopan komission ja työmarkkinaosapuolten välillä. Vakaus- ja kasvusopimuksessa vahvistetaan säännöt, joilla varmistetaan, että EU-maat pyrkivät vakaaseen julkiseen talouteen ja sovittavat yhteen finanssipolitiikkojaan.

Vuoden 2008 jälkeen, jolloin EU:lla (erityisesti euroalueella) oli ongelmia talous-, finanssi- ja valtionvelkakriisin hoitamisessa, on tehty useita uudistuksia:

1. Vakaus- ja kasvusopimus vahvistettiin sopimuksella talous- ja rahaliiton vakaudesta, yhteensovittamisesta sekä ohjauksesta ja hallinnasta, joka tuli voimaan vuonna 2013. Siinä hyväksyttiin ns. six pack -lainsäädäntöpaketti (kuusi lakia), jolla vahvistetaan vakaussopimusta ja EU-maiden makrotaloudellista valvontaa, sekä kaksi muuta lakia (ns. two pack -lainsäädäntöpaketti), jotka käsittelevät euroalueen tiiviimpää koordinointia ja valvontaa.
2. Eurooppalaisen ohjausjakso luotiin vuotuiseksi politiikan koordinointikehykseksi. Sillä pyritään tunnistamaan EU-maiden väliset makrotalouden epätasapainot ja korjaamaan ne sekä valvomaan budjettipolitiikkaa. Komissio analysoi myös jokaisen EU-maan rakenteelliset uudistuspolitiikat ja antaa sitten maakohtaisia toimintasuosituksia.
3. Yhteinen pankkiunioni perustettiin valvonta-, kriisinratkaisu- ja rahoitusvastuun yhdenmukaistamiseksi EU:n tasolla ja sen varmistamiseksi, että kaikki euroalueen pankit noudattavat yhteisiä sääntöjä. Pankit ja niiden osakkeenomistajat ovat vastuussa mahdollisista tappioista, eivät veronmaksajat.