This document is an excerpt from the EUR-Lex website
Kyberturvallisuutta kutsutaan myös tietotekniikan turvallisuudeksi tai tietojärjestelmäturvallisuudeksi, ja se tarkoittaa sellaisten toimenpiteiden käyttöönottoa, joilla suojellaan järjestelmiä ja verkkoja tietojen paljastumiselta, niiden laitteistojen, ohjelmistojen tai sähköisten tietojen varastamiselta tai vahingoittumiselta sekä niiden tarjoamien palvelujen häiriöiltä tai väärinkäytöltä.
Kyberturvallisuus on jo pitkään ollut Euroopan unionin (EU) ensisijainen tavoite. Viimeksi tämä on näkynyt vuosia 2021–2027 koskevassa EU:n pitkän aikavälin talousarviossa (monivuotinen rahoituskehys), jossa on osoitettu huomattavaa rahoitusta kyberturvallisuutta koskevan tutkimuksen, innovoinnin ja infrastruktuurin, kyberpuolustuksen ja kyberturvallisuusalan tukemiseen.
Vuonna 2019 annetulla EU:n kyberturvallisuusasetuksella vahvistettu Euroopan unionin kyberturvallisuusvirasto (ENISA) on vuodesta 2004 lähtien tehnyt yhteistyötä EU:n jäsenvaltioiden ja muiden asiaankuuluvien osapuolten kanssa, tarjonnut niille neuvoja ja ratkaisuja sekä kehittänyt niiden kyberturvallisuusvalmiuksia, jotta ne voivat yhdessä reagoida laajamittaisiin rajatylittäviin kyberturvallisuuden häiriötilanteisiin.
EU:n uusimmalla vuonna 2020 esitetyllä kyberturvallisuusstrategialla pyritään vahvistamaan EU:n kollektiivista kykyä vastustaa kyberuhkia ja varmistamaan, että kansalaiset ja yritykset voivat hyötyä täysimääräisesti luotettavista palveluista ja digitaalisista välineistä. Se sisältää ehdotuksia kolmella alalla toteutettavista sääntely-, investointi- ja politiikka-aloitteista.