Euroopan unionin vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alue

Euroopan unionista tehdyssä sopimuksessa määritellään Euroopan unionin (EU) tavoitteet. Sen 3 artiklan mukaan EU tarjoaa kansalaisilleen vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen, jolla ei ole sisärajoja. Tällä alueella taataan henkilöiden vapaa liikkuvuus, toteuttaen samalla ulkorajoilla tehtäviä tarkastuksia, turvapaikkaa, maahanmuuttoa sekä rikollisuuden ehkäisyä ja torjuntaa koskevat aiheelliset toimenpiteet.

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) V osasto (67–89 artikla) omistetaan kokonaan EU:n vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueelle. Se sisältää yleiset säännöt (67–76 artikla) sekä seuraavat erityiset luvut:

• rajavalvonta-, turvapaikka ja maahanmuuttopolitiikka
• oikeudellinen yhteistyö yksityisoikeuden alalla
• oikeudellinen yhteistyö rikosoikeuden alalla
• poliisiyhteistyö.

SEUT:n 67 artiklan mukaan EU pyrkii varmistamaan korkean turvallisuustason rikollisuutta, rasismia ja muukalaisvihaa ehkäisevillä ja torjuvilla toimenpiteillä, poliisi- ja oikeusviranomaisten ja muiden toimivaltaisten viranomaisten välisillä yhteensovittamis- ja yhteistyötoimenpiteillä sekä rikosoikeudellisten päätösten vastavuoroisella tunnustamisella ja tarvittaessa EU:n jäsenvaltioiden rikoslainsäädäntöjen lähentämisellä.

Koska monet turvallisuushaasteet tulevat EU:n ulkopuolelta tai ovat luonteeltaan rajatylittäviä, yksittäisillä jäsenvaltioilla ei aina ole parhaita mahdollisuuksia puuttua niihin. SEUT:n 68 artiklassa Eurooppa-neuvostolle annetaan tehtäväksi laatia lainsäädännön ja operatiivisen toiminnan eteenpäin viennin strategiset suuntaviivat vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueella. Jäsenvaltiot ovat kuitenkin edelleen vastuussa lain ja järjestyksen ylläpitämisestä ja sisäisen turvallisuuden suojaamisesta.

SEUT:n 83 artiklassa annetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle oikeus säätää rikosten määrittelyä koskevista vähimmäissäännöistä erityisen vakavan rikollisuuden alalla, joka on rajatylittävää joko rikosten luonteen tai vaikutusten johdosta tai sen vuoksi, että niiden torjuminen yhteisin perustein on erityisesti tarpeen. Kyseiset rikokset ovat:

• terrorismi
• ihmiskauppa sekä naisten ja lasten seksuaalinen hyväksikäyttö
• laiton huumausaine- ja asekauppa
• rahanpesu
• lahjonta
• maksuvälineiden väärentäminen
• tietokonerikollisuus
• järjestäytynyt rikollisuus.

Näitä rikoksia käsitellään EU:n vuosien 2020–2025 turvallisuusunionistrategiassa.