Sanasto

Ohje Vie PDF-tiedostoon Tulosta tämä sivu 

Lainsäädännön yksinkertaistaminen

EU:n lainsäädäntö korvaa 28 erilaista kansallista lainsäädäntöä tai yhdenmukaistaa ne, jolloin pystytään tarjoamaan selkeämpi laillinen toimintaympäristö, keskittymään paremmin yhteisiin tavoitteisiin ja luomaan tasapuoliset toimintaedellytykset yrityksille sisämarkkinoilla. Laadittu lainsäädäntö on ollut keskeisellä sijalla esimerkiksi perustettaessa EU:n sisämarkkinoita, kehitettäessä EU:n ympäristöpolitiikkaa ja sovittaessa EU:n laajuisen työntekijöitä ja kuluttajia koskevan suojan tasosta. Sääntelyn on oltava helposti saatavilla ja ymmärrettävää, jotta voidaan taata sen noudattaminen. EU:n pyrkimyksenä on pitää sääntelytaakka mahdollisimman vähäisenä innovaation, tuottavuuden ja kasvun edistämiseksi.

Lainsäädännön yksinkertaistaminen merkitsee tarpeellisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden tinkimätöntä soveltamista. Tähän kuuluu lakitekstien yksinkertaistaminen, kodifiointi, uudelleenlaadinta ja konsolidointi sekä vanhentuneiden määräysten kumoaminen. Vuonna 1996 EU käynnisti kokeiluhankkeen (Sisämarkkinoiden lainsäädännön yksinkertaistaminen - SLIM). Tämän jälkeen EU:n lainsäädäntöä on yksinkertaistettu ja saatettu ajan tasalle monivuotisilla ohjelmilla, kuten komission jatkuvalla yksinkertaistamisohjelmalla, joka käynnistettiin vuonna 2005. Vuoteen 2012 mennessä ohjelmaan valittiin yli 640 aloitetta yksinkertaistettavaksi, kodifioitavaksi tai uudelleenlaadittavaksi. Tämän jälkeen EU-maissa käynnistettiin toimintaohjelma hallinnollisen rasituksen keventämiseksi sekä sen seurantaohjelma (ABRPlus), jolla vähennettiin EU-lainsäädännön yrityksille aiheuttamaa hallinnollista taakkaa noin 25 prosenttia vuoteen 2012 mennessä.

Uusin sääntelyn toimivuutta ja tuloksellisuutta koskeva ohjelma (Regulatory Fitness and Performance Programme, REFIT) käynnistettiin vuonna 2012. REFIT-ohjelman avulla tunnistetaan mahdollisuudet vähentää byrokratiaa, poistetaan sääntelyrasitusta, yksinkertaistetaan ja parannetaan lainsäädännön suunnittelua ja laatua siten, että käytännön tavoitteet saavutetaan alhaisin kustannuksin mahdollisimman tehokkaalla ja vaikuttavalla tavalla sekä vähäisellä sääntelyllä. Tässä noudatetaan kaikilta osin EU:n perustamissopimuksissa määrättyjä toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteita.