Sanasto

Ohje Vie PDF-tiedostoon Tulosta tämä sivu 

Euroopan parlamentti

Euroopan parlamentti on ainoa EU:n toimielin, joka valitaan suoralla vaalilla, ja yksi suurimmista demokraattisista parlamenteista maailmassa. Sen 751 jäsentä edustavat EU:n 500 miljoonaa kansalaista. Joka viides vuosi kaikkien 28 EU-maan kansalaiset valitsevat parlamentin edustajat, joita kutsutaan Euroopan parlamentin jäseniksi (MEP).

Vuonna 2014 Euroopan parlamentin vaaleissa äänestysprosentti oli vain 42,54 pronsettia, ja paikat jaettiin kahdeksan eri poliittisen ryhmän kesken: PPE - Euroopan kansanpuolue, S&D - Euroopan parlamentin sosialistien ja demokraattien ryhmä, EKR - Euroopan konservatiivit ja reformistit, ALDE - Euroopan liberaalidemokraattien liiton ryhmä, Vihreät/EVA - Vihreät / Euroopan vapaa allianssi -ryhmä, GUE/NGL - Euroopan yhtyneen vasemmiston konfederaatioryhmä/Pohjoismaiden vihreä vasemmisto, EFDD - Vapauden ja suoran demokratian Eurooppa ja NI - Sitoutumattomat - jäsenet, jotkat eivät kuulu mihinkään poliittiseen ryhmään.

Kustakin EU-maasta valittavien Euroopan parlamentin jäsenten lukumäärän vahvistaa Eurooppa-neuvosto yksimielisesti hyväksytyllä päätöksellä Euroopan parlamentin ehdotuksesta. EU-maalla voi olla vähintään 6 ja enintään 96 jäsentä Euroopan parlamentissa: Alankomaat 26, Belgia 21, Bulgaria 17, Espanja 54, Italia 73, Irlanti 11, Itävalta 18, Kreikka 21, Kroatia 11, Kypros 6, Latvia 8, Liettua 11, Luxemburg 6, Malta 6, Portugali 21, Puola 51, Ranska 74, Romania 32, Ruotsi 20, Saksa 96, Slovakia 13, Slovenia 8, Suomi 13, Tanska 13, Tšekin tasavalta 21, Unkari 21, Viro 6, Yhdistynyt kuningaskunta 73.

Parlamentin päätehtävät ovat seuraavat:

  • Lainsäädäntövalta: Euroopan parlamentti on nyt lainsäätäjä. Useimmissa tapauksissa parlamentti jakaa lainsäädäntövallan neuvoston kanssa tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen.
  • Budjettivalta: parlamentti käyttää budjettivaltaa neuvoston kanssa hyväksyen vuosittaisen talousarvion, josta parlamentin puhemiehen allekirjoitus tekee lainvoimaisen, ja valvoo sen toteuttamista.
  • EU:n toimielinten ja erityisesti komission poliittinen valvonta: parlamentti voi hyväksyä tai hylätä komission jäsenten nimittämisen tai erottaa komission kokonaisuudessaan esittämällä sille epäluottamuslauseen. Se valvoo lisäksi EU:n toimintaa kirjallisilla ja suullisilla kysymyksillä, joita se esittää komissiolle ja neuvostolle. Parlamentti myös perustaa väliaikaisia valiokuntia ja tutkintavaliokuntia, joiden valtuudet eivät rajoitu EU:n toimielinten toiminnan tutkimiseen, vaan voivat koskea myös EU-maiden toimia EU:n politiikkojen toteuttamiseksi.

Euroopan unionista tehdyllä sopimuksella (SEU) ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyllä sopimuksella (SEUT) vahvistetaan Euroopan parlamentin asemaa nostamalla se tasavertaiseksi toimielimeksi ministerineuvoston rinnalle. Näillä sopimuksilla

  • laajennetaan tavallisen lainsäätämisjärjestyksen (tavallinen lainsäätämisjärjestys) soveltamisalaa 40 uudelle alalle, joihin kuuluvat muun muassa maatalous, energiavarmuus, maahanmuutto, oikeus- ja sisäasiat, terveys ja rakennerahastot;
  • vahvistetaan parlamentin asemaa EU:n talousarvion hyväksymisessä. Euroopan parlamentti valtuutetaan hyväksymään EU:n koko talousarvio yhdessä neuvoston kanssa;
  • annetaan Euroopan parlamentin jäsenille mahdollisuus antaa hyväksyntänsä monille EU:n neuvottelemille kansainvälisille sopimustyypeille, kuten kansainvälisille kauppasopimuksille;
  • taataan parlamentille uusia oikeuksia saada ajantasaista tietoa Eurooppa-neuvoston ja neuvoston vaihtuvan puheenjohtajavaltion toimista sekä EU:n ulkoisesta toiminnasta;
  • annetaan Euroopan parlamentille oikeus ehdottaa muutoksia perussopimukseen;
  • parannetaan Euroopan parlamentin valvontavaltaa valtuuttamalla se valitsemaan Euroopan komission puheenjohtaja sekä äänestämään Euroopan komission jäsenten hyväksymisestä.