Euroopan parlamentti

Euroopan parlamentti on ainoa EU:n toimielin, joka valitaan suoralla vaalilla, ja yksi suurimmista demokraattisista parlamenteista maailmassa. Sen 705 jäsentä edustavat EU:n 450:tä miljoonaa kansalaista. EU:n 27 jäsenvaltion äänestäjät valitsevat heidät joka viides vuosi. Euroopan parlamenttiin valittuja henkilöitä kutsutaan Euroopan parlamentin jäseniksi.

Kussakin EU:n jäsenvaltiossa valittujen Euroopan parlamentin jäsenten määrä määräytyy pääasiassa sen väestömäärän mukaan. Paikkajako on seuraava: Belgia: 21, Bulgaria: 17, Tšekki: 21, Tanska: 14, Saksa: 96, Viro: 7, Irlanti: 13, Kreikka: 21, Espanja: 59, Ranska: 79, Kroatia: 12, Italia: 76, Kypros: 6, Latvia: 8, Liettua: 11, Luxemburg: 6, Unkari: 21, Malta: 6, Alankomaat: 29, Itävalta: 19, Puola: 52, Portugali: 21: Romania: 33, Slovenia: 8, Slovakia: 14, Suomi: 14 ja Ruotsi: 21.

Noin 40 prosenttia Euroopan parlamentin jäsenistä on naisia. Euroopan parlamentin jäsenet eivät muodosta ryhmiä kansalaisuutensa vaan poliittisten suuntaustensa perusteella.

Paikat jaetaan tällä hetkellä seitsemän poliittisen ryhmän kesken seuraavasti:

Euroopan kansanpuolueen ryhmä (175 Euroopan parlamentin jäsentä)
Euroopan parlamentin sosialistien ja demokraattien ryhmä (145)
Uudistuva Eurooppa -ryhmä (97)
Identiteetti ja demokratia -ryhmä (74)
Vihreät/Euroopan vapaa allianssi -ryhmä (73)
Euroopan konservatiivien ja reformistien ryhmä (63)
The Left -ryhmä (39).

Parlamentin jäsenistä 39 ei kuulu mihinkään poliittiseen ryhmään.

Parlamentin päätehtävät ovat seuraavat:

Lainsäädäntövalta: Euroopan parlamentti jakaa useimpien EU:n säädösten osalta lainsäädäntövallan Euroopan unionin neuvoston kanssa tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen.
Budjettivalta: parlamentti käyttää budjettivaltaa neuvoston kanssa hyväksyen vuosittaisen talousarvion, josta parlamentin puhemiehen allekirjoitus tekee lainvoimaisen, ja valvoo sen toteuttamista.
EU:n toimielinten ja erityisesti komission poliittinen valvonta: parlamentti voi hyväksyä tai hylätä komission jäsenten nimittämisen tai erottaa komission kokonaisuudessaan esittämällä sille epäluottamuslauseen. Se valvoo lisäksi EU:n toimintaa kirjallisilla ja suullisilla kysymyksillä, joita se esittää komissiolle ja neuvostolle. Parlamentti myös perustaa erityisvaliokuntia ja tutkintavaliokuntia, joiden valtuudet eivät välttämättä rajoitu EU:n toimielinten toiminnan tutkimiseen, vaan voivat koskea myös EU-maiden toimia EU:n politiikkojen toteuttamiseksi.

Lissabonin sopimuksella vahvistetaan Euroopan parlamentin asemaa nostamalla se tasavertaiseksi toimielimeksi Euroopan unionin neuvoston rinnalle:

laajentamalla tavallisen lainsäätämisjärjestyksen soveltamisalaa 40 uudelle alalle, joihin kuuluvat muun muassa maatalous, energiavarmuus, maahanmuutto, oikeus- ja sisäasiat, terveys ja rakennerahastot
vahvistamalla parlamentin asemaa EU:n talousarvion hyväksymisessä – Euroopan parlamentti valtuutetaan hyväksymään EU:n koko talousarvio yhdessä neuvoston kanssa
antamalla Euroopan parlamentin jäsenille mahdollisuuden antaa hyväksyntänsä monille EU:n neuvottelemille kansainvälisille sopimustyypeille, kuten kansainvälisille kauppasopimuksille
takaamalla parlamentille uusia oikeuksia saada tietoa Eurooppa-neuvoston ja neuvoston vaihtuvan puheenjohtajavaltion toimista sekä Euroopan ulkosuhdehallinnon toiminnasta
antamalle Euroopan parlamentille oikeuden ehdottaa muutoksia perussopimukseen
laajentamalla Euroopan parlamentin valvontavaltaa valtuuttamalla se valitsemaan Euroopan komission puheenjohtaja sekä äänestämään Euroopan komission jäsenten hyväksymisestä.

Euroopan parlamentin jäsenet osallistuvat Euroopan parlamentin täysistuntoihin Strasbourgissa ja Brysselissä sekä valiokuntien ja poliittisten ryhmien kokouksiin Brysselissä.

EU:n toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 223 artiklan 2 kohdassa edellytetään, että Euroopan parlamentti hyväksyy Euroopan parlamentin jäsenten ohjesäännön. Siinä vahvistetaan Euroopan parlamentin jäsenten tehtävien hoitamista koskevat säännöt.

Ohjesäännön mukaisesti Euroopan parlamentin jäsenten on toimittava yleisen edun mukaisesti ja noudatettava toiminnassaan seuraavia yleisiä toimintaperiaatteita: pyyteettömyys, nuhteettomuus, avoimuus, huolellisuus, rehellisyys, vastuullisuus ja parlamentin maineen varjeleminen.

SEUT-sopimuksen 232 artiklan mukaan Euroopan parlamentin on hyväksyttävä työjärjestys – Euroopan parlamentin sisäiset organisaatiota ja toimintaa koskevat säännöt.

KS. MYÖS

Top