EUR-Lex Access to European Union law
This document is an excerpt from the EUR-Lex website
Lissabonin sopimuksen tultua voimaan Eurooppa-neuvostosta tuli yksi EU:n toimielimistä. Eurooppa-neuvosto valitsee puheenjohtajansa määräenemmistöllä kaksi ja puoli vuotta kestäväksi kaudeksi. Vuonna 2019 Charles Michel valittiin Eurooppa-neuvoston puheenjohtajaksi.
Eurooppa-neuvosto, joka koostuu EU:n jäsenvaltioiden valtion- tai hallitusten päämiehistä sekä sen puheenjohtajasta ja Euroopan komission puheenjohtajasta, kokoontuu vähintään neljä kertaa vuodessa. Unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja osallistuu Eurooppa-neuvoston työskentelyyn.
Eurooppa-neuvoston tehtävänä on antaa Euroopan unionille sen kehittämiseksi tarvittavat virikkeet ja määritellä yleiset poliittiset suuntaviivat ja painopisteet (Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 15 artikla). Se muun muassa
Se ei toimi lainsäätäjänä. Se määrittelee kuitenkin lainsäädännön ja operatiivisen toiminnan eteenpäin viennin strategiset suuntaviivat vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueella (SEUT-sopimuksen 68 artikla). Se voi myös puuttua sosiaaliturva-asioihin (SEUT-sopimuksen 48 artikla) tai rikosasioihin (SEUT-sopimuksen 82 ja 83 artikla), jos neuvoston jäsen pyytää perustamissopimuksessa määrätyin edellytyksin, että säädösluonnos saatetaan Eurooppa-neuvoston käsiteltäväksi.
Eurooppa-neuvosto voi myös yksimielisesti tehdä päätöksen neuvoston valtuuttamisesta toimimaan yksimielisyyden sijasta määräenemmistöllä hyväksyessään asetuksen, jossa vahvistetaan monivuotinen rahoituskehys (SEUT-sopimuksen 312 artiklan 2 kohta). Se tekee myös päätöksiä, jotka koskevat neuvoston toimintaa (SEUT-sopimuksen 236 artikla) ja Euroopan parlamentin kokoonpanoa (SEUT-sopimuksen 14 artikla).
Eurooppa-neuvoston päätökset tehdään konsensusperiaatetta noudattaen tai, jos perussopimuksissa niin määrätään, yksimielisesti, määräenemmistöllä tai yksinkertaisella enemmistöllä. Eurooppa-neuvosto määrittelee EU:n poliittisen ohjelman antamalla kokouksissaan ”päätelmiä”, joissa yksilöidään ajankohtaisia kysymyksiä ja niiden edellyttämiä toimia.
KS. MYÖS