Sanasto

Ohje Vie PDF-tiedostoon Tulosta tämä sivu 

Talouspolitiikka

Talouspolitiikka kattaa monenlaisia toimia, joita hallitukset toteuttavat hoitaessaan talouksiaan. Näihin kuuluvat muun muassa rahapolitiikka (rahan tarjonta ja kysyntä), verotus, talousarvio ja työpaikkojen luominen.

Talous- ja rahaliitto (EMU) merkitsee keskinäistä riippuvuutta ja EU-maiden kansallisten talouspoliitikoiden läheistä koordinointia. Euroalueen maiden kohdalla rahapolitiikka kuuluu Euroopan keskuspankin vastuulle. Euroalueen ulkopuoliset maat hoitavat yhä itse oman rahapolitiikkansa.

Vaikka muut talouspolitiikat säilyvät EU-maiden hallitusten vastuulla, niiden tiivis koordinointi on välttämätöntä, jotta EMU voisi toimia optimaalisesti.

Vuoden 2008 jälkeen, jolloin EU:lla (erityisesti euroalueella) oli ongelmia talous-, finanssi- ja valtionvelkakriisin hoitamisessa, on tehty useita uudistuksia.

  1. Vakaus- ja kasvusopimusta on vahvistettu sopimuksella talous- ja rahaliiton vakaudesta, yhteensovittamisesta sekä ohjauksesta ja hallinnasta, joka tuli voimaan vuonna 2013. Siinä hyväksyttiin niin sanottu six pack -lainsäädäntöpaketti (kuusi lakia), jolla vahvistetaan vakaussopimusta ja EU-maiden makrotaloudellista valvontaa, sekä kaksi muuta lakia (ns. two pack -lainsäädäntöpaketti), jotka käsittelevät euroalueen tiiviimpää koordinointia ja valvontaa.
  2. Samalla luotiin vuosittainen politiikan koordinointikehys, eurooppalainen ohjausjakso. Sillä pyritään tunnistamaan EU-maiden väliset makrotaloudelliset epätasapainot ja vastaamaan niihin sekä valvomaan budjettipolitiikkaa. Komissio analysoi myös jokaisen EU-maan rakenteelliset uudistuspolitiikat ja antaa sitten maakohtaisia suosituksia toimista.
  3. Yhteisen pankkiunionin luominen. Tavoitteena on valvonnan, kriisinratkaisun ja rahoituksen vastuun yhdenmukaistaminen EU:n tasolla sen varmistamiseksi, että pankit noudattavat yhteisiä sääntöjä. Pankit ja niiden osakkeenomistajat ovat vastuussa mahdollisista menetyksistä veronmaksajien sijaan.