Sanasto

Ohje Vie PDF-tiedostoon Tulosta tämä sivu 

Toimivallan jako

Lissabonin sopimus selkeyttää EU:n ja sen jäsenvaltioiden välistä toimivallan jakoa. Toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen ohella on kirjattu annetun toimivallan periaate (Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 5 artikla).

Tämä periaate tarkoittaa, että EU voi toimia ainoastaan sen toimivallan rajoissa, joka sille on annettu EU:n perussopimuksissa. Nämä toimivallat on määritetty Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 2-6 artiklassa.

On olemassa neljänlaista toimivaltaa:

  • yksinomainen toimivalta (SEUT:n 3 artikla). EU:lla on yksinomainen lainsäädäntövalta näillä aloilla, esimerkiksi tulliliiton ja kauppapolitiikan kohdalla;
  • EU:n ja EU-maiden jaettu toimivalta (SEUT:n 4 artikla). EU-maat voivat käyttää toimivaltaansa vain siltä osin kuin EU on päättänyt olla käyttämättä sitä, esimerkiksi koheesiopolitiikan, energian ja ympäristön kohdalla. EU-maat voivat myös pyytää komissiota kumoamaan jaetun toimivallan alaisuuteen kuuluvalla alalla lainsäätämisjärjestyksessä hyväksytyn säädöksen turvatakseen paremmin toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen noudattamisen (Lissabonin sopimukseen liitetty julistus nro 18);
  • EU perustaa järjestelyjä, joiden puitteissa EU:n maiden on koordinoitava politiikkaa (SEUT:n 5 artikla), esimerkiksi talouspolitiikkaa;
  • EU voi tukea, koordinoida tai täydentää EU:n maiden toimia (SEUT:n 6 artikla), esim. kulttuurin ja turismin alalla.