This document is an excerpt from the EUR-Lex website
Oikeus käyttää avustajaa rikosoikeudellisissa menettelyissä ja eurooppalaista pidätysmääräystä koskevissa menettelyissä
Direktiivillä varmistetaan, että rikosoikeudellisissa menettelyissä epäillyillä ja syytetyillä sekä eurooppalaista pidätysmääräystä koskevassa menettelyssä etsityillä henkilöillä (myöhemmin ”kansalaiset”) on oikeus käyttää avustajaa ja oikeus pitää yhteyttä vapaudenmenetyksen aikana.
Kansalaisella on oltava oikeus käyttää avustajaa ilman aiheetonta viivästystä
Erityisesti direktiivi kattaa seuraavat näkökohdat:
Eurooppalaista pidätysmääräystä koskevan menettelyn kohteena olevilla henkilöillä on direktiivin mukaan oltava oikeus käyttää avustajaa täytäntöönpanevassa EU-maassa ja nimetä avustaja pidätysmääräyksen antaneessa jäsenvaltiossa.
Kansalaisella on vapaudenmenetyksen jälkeen ilman aiheetonta viivästystä oikeus
Muun EU-maan kansalaisella on vapaudenmenetyksen jälkeen oikeus saada vapaudenmenetyksensä ilmoitetuksi konsuliviranomaisille ja ottaa vastaan konsuliviranomaistensa vierailuja, pitää yhteyttä näiden kanssa sekä oikeus siihen, että nämä järjestävät hänelle oikeudellisen edustuksen.
Direktiivissä säädetään mahdollisuudesta väliaikaisesti poiketa tietyistä oikeuksista poikkeuksellisissa olosuhteissa tarkasti määritellyin edellytyksin (esimerkiksi jos on kiireellinen tarve ehkäistä henkilön henkeen, vapauteen tai fyysiseen koskemattomuuteen kohdistuvat vakavat haitalliset seuraukset).
Direktiivissä (EU) 2016/1919 vahvistetaan yleiset vähimmäissäännöt, jotka koskevat epäiltyjen, syytettyjen ja etsittyjen henkilöiden oikeutta oikeusapuun, ja varmistetaan näin direktiivin (EU) 2013/48 vaikuttavuus. Siinä vaaditaan EU-maita varmistamaan, että epäillyt ja syytetyt henkilöt, jotka eivät pysty itse maksamaan avustajan avusta, voivat saada oikeusapua, jos oikeudenmukaisuus niin vaatii. EU-maat voivat soveltaa tarveharkintaa (arvioidakseen, pystyvätkö asianomaiset henkilöt maksamaan itse oikeusavusta), aiheellisuusharkintaa (arvioidakseen, edellyttääkö oikeuden toteutuminen oikeusavun antamista) tai molempia sen arvioimiseksi, onko oikeusapua annettava.
Direktiivi (EU) 2016/1919 on viimeinen säädösteksti, joka on sisällytetty neuvoston marraskuussa 2009 hyväksymään, epäiltyjen tai syytettyjen henkilöiden prosessuaalisten oikeuksien vahvistamista rikosoikeudellisissa menettelyissä koskevaan etenemissuunnitelmaan.
Direktiivi on saatettava osaksi EU-maiden lainsäädäntöä mennessä.
Direktiiviä on sovellettu alkaen, ja se oli saatettava osaksi EU-maiden lainsäädäntöä mennessä.
Lisätietoja:
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/48/EU, annettu , oikeudesta käyttää avustajaa rikosoikeudellisissa menettelyissä ja eurooppalaista pidätysmääräystä koskevissa menettelyissä sekä oikeudesta saada tieto vapaudenmenetyksestä ilmoitetuksi kolmannelle osapuolelle ja pitää vapaudenmenetyksen aikana yhteyttä kolmansiin henkilöihin ja konsuliviranomaisiin (EUVL L 294, , s. 1–12)
Päivitetty viimeksi