Rikosoikeudelliset menettelyt – Syyttömyysolettama ja oikeus olla läsnä oikeudenkäynnissä

TÄRKEIMMÄT KOHDAT

Soveltamisala

• Direktiiviä sovelletaan kaikkiin luonnollisiin henkilöihin, jotka ovat epäiltyinä tai syytettyinä rikosoikeudellisissa menettelyissä.
• Sitä sovelletaan rikosoikeudellisen menettelyn kaikissa vaiheissa siitä hetkestä, kun henkilöä epäillään tai syytetään rikoksesta, lopulliseen tuomioon saakka.

Oikeudet

Direktiivissä määritellään syytetyn tai epäillyn perusoikeudet rikosoikeudellisen menettelyn aikana.

• syytön, kunnes syylliseksi osoitetaan
  • EU-maiden on ryhdyttävä toimiin varmistaakseen, ettei julkisten viranomaisten julkisissa lausumissa tai (muissa kuin syyllisyyttä koskevissa) oikeusviranomaisen päätöksissä viitata epäiltyyn tai syytettyyn syyllisenä.
  • EU-maiden on lisäksi varmistettava, ettei epäiltyä tai syytettyä esitetä tuomioistuimessa tai julkisuudessa syyllisenä käyttämällä fyysisiä rajoitteita.
• todistustaakka on syyttäjällä
• oikeus vaieta ja oikeus olla todistamatta itseään vastaan
• oikeus olla läsnä omassa oikeudenkäynnissään – oikeudenkäynti voidaan järjestää myös epäillyn tai syytetyn poissa ollessa, jos jokin seuraavista edellytyksistä täyttyy:
  • kyseiselle henkilölle on ilmoitettu hyvissä ajoin oikeudenkäynnistä ja poissaolon seuraamuksista
  • kyseistä henkilöä edustaa joko hänen itsensä tai valtion nimeämä valtuutettu edustaja.

Oikeussuojakeinot

• EU-maiden on varmistettava, että käytössä on tehokkaat oikeussuojakeinot, jos näitä oikeuksia rikotaan.
• Jos oikeutta vaieta tai oikeutta olla todistamatta itseään vastaan on rikottu, EU-maiden on varmistettava, että asiaa koskevien lausuntojen arvioinnissa otetaan huomioon oikeus puolustukseen ja menettelyn oikeudenmukaisuus.
• Jos epäilty tai syytetty ei ollut läsnä oikeudenkäynnissään eivätkä edellä mainitut edellytykset ole täyttyneet, hänellä on oikeus uuteen oikeudenkäyntiin tai muuhun oikeussuojakeinoon, joka mahdollistaa asian käsittelyn uudelleen (myös uuden näytön tarkastelemisen).