PERUSTELUT

1. ehdotuksen tausta

- Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet

Finanssi- ja talouskriisin jatkuminen lisää kansallisiin rahoitusvaroihin kohdistuvia paineita, sillä jäsenvaltiot joutuvat pienentämään budjettejaan. Tässä yhteydessä koheesiopolitiikan ohjelmien sujuva täytäntöönpano on tärkeä väline, jolla talouselämään saadaan ohjattua varoja.

Ohjelmien täytäntöönpano edellyttää kuitenkin runsaasti varoja sekä julkisilta että yksityisiltä sidosryhmiltä, jotka rahoituslaitosten likviditeettiongelmien takia eivät kykene niitä antamaan. Tämä koskee ennen kaikkea jäsenvaltioita, joihin kriisi on vaikuttanut eniten ja jotka ovat saaneet rahoitustukea Euroopan rahoituksenvakautusmekanismista (euromaat) tai maksutasemekanismista (muut kuin euromaat). Tähän mennessä kuusi maata on pyytänyt rahoitustukea näistä mekanismeista (mukaan lukien Kreikka, joka on saanut rahoitustukea Euroopan rahoituksenvakautusmekanismin ulkopuolelta) ja sopinut komission kanssa makrotaloudellisesta sopeutusohjelmasta. Nämä kuusi maata ovat Irlanti, Kreikka, Latvia, Portugali, Romania ja Unkari, jäljempänä ’ohjelmamaat’. Vuodesta 2008 maksutasemekanismista tukea saanut Unkari ei enää ole mukana vuodesta 2010 alkaen.

Jotta varmistetaan, että nämä jäsenvaltiot (tai mahdollisesti muut jäsenvaltiot, joihin tällaisia tukiohjelmia voidaan soveltaa tulevaisuudessa) jatkavat rakennerahastojen ja koheesiorahaston ohjelmien konkreettista toteutusta ja jakavat varoja hankkeisiin, tässä ehdotuksessa on säännöksiä, joiden nojalla voidaan luoda riskinjakoväline. Tämän välineen täytäntöönpanemiseksi osa näiden jäsenvaltioiden saataville asetetuista määrärahoista saadaan siirtää takaisin komissiolle. Tavoitteena on laajentaa pääomien tarjontaa lainoista ja lainatakuista odotettavissa olevien ja odottamattomien tappioiden kattamiseksi; tämä toteutetaan riskinjakoa koskevan kumppanuuden puitteissa Euroopan investointipankin ja/tai muiden sellaisten julkisen palvelun tehtäviä suorittavien rahoituslaitosten kanssa, jotka ovat halukkaita jatkamaan lainaamista hankevastaaville ja pankeille yksityisen osarahoituksen saamiseksi rahoitusrahastojen ja koheesiorahaston tuella toteuttaville hankkeille. Koheesiopolitiikan mukaisesti kaudella 2007–2013 myönnettävä kokonaismäärä ei näin ollen muuttuisi. Nämä kriittisessä tilanteessa olevat jäsenvaltiot saavat siten lisälikviditeettiä infrastruktuuri- ja tuotannollisten investointien toteuttamiseksi, ja ohjelmien konkreettisen toteutuksen jatkaminen helpottuu. Jos riskinjakovälineeseen osoitettuja varoja ei ole käytetty tappioiden kattamiseen, ne jäävät jäsenvaltion käyttöön riskinjakojärjestelyn jatkamista varten tai osana toimenpideohjelmien käytettävissä olevia määrärahoja. Riskinjakovälineeseen osoitetuille varoille asetetaan ehdoton katto, eivätkä ne aiheuta vastuusitoumuksia unionille tai asianomaisille jäsenvaltioille.

- Yleinen tausta

Finanssikriisin syveneminen eräissä jäsenvaltioissa vaikuttaa epäilemättä merkittävästi reaalitalouteen, kun otetaan huomioon velkamäärä ja näiden maiden vaikeudet saada lisää lainaa markkinoilta.

Finanssikriisi ja sen yhteiskunnallis-taloudelliset vaikutukset on otettu huomioon komission ehdotuksissa. Komissio ehdotti joulukuussa 2008 elvytyspaketissaan useita lainsäädännön muutoksia koheesiopolitiikan toteutusta koskevien sääntöjen yksinkertaistamiseksi ja ennakkorahoituksen lisäämiseksi EAKR- ja ESR-ohjelmia varten suoritettavilla ennakkomaksuilla. Jäsenvaltioille vuonna 2009 suoritetuilla ylimääräisillä ennakkomaksuilla on siirretty 6,25 miljardia euroa välitöntä käteispääomaa kaudelle 2007–2013 kullekin jäsenvaltiolle sovittujen rahoituspuitteiden mukaisesti. Muutoksen myötä ennakkomaksujen määrä kasvoi yhteensä 29,38 miljardiin euroon. Komission heinäkuussa 2009 tekemään ehdotukseen sisältyi lisätoimenpiteitä, joilla rakennerahastojen ja koheesiorahaston toteutusta yksinkertaistettiin. Nämä toimenpiteet toteutettiin kesäkuussa 2010, ja ne ovat merkittävällä tavalla yksinkertaistaneet ohjelmien toteutusta ja edistäneet varojen käyttöä samalla kun tuensaajiin kohdistuvat hallinnolliset rasitteet ovat vähentyneet. Komissio antoi elokuussa 2011 ehdotuksen asetuksen (EY) N:o 1083/2006 muuttamiseksi tarkoituksena korottaa välimaksuina ja loppumaksuina maksettua unionin rahoitusosuutta enintään 10 prosenttiyksikköä nykyrajoja suuremmaksi (KOM(2011) 482 lopullinen, 1.8.2011). Neuvoston ja parlamentin hyväksyttyä tämän ehdotuksen asianomaiset jäsenvaltiot saavat lisälikviditeettiä osarahoittaakseen sitä osaa hankkeista ja ohjelmista, joka ei saa tukea rakennerahastoista tai koheesiorahastosta. Asianomaisten jäsenvaltioiden taloudellisen elpymisen kannalta tärkeitä infrastruktuurihankkeita voidaan myös tukea, jos se katsotaan tarkoituksenmukaiseksi.

- Voimassa olevat aiemmat säännökset

Neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006 36 artiklassa, jäljempänä ’yleisasetus’, säädetään, että EIP voi jäsenvaltioiden pyynnöstä osallistua toimiin, jotka liittyvät hankkeiden, erityisesti suurhankkeiden, valmisteluun, rahoituksen järjestämiseen samoin kuin yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuuksiin. Lisäksi siinä säädetään, että jäsenvaltio voi yhteisymmärryksessä EIP:n kanssa keskittää myönnetyt lainat jonkin toimenpideohjelman yhteen tai useampaan painopisteeseen. Tällä ehdotuksella helpotetaan sitä, että EIP tai tapauksen mukaan jokin muu kansainvälinen rahoituslaitos hyväksyy tällaiset lainat silloin, kun niitä ei ole saatavissa valtion ja jäsenvaltioiden rahoituslaitosten julkisen ja yksityisen velan luottoluokituksen alentamisen takia.

- Johdonmukaisuus suhteessa unionin muuhun politiikkaan ja muihin tavoitteisiin

Ehdotus on johdonmukainen sellaisten muiden ehdotusten ja aloitteiden kanssa, joita Euroopan komissio on esittänyt finanssikriisiin reagoimiseksi.

2. Kuulemiset ja vaikutusten arviointi

- Intressitahojen kuuleminen

Ulkoisia sidosryhmiä ei kuultu.

- Asiantuntijatiedon käyttö

Ulkopuolisten asiantuntijoiden käyttö ei ollut tarpeen.

- Vaikutusten arviointi

Ehdotus antaisi komissiolle mahdollisuuden panna välillisen keskitetyn hallinnoinnin puitteissa täytäntöön riskinjakovälineen, jolla katetaan hankevastaaville ja muille julkisille ja yksityisille kumppaneille annettaviin lainoihin ja lainatakuisiin liittyvät riskit. Tavoitteena on helpottaa koheesiopolitiikan ohjelmien ripeää täytäntöönpanoa infrastruktuuriin kohdistuvien investointien ja muiden tuotannollisten investointien avulla, joilla on välitön ja todellinen vaikutus talouteen ja työpaikkojen syntymiseen.

Tähän ei tarvita lisärahoitusta kokonaisbudjetissa, sillä rahastoista näille jäsenvaltioille kyseisenä ajanjaksona myönnettävä kokonaisrahoitus ei muutu.

3. Ehdotukseen liittyvät oikeudelliset näkökohdat

- Yhteenveto ehdotetuista toimenpiteistä

Asetuksen (EY) N:o 1083/2006 14 artiklan 1 kohtaa ehdotetaan muutettavaksi, jotta riskinjakovälinettä voidaan hoitaa välillisen keskitetyn hallinnoinnin puitteissa. Lisäksi ehdotetaan muutettavaksi asetuksen (EY) N:o 1083/2006 36 artiklan 2 kohtaa, jotta rahoitusvakautensa osalta vakavissa vaikeuksissa olevat tai vakavien vaikeuksien uhasta kärsivät jäsenvaltiot voisivat osoittaa osan koheesiopolitiikan ”lähentymistavoitteen” tai ”alueellinen kilpailukyky ja työllisyys” -tavoitteen mukaisista määrärahoistaan EIP:n tai muiden kansainvälisten rahoituslaitosten suoraan tai välillisesti hankevastaaville tai muille julkisille tai yksityisille kumppaneille myöntämien lainojen tai lainatakuiden varauksiin ja pääomarahoitukseen.

Komission olisi asianomaisen jäsenvaltion pyynnöstä määritettävä tällaiseen riskinjakovälineeseen sovellettavat ehdot ja edellytykset. Komission olisi asianomaisen jäsenvaltion pyynnöstä tehtävä tilannekohtaisia päätöksiä ja asetettava tällaiseen välineeseen sovellettavat ehdot ja edellytykset niiden määrärahojen perusteella, jotka siirretään kyseiselle jäsenvaltiolle osoitetuista rakennerahasto- ja koheesiorahastomäärärahoista.

- Oikeusperusta

Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa ja koheesiorahastoa koskevista yleisistä säännöksistä sekä asetuksen (EY) N:o 1260/1999 kumoamisesta 11 päivänä heinäkuuta 2006 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1083/2006 määritellään näihin kolmeen rahastoon sovellettavat yhteiset säännöt. Asetuksen kantavana periaatteena on hallintovastuun jakaminen Euroopan komission ja jäsenvaltioiden välillä, ja siinä esitetään uusi ohjelmatyöprosessi sekä uudet hankkeiden hallintoa (myös varainhoitoa), seurantaa, rahoitusvalvontaa ja arvioimista koskevat järjestelyt.

- Toissijaisuusperiaate

Ehdotus on toissijaisuusperiaatteen mukainen, koska sillä pyritään helpottamaan tuen myöntämistä rakennerahastoista ja koheesiorahastosta tietyille jäsenvaltioille, joilla on vakavia, ennen kaikkea niiden talouskasvuun ja rahoitusvakauteen sekä alijäämän ja velkaantuneisuuden lisääntymiseen liittyviä ongelmia, jotka johtuvat osittain myös kansainvälisestä talous- ja rahoitusympäristöstä. Tässä yhteydessä on tarpeen perustaa Euroopan unionin tasolla mekanismi, jotta Euroopan komissio voi perustaa riskinjakovälineitä, joilla helpotetaan lainojen tai takuiden myöntämistä tavoitteena saada yksityistä osarahoitusta hankkeisiin, joita toteutetaan rakennerahastoihin ja koheesiorahastoon perustuvalla julkisella tuella.

- Suhteellisuusperiaate

Ehdotus on suhteellisuusperiaatteen mukainen.

Tämä ehdotus on suhteellisuusperiaatteen mukainen, koska sillä mahdollistetaan lisätuen myöntäminen rakennerahastoista ja koheesiorahastosta jäsenvaltioille, jotka ovat vaikeuksissa tai joita uhkaavat vakavat vaikeudet sellaisten poikkeuksellisten tapahtumien vuoksi, joihin jäsenvaltio ei voi vaikuttaa ja jotka kuuluvat (Euroopan rahoituksenvakautusmekanismin perustamisesta annetun) neuvoston asetuksen (EU) N:o 407/2010 soveltamisalaan. Tällaista lisätukea voidaan myöntää myös jäsenvaltioille, joilla on maksutasetta koskevia vaikeuksia tai joita tällaiset vakavat vaikeudet uhkaavat neuvoston asetuksessa (EY) N:o 332/2002 vahvistettujen edellytysten mukaisesti, sekä Kreikalle, joka sai rahoitustukea ERVM:n ulkopuolelta lainanantajien välisen sopimuksen ja euroalueen lainajärjestelysopimuksen nojalla.

- Sääntelytavan valinta

Ehdotettu sääntelytapa: asetus.

Muut sääntelytavat eivät soveltuisi seuraavasta syystä:

Komissio on tarkastellut lainsäädäntöpuitteiden tarjoamaa liikkumavaraa ja pitää tähän mennessä saadun kokemuksen perusteella tarpeellisena ehdottaa muutoksia yleisasetukseen. Tämän tarkistuksen tavoitteena on edistää hankkeiden osarahoitusta, jotta hankkeiden toteutus nopeutuisi ja investoinnit vaikuttaisivat nopeammin reaalitalouteen.

4. Talousarviovaikutukset

Ehdotuksella ei ole vaikutuksia maksusitoumusmäärärahoihin, koska rakennerahastoista ja koheesiorahastosta toimintaohjelmille ohjelmakaudeksi 2007–2013 myönnettävän rahoituksen enimmäismääriin ei ehdoteta muutoksia.

Ehdotus saattaa johtaa maksujen nopeutumiseen, mikä kuitenkin kompensoituu ohjelmakauden loppuun mennessä. Sen vuoksi maksumäärärahojen kokonaismäärä ei muutu, kun tarkastellaan koko ohjelmakautta.

Sen mukaan, miten jäsenvaltiot pyytävät saada soveltaa toimenpidettä ja miten välimaksupyyntöjä koskevat täytäntöönpanotoimet kehittyvät, komissio tarkastelee vuonna 2012 uudelleen maksumäärärahojen lisäämisen tarpeellisuutta ja ehdottaa tapauksen mukaan tarvittavia toimia budjettivallan käyttäjälle.

Ehdotus osoittaa, että komissio on halukas auttamaan jäsenvaltioita finanssikriisistä selviytymisessä. Muutoksella annetaan asianomaisille jäsenvaltioille tarvittavat varat hankkeiden tukemiseen ja talouden elvyttämiseen.

2011/0283 (COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006 muuttamisesta rahoitusvakautensa osalta vakavissa vaikeuksissa oleville tai vakavien vaikeuksien uhasta kärsiville jäsenvaltioille tarkoitettuja riskinjakovälineitä koskevien tiettyjen säännösten osalta

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 177 artiklan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen, kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon[1],

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon[2],

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä,

sekä katsovat seuraavaa:

1. Ennennäkemätön maailmanlaajuinen finanssikriisi ja talouden laskusuhdanne ovat vahingoittaneet vakavalla tavalla talouskasvua ja rahoitusvakautta sekä heikentäneet huomattavasti useiden jäsenvaltioiden rahoituksellisia ja taloudellisia edellytyksiä.

2. Vaikka kriisin kielteisten vaikutusten torjumiseksi on jo toteutettu merkittäviä toimia, kuten tehty muutoksia lainsäädäntöön, finanssikriisin vaikutukset tuntuvat laajalti reaalitaloudessa, työmarkkinoilla ja kansalaisten elämässä.

3. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 122 artiklan 2 kohdassa määrätään mahdollisuudesta myöntää jäsenvaltioille unionin taloudellista apua, jos poikkeukselliset tapahtumat, joihin jäsenvaltio ei voi vaikuttaa, ovat aiheuttaneet sille vaikeuksia tai vakavasti uhkaavat aiheuttaa sille suuria vaikeuksia; tämän perusteella Euroopan rahoituksenvakautusmekanismin perustamisesta 11 päivänä toukokuuta 2010 annetulla neuvoston asetuksella (EU) N:o 407/2010[3] otettiin käyttöön tällainen mekanismi unionin rahoitusvakauden säilyttämiseksi.

4. Irlannille myönnettiin tällaista rahoitustukea neuvoston täytäntöönpanopäätöksellä 2011/77/EU[4] ja Portugalille neuvoston täytäntöönpanopäätöksellä 2011/344/EU[5].

5. Kreikalla oli vakavia vaikeuksia rahoitusvakautensa kanssa jo ennen asetuksen (EU) N:o 407/2010 voimaantuloa. Sen vuoksi Kreikalle myönnettävä rahoitustuki ei voinut perustua mainittuun asetukseen.

6. Kreikan kanssa 8 päivänä toukokuuta 2010 tehdyt lainanantajien välinen sopimus ja lainajärjestelysopimus tulivat voimaan 11 päivänä toukokuuta 2010. Lainanantajien välisen sopimuksen on tarkoitus pysyä voimassa kolmen vuoden ohjelmakauden ajan, edellyttäen että lainajärjestelysopimuksen mukaisia varoja on saatavilla.

7. Järjestelystä keskipitkän ajan rahoitustuen myöntämiseksi jäsenvaltioiden maksutaseille 18 päivänä helmikuuta 2002 annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o 332/2002[6] perustetaan järjestely, jonka mukaisesti neuvosto myöntää keskinäistä tukea jäsenvaltiolle, joka ei ole ottanut euroa käyttöön ja jolla on maksutasetta koskevia vaikeuksia tai jota tällaiset vaikeudet vakavasti uhkaavat.

8. Tällaista rahoitustukea myönnettiin Unkarille neuvoston päätöksellä 2009/102/EY[7], Latvialle neuvoston päätöksellä 2009/290/EY[8] ja Romanialle neuvoston päätöksellä 2009/459/EY[9].

9. Euroalueen 17 jäsenvaltion valtiovarainministerit allekirjoittivat 11 päivänä heinäkuuta 2011 sopimuksen Euroopan vakausmekanismin (EVM) perustamisesta. Tarkoituksena on, että vuoteen 2013 mennessä EVM:llä hoidetaan tällä hetkellä Euroopan rahoitusvakausvälineellä ja Euroopan rahoituksenvakausmekanismilla hoidettavat tehtävät. Sen vuoksi tämä tuleva mekanismi olisi otettava huomioon jo tässä asetuksessa.

10. Kesäkuun 23 ja 24 päivänä 2011 annetuissa Eurooppa-neuvoston päätelmissä suhtauduttiin myönteisesti komission aikomukseen parantaa Kreikan lainaohjelman ja unionin varojen välistä synergiaa ja tuettiin pyrkimyksiä lisätä Kreikan valmiuksia käyttää sen unionilta saamia varoja kasvun ja työllisyyden parantamiseen suuntaamalla varat kilpailukyvyn tehostamiseen ja uusien työpaikkojen luomiseen. Päätelmissä pidettiin myös tervetulleena ja tuettiin sitä, että komissio valmistelee yhdessä jäsenvaltioiden kanssa kattavaa ohjelmaa Kreikalle annettavasta teknisestä avusta.

11. Euroalueen valtion- tai hallitusten päämiesten ja EU:n toimielinten 21 päivänä heinäkuuta 2011 antamassa julkilausumassa komissiota ja Euroopan investointipankkia kehotettiin parantamaan lainaohjelmien ja unionin varojen välistä synergiaa kaikissa maissa unionin tai Kansainvälisen valuuttarahaston tuella. Tämä asetus on kyseisen tavoitteen mukainen.

12. Toimenpideohjelmien ja hankkeiden täytäntöönpanoon infrastruktuureihin kohdistuvien ja tuotannollisten investointien yhteydessä liittyy Kreikassa vakavia vaikeuksia, koska yksityisen sektorin ja eritoten rahoitussektorin osallistumisedellytykset muuttuivat ratkaisevasti talous- ja finanssikriisin seurauksena.

13. Näiden ongelmien helpottamiseksi ja toimenpideohjelmien ja hankkeiden täytäntöönpanon nopeuttamiseksi sekä talouden elpymisen tukemiseksi on aiheellista, että niiden jäsenvaltioiden hallintoviranomaiset, joilla on ollut vakavia vaikeuksia rahoitusvakautensa kanssa ja joille on myönnetty rahoitustukea jostakin edellä mainitusta mekanismista, voivat osoittaa rahoitusvaroja toimenpideohjelmista sellaisten riskinjakovälineiden perustamiseen, joilla tarjotaan lainoja tai lainatakuita tai muita rahoitusjärjestelyjä toimenpideohjelmissa suunniteltujen hankkeiden ja toimenpiteiden tukemiseksi.

14. Koska EIP:llä on vankka asiantuntemus infrastruktuurihankkeiden merkittävänä rahoittajana ja se on sitoutunut tukemaan talouden elpymistä, komissiolla pitäisi olla mahdollisuus luoda riskinjakovälineitä yhdessä EIP:n kanssa. Yhteistyön täsmälliset ehdot ja edellytykset olisi vahvistettava komission ja EIP:n välisellä sopimuksella.

15. Asianomaisissa jäsenvaltioissa mahdollisesti syntyvien uusien investointimahdollisuuksien kehittämistä varten komissio voi samankaltaisin ehdoin ja edellytyksin kuin EIP:n kanssa perustaa riskinjakovälineitä myös Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25 päivänä kesäkuuta 2002 tehdyn neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002[10] 54 artiklan 2 kohdan c alakohdassa tarkoitettujen kansallisten tai kansainvälisten julkisoikeudellisten yhteisöjen tai yksityisoikeudellisten yhteisöjen kanssa, jotka suorittavat julkisen palvelun tehtäviä ja jotka esittävät riittävät rahoitustakuut.

16. Jotta reagointi tapahtuisi nopeasti meneillään olevassa talous- ja finanssikriisissä, komission olisi toteutettava riskinjakoväline asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 54 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

17. Asetusta (EY) N:o 1083/2006 olisi sen vuoksi muutettava,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetus (EY) N:o 1083/2006 seuraavasti:

(1) Korvataan 14 artiklan 1 kohta seuraavasti:

”1. Rahastoille varattu Euroopan unionin talousarvio toteutetaan jäsenvaltioiden ja komission yhteisen hallinnoinnin puitteissa Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25 päivänä kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 53 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti, * lukuun ottamatta 36 artiklan 2 a kohdassa tarkoitettuja riskinjakovälineitä ja 45 artiklassa tarkoitettua teknistä tukea.

Moitteettoman varainhoidon periaatetta sovelletaan asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 48 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

_________________

* EYVL L 248, 16.9.2002, s. 1.”

(2) Lisätään 36 artiklaan 2 a kohta seuraavasti:

”2 a. Jäsenvaltio, joka täyttää 77 artiklan 2 kohdassa vahvistetut edellytykset, voi osoittaa osan 19 ja 20 artiklassa tarkoitetuista määrärahoista riskinjakovälineeseen, jonka komissio perustaa Euroopan investointipankin kanssa tai asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 54 artiklan 2 kohdan c alakohdassa tarkoitettujen kansallisten tai kansainvälisten julkisoikeudellisten yhteisöjen tai yksityisoikeudellisten yhteisöjen kanssa samankaltaisin ehdoin ja edellytyksin kuin Euroopan investointipankkiin sovelletaan ja Euroopan investointipankki soveltaa ja joka kattaa varausten tekemisen ja pääoman kohdentamisen riskinjakovälineen nojalla myönnettyjä lainoja ja lainatakuita sekä muita rahoitusjärjestelyjä varten.

Tällaista riskinjakovälinettä saa käyttää ainoastaan lainoja ja lainatakuita sekä muita rahoitusjärjestelyjä varten Euroopan aluekehitysrahastosta tai koheesiorahastosta osarahoitettujen toimenpiteiden rahoittamiseksi 56 artiklan soveltamisalaan kuulumattomien menojen osalta.

Komissio toteuttaa riskinjakovälineen välillisen keskitetyn hallinnoinnin puitteissa asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 54 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

Maksut riskinjakovälineeseen on tehtävä erissä sen suunnitelman mukaan, miten riskinjakovälinettä aiotaan käyttää lainojen ja lainatakuiden myöntämisessä tiettyjen toimien rahoittamiseksi.

Asianomainen jäsenvaltio esittää pyynnön komissiolle, joka tekee päätöksen täytäntöönpanosäädöksellä, jossa kuvataan järjestelmä, joka on luotu sen takaamiseksi, että saataville asetettava määrä käytetään yksinomaan sen jäsenvaltion hyväksi, jolle osoitetuista koheesiopolitiikan määrärahoista määrä on 18 artiklan 2 kohdan nojalla peräisin; komissio vahvistaa myös tällaiseen riskinjakovälineeseen sovellettavat ehdot ja edellytykset. Ehdoissa ja edellytyksissä on käsiteltävä ainakin seuraavia:

a) jäljitettävyys ja kirjanpito, tiedot varojen käytöstä sekä seuranta- ja valvontajärjestelmistä; ja

b) palkkioiden ja muiden hallintokustannusten määräytyminen.

Riskinjakovälineelle osoitetuille varoille on asetettava ehdoton katto, eivätkä ne saa aiheuttaa vastuuvaateita unionin talousarvioon tai asianomaisille jäsenvaltioille.

Riskinjakovälineen kattaman toimen loppuun saattamisen jälkeen jäljelle mahdollisesti jäävä määrä voidaan käyttää asianomaisen jäsenvaltion pyynnöstä uudestaan riskinjakovälineen puitteissa, jos jäsenvaltio edelleen täyttää yhden 77 artiklan 2 kohdassa täsmennetyistä edellytyksistä. Jos jäsenvaltio ei enää täytä kyseisiä edellytyksiä, jäljelle jäänyt määrä katsotaan varainhoitoasetuksen 18 artiklassa tarkoitetuiksi käyttötarkoitukseensa sidotuiksi tuloiksi. Asianomaisen jäsenvaltion pyynnöstä tällaisten käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen tuottamat ylimääräiset maksusitoumusmäärärahat lisätään seuraavana vuonna kyseisen jäsenvaltion koheesiopolitiikan määrärahoihin.”

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä .

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä

Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja Puheenjohtaja

SÄÄDÖKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1. EHDOTUKSEN NIMI

Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006 muuttamisesta rahoitusvakautensa osalta vakavissa vaikeuksissa oleville tai vakavien vaikeuksien uhasta kärsiville jäsenvaltioille tarkoitettuja riskinjakovälineitä koskevien tiettyjen säännösten osalta

2. LUOKITTELU TOIMINTOPERUSTEISESSA JOHTAMIS- JA BUDJETOINTIJÄRJESTELMÄSSÄ

Toimintalohko(t) sekä toiminto/toiminnot:

Aluepolitiikka; toiminto 13.03

Työllisyys ja sosiaaliasiat; toiminto 04.02

Koheesiorahasto, toiminto 13.04

3. BUDJETTIKOHTA/-KOHDAT

3.1. Budjettikohdat (toimintamäärärahat sekä niihin liittyvät teknisen ja hallinnollisen avun määrärahat (entiset BA-budjettikohdat)):

Ehdotetut uudet toimet toteutetaan seuraavien budjettikohtien perusteella:

- 13.031600 Lähentyminen (EAKR)

- 13.031800 Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys (EAKR)

- 13.04.02 Koheesiorahasto

- 13.03.xx [uusi budjettikohta] EAKR-määrärahoista rahoitettu riskinjakoväline

- 13.04.xx [uusi budjettikohta] Koheesiorahasto-määrärahoista rahoitettu riskinjakoväline

- 04.02.xx [uusi budjettikohta] ESR-määrärahoista rahoitettu riskinjakoväline

3.2. Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto:

3.3. Budjettitiedot:

13.031600 | Ei-pakolliset | Jaks. | EI | EI | EI | Nro 1b |

13.031800 | Ei-pakolliset | Jaks. | EI | EI | EI | Nro 1b |

13.03xx | Ei-pakolliset | Jaks. | EI | EI | EI | Nro 1b |

04.0217 | Ei-pakolliset | Jaks. | EI | EI | EI | Nro 1b |

04.02xx | Ei-pakolliset | Jaks. | EI | EI | EI | Nro 1b |

13.04.02 | Ei-pakolliset | Jaks. | EI | EI | EI | Nro 1b |

13.04.xx | Ei-pakolliset | Jaks. | EI | EI | EI | Nro 1b |

04.0219 | Ei-pakolliset | Jaks. | EI | EI | EI | Nro 1b |

4. YHTEENVETO RESURSSEISTA

4.1. Taloudelliset resurssit

4.1.1. Yhteenveto maksusitoumusmäärärahoista (MSM) ja maksumäärärahoista (MM)

Koska maksusitoumusmäärärahojen osalta ei ehdoteta uusia rahoitusvaroja, taulukossa ei ole lukuja, vaan pelkästään ilmaisu ”Ei ole”. Ehdotus on näin ollen vuosia 2007–2013 koskevien monivuotisten rahoituspuitteiden mukainen.

Ehdotus saattaa johtaa maksumäärärahojen käytön nopeutumiseen (2012–2013), mikä kuitenkin kompensoituu ohjelmakauden loppuun mennessä. Sen vuoksi maksumäärärahojen kokonaismäärä ei muutu, kun tarkastellaan koko ohjelmakautta.

Riskinjakovälineeseen osoitetut varat, mukaan luettuna hallintopalkkiot ja muut tukikelpoiset kustannukset, rajataan tiukasti riskinjakovälineeseen osoitetun rahoituksen määrään, eikä Euroopan unionin yleiseen talousarvioon tai asianomaisen jäsenvaltion talousarvioon voi kohdistua muita vastuuvaateita.

Milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Menolaji | Kohdan nro | Vuosi n | n + 1 | n + 2 | n + 3 | n + 4 | n + 5 ja myöh. | Yhteensä |

Toimintamenot[11] |

Maksumäärärahat (MM) | b | Ei ole | … | Ei ole | Ei ole. | ….. | Ei ole | 0. |

Viitemäärään sisältyvät hallintomenot[12] |

VIITEMÄÄRÄ YHTEENSÄ |

Hallintomenot, jotka eivät sisälly viitemäärään[13] |

Toimenpiteen alustavat rahoituskustannukset yhteensä

Tiedot osarahoituksesta

Milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Rahoitukseen osallistuva taho | Vuosi n | n + 1 | n + 2 | n + 3 | n + 4 | n + 5 ja myöh. | Yhteensä |

4.1.2. Yhteensopivuus rahoitussuunnitelman kanssa

( Ehdotus on nykyisen rahoitussuunnitelman mukainen.

( Ehdotus edellyttää kyseeseen tulevan rahoitusnäkymien otsakkeen rahoitussuunnitelman muuttamista.

( Ehdotus voi edellyttää toimielinten sopimuksen[14] määräysten soveltamista (ts. joustovälineen käyttöä tai rahoituskehyksen tarkistamista).

4.1.3. Vaikutukset tuloihin

( Ehdotuksella ei ole vaikutuksia tuloihin.

( Ehdotuksella on seuraavat vaikutukset tuloihin:

milj. euroa (yhden desimaalin tarkkuudella)

Ennen toimea [vuosi n-1] | Toteutuksen jälkeen |

5. OMINAISPIIRTEET JA TAVOITTEET

5.1. Tarve, johon ehdotuksella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä

Rahoitus- ja talouskriisin jatkuminen lisää kansallisiin rahoitusvaroihin kohdistuvia paineita, sillä jäsenvaltiot joutuvat pienentämään budjettejaan. Tässä yhteydessä koheesiopolitiikan ohjelmien sujuva täytäntöönpano on tärkeä väline, jolla talouselämään saadaan ohjattua varoja. Jotta varmistetaan, että nämä jäsenvaltiot jatkavat rakennerahastojen ja koheesiorahaston ohjelmien konkreettista toteutusta ja jakavat varoja hankkeisiin, tässä ehdotuksessa on säännöksiä, joiden nojalla komissio voi panna täytäntöön riskinjakovälineen.

5.2. Unionin osallistumisesta saatava lisäarvo, ehdotuksen johdonmukaisuus muiden rahoitusvälineiden kanssa sekä mahdolliset synergiaedut

Ehdotus mahdollistaa ohjelmien täytäntöönpanon jatkumisen, mikä ohjaa talouteen EIP:n ja muiden kansainvälisten rahoituslaitosten mobilisoimia lisävaroja.

5.3. Ehdotuksen tavoitteet ja odotetut tulokset sekä näihin liittyvät indikaattorit toimintoperusteisessa johtamismallissa

Tavoitteena on auttaa jäsenvaltioita, joihin kriisi on vaikuttanut eniten, jotta ne pystyisivät jatkamaan ohjelmien konkreettista toteutusta ja ohjata siten varoja talouselämään.

5.4. Toteutustapa (alustava)

Mitä seuraavista menettelyistä käytetään toiminnan toteuttamisessa: komission välillinen keskitetty hallinnointi asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 54 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

Jäsenvaltioiden pyynnöstä joidenkin toimenpideohjelmien ohjelmatyötä voidaan vähentää, jotta maksusitoumusmäärärahoja voidaan asettaa käytettäviksi kyseisten jäsenvaltioiden rahoitusvarojen puitteissa. Nämä määrärahat merkitään toimen toteuttamisesta koskevaan budjettikohtaan. Kun toimi on saatettu loppuun ja riskinjakojärjestelyjä rahoittavia varoja ei enää tarvita, varat palautetaan käyttötarkoitukseensa sidottuina tuloina budjettikohtiin, joista alkuperäinen rahoitus oli peräisin, tai toimenpideohjelmien rahoittamista tukeviin vastaaviin budjettikohtiin.

6. SEURANTA JA ARVIOINTI

6.1. Seuranta- ja raportointisäännöt, hallinnointi ja valvonta

EIP:n rahoitustoimia hallinnoi EIP itse omien sääntöjensä ja menettelyjensä mukaisesti, mukaan lukien asianmukaiset tarkastus-, valvonta- ja seurantamenettelyt. Kuten EIP:n perussäännössä todetaan, EIP:n tarkastuskomitean, jota avustavat ulkoiset tilintarkastajat, vastuulla on tarkastaa EIP:n toimien ja kirjanpidon sääntöjenmukaisuus. EIP:n valtuusto hyväksyy pankin tilinpidon vuosittain.

Lisäksi EIP:n hallintoneuvosto, jossa komissiota edustaa yksi johtaja ja tämän varahenkilö, hyväksyy EIP:n jokaisen rahoitustoimen ja seuraa, että EIP:a johdetaan sen perussäännön ja valtuuston antamien yleisten ohjeiden mukaisesti.

Komission, tilintarkastustuomioistuimen ja EIP:n välisessä lokakuussa 2003 tehdyssä kolmenkeskisessä sopimuksessa, joka uusittiin toiseksi nelivuotiskaudeksi vuonna 2007, määrätään yksityiskohtaisesti säännöistä, joiden mukaisesti tilintarkastustuomioistuin suorittaa EU:n takuun piiriin kuuluvien EIP:n rahoitustoimien tilintarkastukset. EIP toimittaa komissiolle tilasto-, rahoitus- ja kirjanpitotietoja jokaisesta rahoitustoimestaan sekä kaikki lisätiedot siinä määrin kuin on tarpeen, jotta komissio voi täyttää raportointivelvoitteensa ja vastata Euroopan tilintarkastustuomioistuimen selvityspyyntöihin, sekä tilintarkastustodistukset laina- ja takauskannastaan.

Komission moitteettoman varainhoidon periaatteiden mukaisesti suorittamaan seurantaan kuuluu säännöllisten raporttien laatiminen siitä, miten aloitteen täytäntöönpanossa on edistytty rahoituksen avulla.

Jos riskinjakovälineeseen osallistuu muita rahoituslaitoksia, sovelletaan niiden sisäisiä seurantaa, raportointia, hallinnointia ja valvontaa koskevia sääntöjä ja menettelyjä sekä niiden komission kanssa tekemiä sopimuksia.

6.2. Arviointi

6.2.1. Ennakkoarviointi

Tämä ehdotus on laadittu komission puheenjohtajan kabinetin pyynnöstä.

6.2.2. Väli-/jälkiarviointien perusteella toteutetut toimenpiteet (aikaisemmat kokemukset vastaavasta toiminnasta)

Ei sovelleta.

6.2.3. Tulevaa arviointia koskevat määräykset ja arviointien suorittamisvälit

Ei sovelleta.

7. PETOSTENTORJUNTA

EIP:llä on päävastuu petostentorjunnasta, ja sen on erityisesti sovellettava rahoitustoimiin huhtikuussa 2008 hyväksyttyä EIP:n toimintamenettelyä, joka koskee korruption, petosten, salaisen yhteistoiminnan, pakottamisen, rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämistä EIP:n toiminnassa.

EIP:n sääntöihin ja menettelyihin sisältyy petosten- ja korruptiontorjuntaa koskevien yksityiskohtaisten järjestelyjen lisäksi OLAF:n valtuudet suorittaa sisäistä tutkintaa. EIP:n valtuusto hyväksyi heinäkuussa 2004 erityisesti päätöksen, joka koskee sisäisen tutkinnan ehtoja ja edellytyksiä, kun kyseessä on petosten, korruption ja kaikenlaisen yhteisöjen taloudellisia etuja vahingoittavan lainvastaisen toiminnan ehkäiseminen.

8. YKSITYISKOHTAINEN ERITTELY TARVITTAVISTA RESURSSEISTA

8.1. Ehdotuksen tavoitteet ja niihin liittyvät rahoituskustannukset

Maksusitoumusmäärärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

8.2.2. Toimintaan liittyvien tehtävien kuvaus

Ei sovelleta.

8.2.3. Henkilöresurssien lähteet (henkilöstösääntöjen alainen henkilöstö)

(Jos lähteitä on useita, ilmoitetaan kustakin lähteestä peräisin olevien virkojen ja/tai toimien määrä)

( Korvattavan tai jatkettavan ohjelman hallinnointiin osoitetut tämänhetkiset virat ja/tai toimet

( Vuosistrategiaan ja alustavaan talousarvioesitykseen liittyvässä vuotta n koskevassa menettelyssä jo myönnetyt virat ja/tai toimet

( Vuosistrategiaan ja alustavaan talousarvioesitykseen liittyvässä seuraavassa menettelyssä pyydettävät virat ja/tai toimet

( Hallinnoinnista vastaavan henkilöstön nykyisten virkojen ja/tai toimien uudelleenjärjestely (henkilöstön sisäinen uudelleenjärjestely)

( Vuodeksi n tarvittavat virat ja/tai toimet, jotka eivät sisälly vuosistrategiaan ja alustavaan talousarvioesitykseen liittyvään, kyseistä vuotta koskevaan menettelyyn

8.2.4. Muut viitemäärään sisältyvät hallintomenot (XX 01 04/05 – hallintomenot)

Milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

8.2.5. Henkilöstömenot ja niihin liittyvät menot, jotka eivät sisälly viitemäärään

Milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Laskelma – Virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt

Tarvittaessa viitataan kohtaan 8.2.1.

Ei ole.

Laskelma – Momentilta XX 01 02 rahoitettava henkilöstö

Tarvittaessa viitataan kohtaan 8.2.1.

Ei ole.

8.2.6. Muut hallintomenot, jotka eivät sisälly viitemäärään

Milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella) |

Laskelma – Muut hallintomenot, jotka eivät sisälly viitemäärään

Ei ole.

[1] EUVL L …, s.

[2] EUVL L …, s.

[3] EUVL L 118, 12.5.2010, s. 1.

[4] EUVL L 30, 4.2.2011, s. 34.

[5] EUVL L 159, 17.6.2011, s. 88.

[6] EUVL L 53, 23.2.2002, s. 1.

[7] EUVL L 37, 6.2.2009, s. 5.

[8] EUVL L 79, 25.3.2009, s. 39.

[9] EUVL L 150, 13.6.2009, s. 8.

[10] EYVL L 248, 16.9.2002, s. 1.

[11] Menot, jotka eivät kuulu kyseisen osaston xx lukuun xx 01.

[12] Menot, jotka otetaan osaston xx momentille xx 01 04.

[13] Menot, jotka otetaan lukuun xx 01 muille momenteille kuin xx 01 04 tai xx 01 05.

[14] Katso toimielinten sopimuksen 19 ja 24 kohta.

[15] Taulukkoon lisätään sarakkeita, jos toiminnan kesto ylittää kuusi vuotta.

52011PC0655