Bryssel 8.3.2005

KOM(2005) 81 lopullinen

2005/0017 (COD)

EHDOTUS EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEKSI

Euroopan tasa-arvoinstituutin perustamisesta (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(komission esittämä) {SEC(2005) 328}

PERUSTELUT

1. ASIAYHTEYS

1. Eurooppa-neuvosto tunnusti osana sosiaalista toimintaohjelmaa[1], että naisten ja miesten tasa-arvon edistämiseksi on lisättävä alaa koskevaa tuntemusta, kehitettävä voimavarojen käyttöä ja jaettava kokemuksia. Erityisesti se mainitsi, että voidaan perustaa Euroopan tasa-arvoinstituutti, jäljempänä ”instituutti”. Se pyysi tekemään aiheesta toteutettavuustutkimuksen.

2. Toteutettavuustutkimuksessa[2] arvioitiin instituutin perustamistarvetta, sen tavoitteita sekä sen organisaatio- ja hallintorakennetta. Neuvosto suhtautui kokouksessaan 2. joulukuuta 2002 myönteisesti komission tutkimukseen ja kehotti komissiota saattamaan tämän työn päätökseen nopeasti lisäpohdiskelun tausta-aineistoksi[3].

3. Neuvosto (työllisyys, sosiaalipolitiikka, terveys ja kuluttaja-asiat) antoi 1.–2. kesäkuuta 2004[4] pitämässään kokouksessa – tasa-arvoministereiden 7. toukokuuta 2004 pidetyssä epävirallisessa kokouksessa saatujen tulosten pohjalta – täyden tukensa instituutin perustamiselle mutta korosti kuitenkin, että sen rakenteen on oltava sellainen, että se toisi lisäarvoa eikä aiheuttaisi päällekkäisyyttä tällä alalla nykyisin toteutettavien toimien kanssa. Lisäksi mainittiin, ettei sen perustaminen saisi vaikuttaa talousarvioon.

4. Kesäkuussa 2004 Eurooppa-neuvosto[5] pohdittuaan miesten ja naisten tasa-arvoon liittyviä Lissabonin toimintaohjelman[6] tavoitteita ja otettuaan huomioon aikaisemmat keskustelut ilmoitti kannattavansa instituutin perustamista ja kehotti komissiota tekemään asiaa koskevan ehdotuksen.

5. Myös Euroopan parlamentti on vaatinut instituutin perustamista[7], ja se on tilannut aihetta käsittelevän tutkimuksen[8].

6. Komissio esittää nyt ennakkoarvioinnin[9] pohjalta ja edellä mainittujen keskustelujen mukaisesti ehdotuksen instituutin perustamista koskevaksi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi. Ehdotuksessa otetaan lisäksi huomioon muiden ja erityisesti sosiaalipolitiikan alalla toimivien yhteisön erillisvirastojen toiminnasta tehtyjen tuoreiden arviointien tulokset[10].

7. Vuonna 2005 tulee kuluneeksi kymmenen vuotta Yhdistyneiden Kansakuntien julistuksesta ja Beijingin toimintaohjelmasta[11], ja nyt on sopiva hetki yhteisön osoittaa sitoutumisensa tasa-arvon edistämiseen perustamalla Euroopan tasa-arvoinstituutti.

2. KOMISSION EHDOTUKSEN PERUSTELUT

1. Naisten ja miesten tasa-arvo on perusoikeus ja perustamissopimukseen kirjattu yhteisön ensisijainen toiminnanala. Sen tukena on vakiintunut yhteisön säännöstö, joka koostuu kolmestatoista direktiivistä[12] ja laajasta oikeuskäytännöstä (noin 200 Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen tuomiota). Sukupuolten tasa-arvo on erityinen tarkasti määritelty politiikka, josta määrätään erikseen perustamissopimuksen tietyissä artikloissa (2 artikla, 3 artiklan 2 kohta, 13 artikla, 137 artikla ja 141 artikla). Neuvostolle annetaan 13 artiklassa valtuudet toteuttaa toimenpiteitä kaikentyyppisen syrjinnän, sukupuoleen perustuva syrjintä mukaan luettuna, torjumiseksi. Lisäksi 3 artiklan 2 kohdassa asetetaan lisävelvoite: edistää sukupuolten tasa-arvoa kaikessa yhteisön politiikassa. Tämä lähestymistapa on säilytetty perustuslakisopimusluonnoksessa.

2. Naisten ja miesten yhdenvertaista kohtelua koskevilla yhteisön säädöksillä ja toimintalinjoilla on onnistuttu huomattavasti vähentämään syrjintää erityisesti työllisyyden alalla. Eurooppa-neuvostolle maaliskuussa 2004 esitetyssä ja sen hyväksymässä komission kertomuksessa naisten ja miesten tasa-arvosta[13] vahvistetaan positiivinen suuntaus naisten ja miesten välisten erojen kaventumisessa useilla politiikan aloilla. Kertomuksessa kuitenkin tuodaan esiin, että edistys on liian hidasta ja että toimia on tehostettava lisää. Naisten ja miesten palkkaerot ovat osoittaneet kasvun merkkejä useissa jäsenvaltioissa kahden viime vuoden aikana.

3. Sukupuolten tasa-arvon varmistaminen edellyttää monialaista lähestymistapaa, johon kuuluu kattavasti toimenpiteitä kaikilta eri aloilta, joista mainittakoon erityisesti koulutus, työllisyys ja urakehitys, yrittäjyys, samasta tai samanarvoisesta työstä maksettavan saman palkan periaate, työ- ja perhe-elämän parempi yhteensovittaminen, lastenhoitopalvelujen tarjoaminen mukaan luettuna, sekä naisten ja miesten tasapainoinen osallistuminen poliittiseen ja taloudelliseen päätöksentekoon. Viimeaikaisen laajentumisensa seurauksena unioni on nyt entistä monimuotoisempi, ja tasa-arvokysymyksissä kokemukset ja kehityskulut poikkeavat toisistaan.

4. Sukupuolten tasa-arvon edistämiseen liittyy lisäksi joitakin hyvin tärkeitä sosioekonomisia näkökohtia: naisten väestöosuus Euroopassa on 52 prosenttia, ja heidän panoksensa on olennaisen tärkeä Lissabonin tavoitteiden saavuttamisessa. He ovat lisäksi keskeisellä sijalla kestävässä kehityksessä Euroopan väestön ikääntyessä.

5. Näihin aiheisiin paneutuminen aiheuttaa siksi uusia haasteita, ja yhteisön ja jäsenvaltioiden tasolla lisääntyy tarve kerätä ja analysoida luotettavia ja vertailukelpoisia tietoja sekä kehittää asianmukaisia välineitä yhteisön toimielinten – ja erityisesti komission – sekä jäsenvaltioiden avuksi, jotta voitaisiin varmistaa yhteisön politiikan edistyminen ja tehokas täytäntöönpano tällä alalla. Samoin on lisättävä Euroopan kansalaisten tietoisuutta niin alan saavutuksista kuin esteistä ja haasteista samoin kuin tietojen levittämistä heille näistä aiheista.

6. Euroopan tasolle tarvitaan näin ollen osaamiskeskuksena toimiva virasto, joka voisi hoitaa tehtävänsä riippumattomasti, jolla olisi näiden tehtävien hoitamiseen tarvittavaa asiantuntemusta ja joka voisi antaa teknistä tukea yhteisön toimielimille ja jäsenvaltioille.

3. TOISSIJAISUUS- JA SUHTEELLISUUSPERIAATTEET

1. Instituutin päätehtävänä on koota ja kerätä yhteisön laajuisesti tietoa, kehittää menetelmiä ja levittää tietoa. Näiden tehtävien aidosti eurooppalaisen ulottuvuuden vuoksi instituutin tavoitteisiin ei voida päästä jäsenvaltioiden toimin. Instituutin on muun muassa perustettava yhtenäinen tietojen keräämis- ja analysointijärjestelmä, jolla varmistetaan näiden tietojen yhteensopivuus ja vertailukelpoisuus ja mahdollistetaan näin menetelmällisesti luotettava Euroopassa vallitsevan tilanteen vertaileva tarkastelu, ja sovellettava tätä järjestelmää. Tällaista urakkaa ei siis voida menestyksekkäästi hoitaa yksittäisissä jäsenvaltioissa.

2. Ennakkoarvioinnissa tarkasteltiin, olisiko asianmukaista sisällyttää ehdotetut tehtävät tulevan perusoikeuksien viraston toimivaltaan tai laajentaa jo toiminnassa olevan viraston toimivaltaa. Erillisen viraston perustaminen on oikeutettua tasa-arvopolitiikan pitkälle edistyneen kehityksen ja erityispiirteiden vuoksi – tasa-arvopolitiikka on laaja-alaisempaa kuin syrjinnän torjunta ja jonkin perusoikeuden kunnioittaminen. Eurooppa-neuvosto kehotti näistä syistä kesäkuussa 2004 komissiota tekemään ehdotuksen erityisen Euroopan tasa-arvoinstituutin perustamisesta, vaikkakin joulukuussa 2003 se oli pyytänyt komissiota valmistelemaan ihmisoikeusvirastoa koskevan ehdotuksen laajentamalla Euroopan rasismin ja muukalaisvihan seurantakeskuksen toimeksiantoa.

3. On syytä tuoda esiin, että erityisvirastoja on perustettu myös muita erityisiä perusoikeuksia varten (esim. työterveys ja työturvallisuus, ympäristö). Tämä osoittaa, että kun perusoikeuksia varten kehitetään erityinen politiikka, niitä varten tarvitaan joissakin tapauksissa erityiset välineet. Myös kansainvälisellä tasolla ihmisoikeuksia käsitellään Yhdistyneissä Kansakunnissa ihmisoikeustoimikunnassa ja sukupuolten tasa-arvoa erillisessä naisten asemaa käsittelevässä toimikunnassa.

4. Jo toiminnassa olevan viraston, kuten Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiön, tehtävien laajentaminen vaatisi huomattavaa lisäasiantuntemusta ja lisävaroja, sillä muuten sukupuolten tasa-arvo jäisi viraston tehtävissä toissijaiseen asemaan eikä saisi tarvittavaa huomiota ja panostusta, joten toimenpiteen vaikutus olisi hyvin rajallinen.

5. Sukupuolten tasa-arvon sisällyttämisestä tulevan perusoikeuksien viraston tai jonkin jo toiminnassa olevan viraston toimenkuvaan aiheutuva mahdollinen säästö jäisi näin ollen vähäisemmäksi kuin edellä esiin tuodut haitat.

6. Näiden tehtävien osoittaminen virastolle antaa komissiolle lisäksi mahdollisuuden keskittyä ydintehtäviinsä eli politiikan kehittämiseen ja yhteisön säännöstön seurantaan. Instituutin tehtävät poikkeavat Progress-ohjelman (2007–2013)[14] sukupuolten tasa-arvoa koskevassa ohjelmalohkossa ehdotetuista toimista, joiden on tarkoitus tukea komissiota sen ydintehtävien täyttämisessä.

4. OIKEUSPERUSTA

Perustamissopimuksen 141 artiklan 3 kohta muodostaa perustan toimenpiteille, joilla varmistetaan miesten ja naisten tasa-arvoisten mahdollisuuksien ja tasa-arvoisen kohtelun periaatteen soveltaminen työtä ja ammattia koskevissa kysymyksissä. 13 artiklan 2 kohdassa annetaan valtuudet toteuttaa yhteisön toimenpiteitä sukupuoleen perustuvan syrjinnän torjumistavoitteen tukemiseksi ja edistämiseksi työelämän ulkopuolella. Näin ollen 141 artiklan 3 kohta ja 13 artiklan 2 kohta muodostavat yhdessä tämän ehdotuksen asianmukaisen oikeusperustan.

ARTIKLAKOHTAISET PERUSTELUT

1 ja 2 artikla

Näissä artikloissa esitetään instituutin perustamista koskeva periaate ja määritellään sen tavoite, joka on teknisen tuen antaminen EU:n toimielimille ja erityisesti komissiolle sekä jäsenvaltioille sukupuoleen perustuvan syrjinnän torjunnassa ja sukupuolten tasa-arvon edistämisessä kaikilla yhteisön toimivaltaan kuuluvilla aloilla. Lisäksi instituutti pyrkii lisäämään EU:n kansalaisten tietoisuutta tasa-arvoasioista.

3 artikla

Tässä artiklassa määritellään erityistehtävät, jotka voidaan ryhmittää kolmeen osaan:

- Teknisen avun antaminen keräämällä ja analysoimalla tutkimustuloksia ja niihin liittyviä tietoja ja kehittämällä välineitä tasa-arvoasioiden ottamiseksi osaksi kaikkea politiikkaa. Tietojen olisi oltava objektiivisia, luotettavia ja vertailukelpoisia Euroopan tasolla, ja tämän vuoksi instituutin on kehitettävä erityiset kriteerit. Sen on myös tarvittaessa tehtävä selvityksiä ja järjestettävä asiantuntijakokouksia tutkimustyön tueksi (a, b, c, d ja f alakohta).

- Toiminnan järjestäminen kokemusten vaihtamiseksi ja vuoropuhelun kehittämiseksi Euroopan laajuisesti kaikkien asiaan liittyvien sidosryhmien kanssa ja niiden kesken; esimerkkeinä yhteisön ja jäsenvaltioiden laitokset, työmarkkinaosapuolet, valtiosta riippumattomat järjestöt ja tutkimuskeskukset (g alakohta).

- Tiedon levittäminen sidosryhmien ja kansalaisten informoimiseksi lähdeaineistokokoelman, julkaisujen, www-sivuston jne. avulla (h alakohta).

Tiedon kerääminen ja analysointi olisi ulotettava myös kansainvälisiin järjestöihin ja kolmansiin maihin, kuten EFTA-maihin ja ehdokasmaihin, jotta saataisiin kattavampi käsitys EU:n ulkopuolella esiin tuoduista sukupuolikysymyksistä ja tuettaisiin yhteisöä sen ponnisteluissa saada sukupuolten tasa-arvo osaksi ulkosuhteisiin ja kehitysyhteistyöhön liittyvää politiikkaa. Objektiivisten, luotettavien ja vertailukelpoisten tietojen tuottaminen tasa-arvoasioista kautta jäsenvaltioiden on haastava urakka, koska käytössä on erilaisia toimintamalleja. Parhaiden mahdollisten tulosten aikaansaamiseksi instituutti käynnistää pysyvän yhteistyön relevanttien yliopistojen ja tutkimuslaitosten sekä valtiollisten elinten ja valtiosta riippumattomien järjestöjen kanssa kansallisella tasolla kussakin jäsenvaltiossa (a alakohta).

Päällekkäisen työn välttämiseksi ja voimavarojen hyödyntämiseksi parhaalla mahdollisella tavalla instituutin olisi tietojen keräämisessä ja analysoinnissa käytettävä mahdollisimman paljon tutkimuslaitosten ja -järjestöjen jo tekemästä tutkimuksesta saatuja tuloksia ja tehtävä tiivistä yhteistyötä niiden kanssa. Jos tietoja ei ole saatavilla, instituutti voi tehdä tutkimuksia itse ( d alakohta).

Instituutin on lisäksi laadittava toiminnastaan vuosiraportti, jonka pohjalta voidaan erityisesti arvioida sen työn tuloksia vuosiohjelmaan nähden. Raportti toimitetaan yhteisön toimielimille (e alakohta).

4 artikla

Tässä artiklassa määritellään työskentelymenetelmät ja toiminta-alat. Instituutin ensisijaiset toiminta-alat käyvät yksiin yhteisön painopisteiden ja sukupuolten tasa-arvoa käsittelevän komission työohjelman kanssa. Tämä on olennaisen tärkeää, koska instituutin tehtävänä on tukea yhteisön toimielimiä ja jäsenvaltioita naisten ja miesten tasa-arvon edistämisessä. Kerättävät ja analysoitavat tiedot sekä kaikki muu toiminta liittyvät kaikkien yhteisön politiikan alojen kaikkiin tasa-arvonäkökohtiin.

Päällekkäisyyksien välttämiseksi instituutin on otettava huomioon kaikki jäsenvaltioissa, EU:ssa ja kansainvälisellä tasolla jo tehty työ. Sen edellytetään lisäksi työskentelevän tiiviisti yhteistyössä asiaan liittyvien komission yksiköiden kanssa ja koordinoivan toimintaansa kaikkien yhteisön virastojen ja erityisesti tätä alaa koskettavilla politiikan aloilla toimivien virastojen kanssa. Eri virastojen välisen yhteistyön varmistamiseksi allekirjoitetaan tarvittaessa yhteisymmärryspöytäkirjoja. Asetuksen 10 artiklan 11 kohdassa säädetään lisäksi, että muiden virastojen johtajat voidaan kutsua osallistumaan instituutin hallintoneuvoston kokouksiin. Tällaiset mekanismit ovat yleisenä käytäntönä, ja niitä on menestyksekkäästi kehitetty esimerkiksi Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiön ja Euroopan työturvallisuus- ja työterveysviraston kesken (1–3 kohta).

4 kohta kuvastaa yhtä nykyisin toiminnassa olevien yhteisön virastojen arvioinnissa korostunutta keskeistä näkökohtaa eli sitä, että on tärkeää tarjota helppokäyttöistä sekä hyödynnettävissä ja ymmärrettävissä olevaa tietoa loppukäyttäjille (jäsenvaltioiden erityisyksiköille, tasa-arvoelimille, työmarkkinaosapuolille, valtiosta riippumattomille järjestöille, tutkimuskeskuksille ja kansalaisille).

Artiklan 5 kohdassa todetaan, että instituutti voi tehdä sopimuksia tietojen keräämiseksi sekä selvitysten ja tutkimusten tekemiseksi.

5 artikla

Tässä artiklassa säädetään, että instituutti toimii tehtäviään suorittaessaan riippumattomasti.

6 artikla

Jotta instituutti voisi täyttää tehtävänsä ja tehdä sopimuksia tai ryhtyä muihin oikeusvaikutuksellisiin toimiin omalla vastuullaan, instituutin on oltava oikeushenkilö. Tämä artikla vastaa merkitykseltään EY:n perustamissopimuksen 281 artiklaa (entistä 210 artiklaa) ja 282 artiklaa (entistä 211 artiklaa).

Instituutilla on kuitenkin rajallinen toimivalta kansainvälisen oikeuden alalla, kuten 8 artiklan 2 kohdassa säädetään.

7 artikla

Artiklassa säädetään, että Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 1049/2001 sovelletaan kaikkiin instituutin asiakirjoihin. Kyseisessä asetuksessa määritellään ne julkiseen tai yksityiseen etuun perustuvat periaatteet, edellytykset ja rajoitukset, jotka koskevat oikeutta tutustua Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjoihin, niin että taataan mahdollisimman laaja oikeus tutustua asiakirjoihin. Instituutin on hyväksyttävä järjestelyt asetuksen panemiseksi täytäntöön. Jos instituutti käsittelee henkilötietoja, sen on yhteisön elimenä sovellettava tällaista tietojenkäsittelyä koskevia sääntöjä.

8 artikla

1 kohdassa luetellaan ne organisaatiotyypit, joiden kanssa instituutin on tehtävä yhteistyötä tehtäviensä täyttämiseksi.

2 kohta perustuu EY:n perustamissopimuksen 300 artiklaan (entiseen 228 artiklaan), ja siinä esitetään kansainvälisten organisaatioiden tai kolmansien maiden kanssa tehtäviä virallisia sopimuksia koskevat säännöt.

9–12 artikla

Näissä artikloissa vahvistetaan instituutin elinten eli hallintoneuvoston, johtajan, henkilöstön ja neuvoa-antavan ryhmän kokoonpanoa ja toimintaa koskevat säännöt.

Organisaatiorakenteen olisi mahdollistettava instituutin eri sidosryhmien osallistuminen sen toimintaan, riippumattomuus ulkoisista paineista, avoimuus sekä vastuuvelvollisuus demokraattisesti valittuihin toimielimiin nähden. Tämän vuoksi ehdotetaan perustettavan hallintoneuvosto, jossa on kuusi neuvoston nimittämää ja kuusi komission asiaan liittyvistä yksiköistä nimittämää jäsentä. Lisäksi hallintoneuvostossa on ehdotuksen mukaan yhteensä kolme alalla toimivien valtiosta riippumattomien järjestöjen ja Euroopan tason työmarkkinaosapuolten edustajaa. Nämä edustajat, joilla ei ole äänioikeutta, nimittää komissio.

Instituuttia johtaa johtaja, joka on toiminnassaan varsin riippumaton ja jolla on varsin paljon liikkumavaraa. Hän vastaa instituutin sisäisen toiminnan järjestämisestä. Johtaja vastaa myös instituutin talousarvion ja työohjelman valmistelusta ja toteuttamisesta sekä henkilöstöasioista. Tarvittavan legitimiteetin aikaansaamiseksi hallintoneuvoston olisi nimitettävä johtaja komission ehdotuksesta.

Instituutin olisi yhteisön elimenä varmistettava toimeksiantonsa toteuttamisessa paras mahdollinen asiantuntemuksen ja voimavarojen käyttö siten, että samalla pidetään mielessä sen toimintaa hallitseva riippumattomuusvaatimus. Tämän vuoksi ehdotetaan, että instituuttiin kuuluu asiantuntijoista muodostuva neuvoa-antava ryhmä, jonka tehtävänä on helpottaa yhteistyötä ja tiedonvaihtoa instituutin sekä eri jäsenvaltioiden toimivaltaisten laitosten ja elinten välillä.

Tiiviin yhteistyön ja koordinaation varmistamiseksi muiden ja erityisesti tätä aihetta sivuavilla politiikan aloilla toimivien yhteisön virastojen kanssa kyseisten virastojen johtajat olisi kutsuttava hallintoneuvoston kokouksiin tarkkailijoiksi – lisämekanismina 4 artiklassa säädetyille järjestelyille.

13 artikla

Instituutin henkilöstöön sovelletaan tämän artiklan mukaisesti Euroopan yhteisöjen virkamiehiin ja muuhun henkilöstöön sovellettavia sääntöjä ja ehtoja. Hallintoneuvosto määrittelee soveltamissäännöt yhdessä komission kanssa.

14 ja 15 artikla

Näissä artikloissa määritellään säännöt talousarvion laatimiseksi ja toteuttamiseksi Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 185 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta annetun komission asetuksen (EY, Euratom) N:o 2343/2002[15] mukaisesti.

16–18 artikla

Nämä ovat kaikkia yhteisön elimiä koskevia vakiosäännöksiä kielten ja käännätysjärjestelyjen (16 artikla), erioikeuksien ja vapauksien (17 artikla) ja vastuun (18 artikla) osalta.

19 artikla

Tässä artiklassa säädetään kolmansien maiden osallistumisesta instituutin toimintaan.

20 ja 21 artikla

Näissä artikloissa säädetään ulkoisesta arvioinnista instituutin kolmannen toimintavuoden loppuun mennessä ja tarvittavista jatkotoimista sekä vakiomuotoisesta tarkastelulausekkeesta.

22 artikla

Kyseessä on vakiomuotoinen artikla oikeusasiamiehen instituutin toimintaan kohdistamasta valvonnasta.

23 ja 24 artikla

Instituutti aloittaa toimintansa vuoden kuluttua asetuksen voimaantulosta. Asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä . Asetus on EY:n perustamissopimuksen 249 artiklan mukaisesti sitova ja sellaisenaan sovellettava. Päätös instituutin kotipaikasta on asetukseen olennaisesti kuuluva osatekijä. Toimivaltaisten viranomaisten olisi päätettävä instituutin sijainnista mahdollisimman pian ja joka tapauksessa viimeistään kuuden kuukauden kuluttua asetuksen voimaantulosta.

2005/0017 (COD)

EHDOTUS EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEKSI

Euroopan tasa-arvoinstituutin perustamisesta (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 13 artiklan 2 kohdan ja 141 artiklan 3 kohdan,

ottavat huomioon komission ehdotuksen[16],

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon[17],

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon[18],

noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä

sekä katsovat seuraavaa:

(1) Naisten ja miesten tasa-arvo on Euroopan unionin perusperiaatteita. Euroopan unionin perusoikeuskirjan 21 ja 23 artiklassa kielletään kaikenlainen sukupuoleen perustuva syrjintä ja edellytetään naisten ja miesten tasa-arvoa kaikilla aloilla.

(2) Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 2 artiklassa määrätään, että miesten ja naisten välinen tasa-arvo on yksi yhteisön olennaisista tehtävistä. Perustamissopimuksen 3 artiklan 2 kohdassa yhteisön edellytetään pyrkivän poistamaan eriarvoisuutta miesten ja naisten välillä sekä edistämään aktiivisesti miesten ja naisten välistä tasa-arvoa kaikessa toiminnassaan ja varmistamaan näin ollen miesten ja naisten välisen tasa-arvonäkökohdan liittäminen osaksi kaikkea yhteisön politiikkaa.

(3) Perustamissopimuksen 13 artiklassa annetaan neuvostolle valtuudet toteuttaa aiheellisia toimenpiteitä muun muassa sukupuoleen perustuvan syrjinnän torjumiseksi kaikilla yhteisön toimivaltaan kuuluvilla aloilla.

(4) Miesten ja naisten tasa-arvoisten mahdollisuuksien ja tasa-arvoisen kohtelun periaate työtä ja ammattia koskevissa kysymyksissä on kirjattu EY:n perustamissopimuksen 141 artiklaan, ja miesten ja naisten tasa-arvoisesta kohtelusta työhön pääsyssä ja työoloissa, samapalkkaisuus mukaan luettuna, on laadittu kattavasti lainsäädäntöä.

(5) Naisten ja miesten tasa-arvoa käsitelleessä komission ensimmäisessä kertomuksessa kevään Eurooppa-neuvostolle tultiin siihen tulokseen, että useimmilla politiikan aloilla on edelleen merkittäviä eroja sukupuolten välillä, että miesten ja naisten eriarvoisuus on moniulotteinen ilmiö, jota on torjuttava poliittisten toimien kattavalla yhdistelmällä, ja että ponnisteluita on tehostettava Lissabonin strategian tavoitteiden saavuttamiseksi.

(6) Nizzassa joulukuussa 2000 kokoontunut Eurooppa-neuvosto vaati seuraavaa: ”Kehitetään tuntemusta, voimavarojen käyttöä ja kokemusten jakamista erityisesti perustamalla sukupuolten tasa-arvoa tutkiva eurooppalainen laitos”.

(7) Komissiolle tehdyssä toteutettavuustutkimuksessa[19] katsottiin, että Euroopan tasa-arvoinstituutti voisi selkeästi ottaa toteuttaakseen joitakin sellaisia tehtäviä, joita toiminnassa olevat laitokset eivät nykyisellään hoida; erityisesti mainittiin tutkimustietojen koordinointi, keskittäminen ja levittäminen, miesten ja naisten välisen tasa-arvon tuominen paremmin esille sekä välineiden kehittäminen tasa-arvonäkökohtien liittämiseksi paremmin osaksi kaikkea yhteisön politiikkaa.

(8) Euroopan parlamentti pyysi 10 päivänä maaliskuuta 2004 antamassaan päätöslauselmassa[20] komissiota nopeuttamaan toimia instituutin perustamiseksi.

(9) Kesäkuun 1–2 päivänä 2004 kokoontunut neuvosto (työllisyys, sosiaalipolitiikka, terveys ja kuluttaja-asiat)[21] ja 17–18 päivänä kesäkuuta 2004 kokoontunut Eurooppa-neuvosto kannattivat Euroopan tasa-arvoinstituutin perustamista, ja jälkimmäinen kehotti komissiota tekemään asiaa koskevan ehdotuksen.

(10) Objektiivisten, luotettavien ja vertailukelpoisten tietojen kerääminen, analysointi ja levittäminen miesten ja naisten välisestä tasa-arvosta, asianmukaisten välineiden kehittäminen sukupuolinäkökohdan liittämiseksi osaksi kaikkea politiikkaa, vuoropuhelun edistäminen sidosryhmien kesken ja EU:n kansalaisten tietoisuuden lisääminen ovat tarpeen, jotta yhteisö voisi tehokkaasti edistää sukupuolten tasa-arvoon tähtäävää politiikkaa, erityisesti laajentuneessa unionissa. Tämän vuoksi on aiheellista perustaa Euroopan tasa-arvoinstituutti, joka avustaisi yhteisön toimielimiä ja jäsenvaltioita täyttämällä edellä mainitut tehtävät.

(11) Yhteistyö jäsenvaltioiden tämän alan viranomaisten kanssa on olennaisen tärkeää, jotta voidaan edistää vertailukelpoisten ja luotettavien tietojen keräämistä Euroopan tasolla. Miesten ja naisten tasa-arvoa koskevat tiedot ovat tärkeitä kaikilla tasoilla yhteisössä – niin paikallis-, alue-, jäsenvaltio- kuin yhteisötasollakin –, ja tämän vuoksi jäsenvaltioiden viranomaisten on hyödyllistä saada käyttöönsä tällaista tietoa muotoillessaan politiikkaa ja toimenpiteitä paikallis-, alue- ja jäsenvaltiotasolla omaan toimivaltaansa kuuluvilla aloilla.

(12) Päällekkäisyyksien välttämiseksi instituutin on työskenneltävä mahdollisimman tiiviisti kaikkien yhteisön ohjelmien ja elinten ja erityisesti Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiön[22], Euroopan työturvallisuus- ja työterveysviraston[23], Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksen[24] ja mahdollisen tulevan perusoikeuksien viraston[25] kanssa.

(13) Perustamissopimuksen 3 artiklan mukaisesti on aiheellista huolehtia siitä, että edistetään naisten ja miesten tasapuolista edustusta hallintoneuvoston kokoonpanossa.

(14) Instituutin on voitava toimia tehtäviään suorittaessaan mahdollisimman riippumattomasti.

(15) Instituutin olisi sovellettava asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1049/2001[26] ja yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o No 45/2001[27] esitettyjä asiaa koskevia säännöksiä.

(16) Euroopan tasa-arvoinstituuttiin sovelletaan Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 185 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 23 päivänä joulukuuta 2002 annettua komission asetusta (EY, Euratom) N:o 2343/2002[28].

(17) Instituutin tekemiin sopimuksiin sovellettavan lain mukaan määräytyvän instituutin sopimusvastuun osalta Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen olisi oltava toimivaltainen instituutin tekemässä sopimuksessa mahdollisesti olevan välimiesmenettelylausekkeen nojalla. Yhteisöjen tuomioistuimella olisi myös oltava toimivalta ratkaista riidat, jotka koskevat instituutin sopimukseen perustumattomasta vastuusta johtuvien vahinkojen korvaamista.

(18) Olisi toteutettava riippumaton ulkoinen arviointi instituutin vaikutuksesta, sen tehtävien mahdollisesta muutos- tai laajennustarpeesta ja myöhempien vastaavien tarkastelujen aikataulusta.

(19) Tämän asetuksen tavoitteita, joita ovat vertailukelpoisten ja luotettavien tietojen hankkiminen Euroopan tasolla yhteisön toimielinten ja jäsenvaltioiden auttamiseksi eriarvoisuuden poistamiseen ja miesten ja naisten tasa-arvon edistämiseen tähtäävän perustamissopimuksen tavoitteen saavuttamisessa, ei voida riittävällä tavalla saavuttaa jäsenvaltioiden toimin, vaan ne voidaan toiminnan laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin yhteisön tasolla perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistettujen toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden mukaisesti. Tämä asetus ei ylitä sitä, mikä on tarpeen kyseisten tavoitteiden saavuttamiseksi.

(20) Perustamissopimuksen 141 artiklan 3 kohta on oikeusperusta toimenpiteille, joilla pyritään varmistamaan miesten ja naisten tasa-arvoisten mahdollisuuksien ja tasa-arvoisen kohtelun periaatteen soveltaminen työtä ja ammattia koskevissa kysymyksissä. Perustamissopimuksen 13 artiklan 2 kohta mahdollistaa yhteisön toimenpiteiden toteuttamisen sukupuoleen perustuvan syrjinnän torjumistavoitteen tukemiseksi ja edistämiseksi työn ulkopuolella. Näin ollen 141 artiklan 3 kohta ja 13 artiklan 2 kohta muodostavat yhdessä tämän ehdotuksen asianmukaisen oikeusperustan,

OVAT ANTANEET TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Perustetaan Euroopan tasa-arvoinstituutti (jäljempänä ’instituutti’).

2 artikla

Tavoitteet

Instituutin yleistavoitteena on avustaa yhteisön toimielimiä ja erityisesti komissiota sekä jäsenvaltioiden viranomaisia sukupuoleen perustuvan syrjinnän torjunnassa ja sukupuolten tasa-arvon edistämisessä ja tämänkaltaisten asioiden tuomisessa paremmin EU:n kansalaisten tietoisuuteen.

3 artikla

Tehtävät

1. Edellä 2 artiklassa asetettujen tavoitteiden täyttämiseksi instituutin on

a) kerättävä, tallennettava, analysoitava ja levitettävä objektiivisia, luotettavia ja vertailukelpoisia tietoja sukupuolten tasa-arvosta, mukaan luettuina jäsenvaltioiden, yhteisön toimielinten, tutkimuskeskusten, kansallisten tasa-arvoelinten, valtiosta riippumattomien järjestöjen, asian kannalta merkityksellisten kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen sille tiedoksi antamat tutkimustulokset

b) kehitettävä menetelmiä tietojen vertailukelpoisuuden, objektiivisuuden ja luotettavuuden parantamiseksi Euroopan tasolla asettamalla kriteerit, joilla parannetaan tietojen yhtenäisyyttä

c) kehitettävä, analysoitava ja arvioitava menetelmiä, jotta voitaisiin tukea tasa-arvonäkökohdan sisällyttämistä osaksi kaikkea yhteisön politiikkaa

d) toteutettava selvityksiä Euroopan tasa-arvotilanteesta

e) julkaistava vuosittain raportti instituutin omasta toiminnasta

f) järjestettävä asiantuntijakokouksia tutkimustyön tueksi

g) järjestettävä asiaan liittyvien sidosryhmien kanssa konferensseja, kampanjoita, keskustelutilaisuuksia, seminaareja ja kokouksia Euroopan tasolla

h) perustettava yleisölle avoin lähdeaineistokokoelma.

4 artikla

Toiminta-alat ja työskentelymenetelmät

1. Instituutti hoitaa tehtävänsä yhteisön toimivaltuuksien puitteissa vuosiohjelmassaan asetettujen tavoitteiden ja painopistealueiden mukaisesti ja ottaa asianmukaisesti huomioon käytettävissä olevat talousarviomäärärahat.

2. Instituutin työohjelman on vastattava yhteisön painopisteitä ja komission työohjelmaa, sen tilasto- ja tutkimustyö mukaan luettuina.

3. Työn päällekkäisyyden välttämiseksi ja resurssien parhaan mahdollisen käytön varmistamiseksi instituutti ottaa toimissaan huomioon kaikista lähteistä saatavan, olemassa olevan tiedon ja erityisesti sen toiminnan, jota jo harjoitetaan yhteisön toimielimissä, muissa kansallisissa ja kansainvälisissä laitoksissa, elimissä ja järjestöissä, ja tekee tiivistä yhteistyötä toimivaltaisten komission yksikköjen kanssa. Instituutti koordinoi toimintaansa kaikkien asiaan liittyvien yhteisön virastojen ja unionin elinten kanssa tarvittaessa yhteisymmärryspöytäkirjassa määritellyllä tavalla.

4. Instituutin on varmistettava, että sen levittämät tiedot ovat loppukäyttäjien kannalta ymmärrettäviä.

5. Instituutti voi tehdä muiden järjestöjen kanssa sopimuksia ja etenkin alihankintasopimuksia tehtävistä, jotka se päättää antaa niiden hoidettaviksi.

5 artikla

Instituutin riippumattomuus

Instituutti hoitaa tehtävänsä kansallisista viranomaisista ja kansalaisyhteiskunnasta riippumattomasti ja on itsenäinen yhteisön toimielimiin nähden.

6 artikla

Oikeushenkilöys ja oikeuskelpoisuus

Instituutti on oikeushenkilö. Sillä on kaikissa jäsenvaltioissa laajin kansallisen lainsäädännön mukaan oikeushenkilöillä oleva oikeuskelpoisuus. Erityisesti se voi hankkia ja luovuttaa kiinteää ja irtainta omaisuutta sekä olla asianosaisena oikeudenkäynneissä.

7 artikla

Oikeus tutustua asiakirjoihin

1. Instituutin hallussa oleviin asiakirjoihin sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 1049/2001.

2. Hallintoneuvosto vahvistaa asetuksen (EY) N:o 1049/2001 soveltamista koskevat käytännön järjestelyt kuuden kuukauden kuluessa instituutin perustamisesta.

3. Päätöksistä, jotka instituutti on tehnyt asetuksen (EY) N:o 1049/2001 8 artiklan soveltamiseksi, voidaan tehdä kantelu Euroopan oikeusasiamiehelle perustamissopimuksen 195 artiklassa määrättyjen edellytysten mukaisesti tai nostaa kanne Euroopan yhteisöjen tuomioistuimessa perustamissopimuksen 230 artiklassa määrättyjen edellytysten mukaisesti.

4. Henkilötietoja käsitellään tai välitetään vain silloin, kun se on ehdottoman välttämätöntä instituutin toimeksiannon toteuttamiseksi. Tällaisissa tapauksissa sovelletaan yksilöiden suojelusta yhteisöjen toimielinten ja elinten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 18 päivänä joulukuuta 2000 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 45/2001.

8 artikla

Yhteistyö kansallisten ja Euroopan tason organisaatioiden sekä kansainvälisten organisaatioiden ja kolmansien maiden kanssa

1. Tehtäviensä suorittamisen edistämiseksi instituutin on toimittava yhteistyössä jäsenvaltioissa toimivien organisaatioiden kanssa, esimerkkeinä tasa-arvoelimet, tutkimuskeskukset, valtiosta riippumattomat järjestöt ja työmarkkinaosapuolet, sekä asiaan liittyvien Euroopan laajuisten tai kansainvälisten organisaatioiden ja kolmansien maiden kanssa.

2. Mikäli instituutin tehokas tehtäviensä suorittaminen edellyttää sopimuksia kansainvälisten organisaatioiden tai kolmansien maiden kanssa, yhteisö tekee kyseiset sopimukset instituutin puolesta perustamissopimuksen 300 artiklassa vahvistettua menettelyä noudattaen. Tämä säännös ei estä hankekohtaista yhteistyötä kyseisten organisaatioiden tai kolmansien maiden kanssa.

9 artikla

Instituutin elimet

Instituutti muodostuu seuraavista:

a) hallintoneuvosto

b) johtaja ja hänen henkilöstönsä

c) neuvoa-antava ryhmä.

10 artikla

Hallintoneuvosto

1. Hallintoneuvostossa on kuusi neuvoston nimittämää ja kuusi komission nimittämää jäsentä sekä kolme komission nimittämää jäsentä, joilla ei ole äänioikeutta ja joista kukin edustaa yhtä seuraavista ryhmistä:

a) asianmukainen valtiosta riippumaton yhteisön tasolla toimiva järjestö, jolla on oikeutettua etua myötävaikuttaa sukupuoleen perustuvan syrjinnän torjumiseen ja sukupuolten tasa-arvon edistämiseen

b) yhteisön tason työnantajajärjestöt ja

c) yhteisön tason työntekijäjärjestöt.

2. Hallintoneuvoston jäsenet nimitetään siten, että varmistetaan mahdollisimman korkea pätevyystaso ja laaja asiantuntemus sukupuolten tasa-arvon alalla.

Komissio ja neuvosto pyrkivät saamaan hallintoneuvoston jäseniksi tasapuolisesti naisia ja miehiä.

Jäsentä hänen poissa ollessaan edustava varajäsen nimitetään saman menettelyn mukaisesti.

Toimikauden kesto on viisi vuotta, ja se voidaan uusia kerran.

Neuvosto julkaisee hallintoneuvoston jäsenluettelon Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja instituutin www-sivustolla.

3. Hallintoneuvosto valitsee puheenjohtajansa ja varapuheenjohtajansa vuoden mittaiseksi kaudeksi, joka voidaan uusia.

4. Kullakin hallintoneuvoston jäsenellä, tai hänen poissa ollessaan varajäsenellä, on yksi ääni.

5. Hallintoneuvosto tekee instituutin toiminnan edellyttämät päätökset. Erityisesti se

a) hyväksyy 11 artiklassa tarkoitetun johtajan laatiman luonnoksen pohjalta komissiota kuultuaan vuosittaisen ja kolmivuotisen keskipitkän aikavälin työohjelman talousarvion ja käytettävissä olevien varojen mukaisesti; kyseistä ohjelmaa voidaan tarvittaessa tarkistaa vuoden aikana; ensimmäinen vuosittainen työohjelma on annettava viimeistään yhdeksän kuukauden kuluttua johtajan nimityksestä

b) hyväksyy 3 artiklan e alakohdassa tarkoitetun vuosittaisen raportin, jossa erityisesti verrataan saatuja tuloksia vuotuisen työohjelman tavoitteisiin; tämä raportti toimitetaan viimeistään 15 päivänä kesäkuuta Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle, tilintarkastustuomioistuimelle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle

c) käyttää johtajaan nähden kurinpidollista toimivaltaa ja nimittää tai erottaa hänet 11 artiklan mukaisesti

d) hyväksyy instituutin talousarvioesityksen ja lopullisen talousarvion.

6. Hallintoneuvosto vahvistaa instituutin sisäiset säännöt johtajan laatiman ehdotuksen pohjalta, kun asiasta on ensin kuultu komissiota.

7. Hallintoneuvoston päätökset tehdään ehdottomalla enemmistöllä annetuista äänistä. Puheenjohtajan ääni ratkaisee äänestyksen.

8. Hallintoneuvosto vahvistaa työjärjestyksensä johtajan laatiman ehdotuksen pohjalta, kun asiasta on ensin kuultu komissiota.

9. Puheenjohtaja kutsuu hallintoneuvoston koolle vähintään kaksi kertaa vuodessa. Puheenjohtaja voi kutsua koolle ylimääräisiä kokouksia omasta aloitteestaan tai kolmanneksen hallintoneuvoston jäsenistä sitä pyytäessä.

10. Instituutti toimittaa vuosittain budjettivallan käyttäjälle kaikki tarvittavat tiedot arviointimenettelyjen tuloksista.

11. Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiön, Euroopan työturvallisuus- ja työterveysviraston, Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksen ja mahdollisen tulevan perusoikeuksien viraston johtajat voidaan tarvittaessa kutsua hallintoneuvoston kokouksiin tarkkailijoiksi.

11 artikla

Johtaja

1. Instituutin päällikkönä on johtaja, jonka hallintoneuvosto nimittää komission ehdotuksesta. Ennen nimittämistä hallintoneuvoston esittämä ehdokas voidaan kutsua antamaan lausuntonsa Euroopan parlamentin asiasta vastaavalle yhdelle tai useammalle valiokunnalle ja vastaamaan sen tai niiden jäsenten esittämiin kysymyksiin.

2. Johtajan toimikausi on viisi vuotta. Toimikautta voidaan komission ehdotuksesta ja arvioinnin jälkeen jatkaa kerran enintään viidellä vuodella. Komissio keskittyy arvioinnissa erityisesti

- ensimmäisen toimikauden aikana saatuihin tuloksiin ja tapaan, jolla ne saavutettiin

- instituutin tehtäviin ja tarpeisiin lähivuosina.

3. Johtaja vastaa hallintoneuvoston valvonnassa

a) edellä 3 artiklassa tarkoitettujen tehtävien hoitamisesta

b) instituutin vuosittaisen ja keskipitkän aikavälin toimintaohjelman valmistelusta ja toteuttamisesta

c) hallintoneuvoston kokousten valmistelusta

d) 3 artiklan e alakohdassa tarkoitetun vuosiraportin valmistelusta ja julkaisemisesta

e) kaikista henkilöstöön liittyvistä asioista ja erityisesti 13 artiklan 3 kohdassa säädettyjen valtuuksien käytöstä

f) päivittäisestä hallinnosta

g) ammatillisten standardien mukaisten tehokkaiden seuranta- ja arviointimenetelmien soveltamisesta instituutin toiminnalle asetettuihin tavoitteisiin. Johtaja raportoi seurantajärjestelmän tuloksista vuosittain hallintoneuvostolle.

4. Johtaja vastaa toiminnastaan hallintoneuvostolle ja osallistuu sen kokouksiin ilman äänioikeutta.

5. Johtaja on instituutin laillinen edustaja.

12 artikla

Neuvoa-antava ryhmä

1. Neuvoa-antavassa ryhmässä on jäsenenä yksi kunkin jäsenvaltion nimeämä jäsen tasa-arvokysymyksiin erikoistuneista toimivaltaisista elimistä sekä kolme komission nimittämää jäsentä, joilla ei ole äänioikeutta ja jotka edustavat valtiosta riippumattomien järjestöjen kaltaisia Euroopan tason asianomaisia osapuolia, joilla on oikeutettua etua myötävaikuttaa sukupuoleen perustuvan syrjinnän torjumiseen ja sukupuolten tasa-arvon edistämiseen, sekä yhteisön tason työnantaja- ja työntekijäjärjestöjä. Jäseniä voivat edustaa varajäsenet, jotka nimetään samanaikaisesti.

2. Neuvoa-antavan ryhmän jäsenet eivät saa olla hallintoneuvoston jäseniä.

3. Neuvoa-antava ryhmä avustaa johtajaa varmistettaessa instituutin toiminnan olevan korkealuokkaista ja riippumatonta.

4. Neuvoa-antava ryhmä muodostaa puitteet tasa-arvonäkökohtia koskevaa tietojenvaihtoa ja tietojen yhteen kokoamista varten. Se varmistaa, että instituutti ja jäsenvaltioiden toimivaltaiset elimet tekevät tiivistä yhteistyötä.

5. Neuvoa-antavan ryhmän puheenjohtajana on johtaja tai hänen poissa ollessaan hänen sijaisensa instituutista. Ryhmä kokoontuu säännöllisesti vähintään kaksi kertaa vuodessa johtajan kutsusta tai vähintään jäsenten kolmasosan pyynnöstä. Sen toimintamenettelyt vahvistetaan instituutin sisäisissä säännöissä ja julkistetaan.

6. Komission yksiköiden edustajat osallistuvat neuvoa-antavan ryhmän työskentelyyn.

7. Instituutti tarjoaa neuvoa-antavalle ryhmälle tarvittavaa teknistä ja logistista tukea ja huolehtii sen kokousten sihteeristöpalveluista.

8. Johtaja voi kutsua asiantuntijoita tai edustajia asiaan liittyviltä elinkeinoelämän aloilta, työnantajajärjestöistä, ammattijärjestöistä, toimialajärjestöistä tai tutkimuselimistä tai valtiosta riippumattomista järjestöistä, joilla on tunnustetusti kokemusta instituutin työhön liittyviltä aloilta, tekemään yhteistyötä erityistehtävien parissa ja osallistumaan neuvoa-antavan ryhmän tiettyihin toimiin.

13 artikla

Henkilöstö

1. Instituutin henkilöstöön sovelletaan Euroopan yhteisöjen virkamiehiin sovellettavia henkilöstösääntöjä, Euroopan yhteisöjen muuhun henkilöstöön sovellettavia palvelussuhteen ehtoja ja Euroopan yhteisöjen toimielimien näiden henkilöstösääntöjen ja palvelussuhteen ehtojen soveltamiseksi yhteisesti antamia sääntöjä.

2. Hallintoneuvosto antaa yhteisymmärryksessä komission kanssa tarvittavat soveltamissäännöt Euroopan yhteisöjen virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen ja Euroopan yhteisöjen muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 110 artiklan säännösten mukaisesti. Hallintoneuvosto voi antaa säännöksiä, joilla sallitaan kansallisten asiantuntijoiden siirto jäsenvaltioista instituutin määräaikaiseen palvelukseen.

3. Instituutti käyttää henkilöstönsä suhteen nimittävälle viranomaiselle annettuja valtuuksia.

14 artikla

Talousarvion laatiminen

1. Instituutin kaikista tuloista ja menoista laaditaan kutakin kalenterivuotta vastaavaa varainhoitovuotta varten arvio, ja tulot ja menot otetaan instituutin talousarvioon.

2. Instituutin talousarvion tulojen ja menojen on oltava tasapainossa.

3. Instituutin tulot koostuvat seuraavista eristä, sanotun rajoittamatta muita tulonlähteitä:

a) Euroopan unionin yleiseen talousarvioon (pääluokka ”Komissio”) kirjattu yhteisön avustus

b) suoritetuista palveluista saadut maksut

c) edellä 8 artiklassa tarkoitetuilta organisaatioilta tai kolmansilta mailta mahdollisesti saatu rahallinen tuki

d) jäsenvaltioiden vapaaehtoinen rahallinen tuki.

4. Instituutin menoihin kuuluvat henkilökunnan palkat, hallinto- ja infrastruktuurimenot sekä toimintakulut.

5. Hallintoneuvosto laatii vuosittain johtajan laatiman esityksen perusteella ennakkoarvion instituutin tuloista ja menoista seuraavaa varainhoitovuotta varten. Hallintoneuvosto toimittaa tämän ennakkoarvion, johon sisältyy henkilöstötaulukkoa koskeva esitys, komissiolle viimeistään 31 päivänä maaliskuuta.

6. Komissio toimittaa ennakkoarvion Euroopan unionin yleistä talousarviota koskevan alustavan esityksen yhteydessä Euroopan parlamentille ja neuvostolle (jäljempänä yhteisesti 'budjettivallan käyttäjä').

7. Ennakkoarvion perusteella komissio sisällyttää arviot, jotka se katsoo henkilöstötaulukon ja yleisestä talousarviosta suoritettavan avustuksen määrän osalta välttämättömiksi, Euroopan unionin yleistä talousarviota koskevaan alustavaan esitykseen ja toimittaa alustavan talousarvioesityksen budjettivallan käyttäjälle EY:n perustamissopimuksen 272 artiklan mukaisesti.

8. Budjettivallan käyttäjä hyväksyy instituutin avustusta koskevat määrärahat. Budjettivallan käyttäjä vahvistaa instituutin henkilöstötaulukon.

9. Hallintoneuvosto vahvistaa instituutin talousarvion. Siitä tulee lopullinen, kun Euroopan unionin yleinen talousarvio on lopullisesti vahvistettu. Sitä mukautetaan tarvittaessa vastaavasti.

10. Hallintoneuvosto ilmoittaa budjettivallan käyttäjälle mahdollisimman pian aikomuksestaan toteuttaa hankkeita, joilla voi olla huomattavaa taloudellista vaikutusta talousarvion rahoittamiseen, erityisesti kiinteistöihin liittyviä hankkeita kuten kiinteistöjen vuokraus tai hankinta. Hallintoneuvosto ilmoittaa asiasta komissiolle.

Kun toinen budjettivallan käyttäjä on ilmoittanut aikomuksestaan antaa lausunto, se toimittaa sen hallintoneuvostolle kuuden viikon kuluessa hankkeesta ilmoittamisesta.

15 artikla

Talousarvion toteuttaminen

1. Johtaja toteuttaa instituutin talousarviota.

2. Instituutin tilinpitäjä toimittaa alustavan tilinpäätöksen ja selvityksen varainhoitovuoden talousarvio- ja varainhallinnosta komission tilinpitäjälle viimeistään varainhoitovuoden päättymistä seuraavan maaliskuun 1 päivänä. Komission tilinpitäjä konsolidoi toimielinten ja hajautettujen elinten alustavat tilinpäätökset yleisen varainhoitoasetuksen 128 artiklan mukaisesti.

3. Komission tilinpitäjä toimittaa instituutin alustavan tilinpäätöksen ja selvityksen varainhoitovuoden talousarvio- ja varainhallinnosta tilintarkastustuomioistuimelle viimeistään varainhoitovuoden päättymistä seuraavan maaliskuun 31 päivänä. Kyseinen selvitys varainhoitovuoden talousarvio- ja varainhallinnosta toimitetaan myös Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

4. Saatuaan alustavaa tilinpäätöstä koskevat huomautukset, jotka tilintarkastustuomioistuin on laatinut yleisen varainhoitoasetuksen 129 artiklan mukaisesti, johtaja laatii instituutin lopullisen tilinpäätöksen omalla vastuullaan ja toimittaa sen hallintoneuvostolle lausuntoa varten.

5. Hallintoneuvosto antaa lausunnon instituutin lopullisesta tilinpäätöksestä.

6. Johtaja toimittaa lopullisen tilinpäätöksen ja hallintoneuvoston lausunnon Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle viimeistään varainhoitovuoden päättymistä seuraavan heinäkuun 1 päivänä.

7. Lopullinen tilinpäätös julkaistaan.

8. Johtaja toimittaa tilintarkastustuomioistuimelle vastauksen sen huomautuksiin viimeistään 30 päivänä syyskuuta. Hän toimittaa vastauksen myös hallintoneuvostolle.

9. Johtaja antaa Euroopan parlamentille sen pyynnöstä yleisen varainhoitoasetuksen 146 artiklan 3 kohdan mukaisesti kaikki kyseistä varainhoitovuotta koskevan vastuuvapausmenettelyn sujuvaa toteuttamista varten tarvittavat tiedot.

10. Ennen vuoden N+2 huhtikuun 30 päivää Euroopan parlamentti myöntää neuvoston määräenemmistöllä antamasta suosituksesta johtajalle vastuuvapauden varainhoitovuoden N talousarvion toteuttamisesta.

11. Hallintoneuvosto vahvistaa instituuttiin sovellettavat varainhoitoa koskevat säännökset komissiota kuultuaan. Säännökset voivat poiketa 23 päivänä joulukuuta 2002 annetusta komission asetuksesta (EY, Euratom) N:o 2343/2002[29], joka koskee Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 185 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevaa varainhoidon puiteasetusta, ainoastaan, jos instituutin toiminta sitä nimenomaisesti vaatii ja jos komissio on antanut siihen etukäteen suostumuksensa.

16 artikla

Kielet

1. Instituuttiin sovelletaan Euroopan talousyhteisössä käytettäviä kieliä koskevista järjestelyistä 15 päivänä huhtikuuta 1958 annetun asetuksen N:o 1[30] säännöksiä.

2. Instituutin toiminnan edellyttämät käännöspalvelut hoitaa periaatteessa Euroopan unionin elinten käännöskeskus.[31]

17 artikla

Erioikeudet ja vapaudet

Instituuttiin sovelletaan Euroopan yhteisöjen erioikeuksista ja vapauksista tehtyä pöytäkirjaa.

18 artikla

Vastuu

1. Sopimussuhteeseen perustuva instituutin vastuu määräytyy kyseiseen sopimukseen sovellettavan lain mukaan.

Yhteisöjen tuomioistuimella on toimivalta ratkaista asia instituutin tekemässä sopimuksessa olevan välityslausekkeen nojalla.

2. Sopimussuhteen ulkopuolisen vastuun perusteella instituutti korvaa itsensä tai henkilöstönsä tehtäviään suorittaessaan aiheuttaman vahingon jäsenvaltioiden lainsäädännön yhteisten yleisten periaatteiden mukaisesti.

Yhteisöjen tuomioistuimella on toimivalta ratkaista tällaisten vahinkojen korvaamista koskevat riidat.

19 artikla

Kolmansien maiden osallistuminen

1. Instituutin toimintaan voivat osallistua maat, jotka ovat tehneet Euroopan yhteisön kanssa sopimuksia, jotka velvoittavat ne ottamaan käyttöön ja soveltamaan yhteisön lainsäädäntöä tämän asetuksen soveltamisalalla.

2. Näiden sopimusten asianomaisten määräysten nojalla tehdään järjestelyjä, joilla täsmennetään kyseisten maiden osallistumista instituutin toimintaan ja sen laajuutta ja tapaa; näihin järjestelyihin kuuluvat myös määräykset, jotka koskevat osallistumista instituutin käynnistämiin aloitteisiin sekä rahoitusosuuksia ja henkilöstöä. Henkilöstöasioiden osalta näiden sopimusten on kaikilta osin oltava Euroopan yhteisöjen virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen ja Euroopan yhteisöjen muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen mukaiset.

20 artikla

Arviointi

1. Instituutti teettää tämän asetuksen voimaantuloa seuraavan kolmannen vuoden loppuun mennessä toimintansa tuloksia koskevan riippumattoman ulkoisen arvioinnin hallintoneuvoston yhdessä komission kanssa antaman toimeksiannon perusteella. Arvioinnissa tarkastellaan instituutin vaikutusta sukupuolten tasa-arvon edistämiseen ja analysoidaan synergiavaikutuksia. Siinä käsitellään erityisesti mahdollista tarvetta muuttaa tai laajentaa instituutin tehtäviä sekä tällaisesta tehtävien laajentamisesta aiheutuvaa taloudellista vaikutusta. Arvioinnissa otetaan huomioon eri sidosryhmien näkemykset sekä yhteisön että kansallisella tasolla.

2. Hallintoneuvosto päättää yhteisymmärryksessä komission kanssa tulevien arviointien aikataulusta ottaen huomioon edellisessä kohdassa mainitun arviointiraportin.

21 artikla

Tarkastelulauseke

Hallintoneuvosto tarkastelee edellisessä artiklassa mainitun arvioinnin päätelmiä ja antaa tarvittaessa komissiolle suosituksia instituutin ja sen työskentelytapojen ja toimenkuvan muuttamiseksi. Komissio toimittaa arviointiraportin ja suositukset Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle ja julkistaa ne. Arviointiraportin ja suositusten tarkastelun jälkeen komissio voi ehdottaa tarpeellisiksi katsomiaan muutoksia tähän asetukseen.

22 artikla

Hallinnollinen valvonta

Instituutin toimintaa valvoo oikeusasiamies perustamissopimuksen 195 artiklan määräysten mukaisesti.

23 artikla

Instituutin toiminnan käynnistyminen

Instituutti aloittaa toimintansa kahdentoista kuukauden kuluessa tämän asetuksen voimaantulosta.

24 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä päivänä kuuta .

Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta

Puhemies Puhemies / Puheenjohtaja

LEGISLATIVE FINANCIAL STATEMENT

1. NAME OF THE PROPOSAL : Proposal for a Council Regulation establishing a European Institute for Gender Equality

2. ABM / ABB FRAMEWORK

POLICY AREA(S) CONCERNED AND ASSOCIATED ACTIVITY/ACTIVITIES:

- Police area: 04 Employment and Social Affairs

- Activity: 04 05 Equal Opportunities for Women and Men

3. BUDGET LINES

3.1. From 2007 and onwards a new budget heading with two budget lines will be created:

- 04 05 04 01 : European Institute for gender equality - Subsidy to titles 1 & 2

- 04 05 04 02 : European Institute for gender equality – Subsidy to title 3

3.2. Duration of the action and of the financial impact: 1 January 2007 – 31 December 2013

From 2007 onwards the allocation of appropriations will depend on the new financial perspectives 2007-2013. The annual amounts retained for this period are purely indicative.

3.3. Budgetary characteristics ( add rows if necessary ):

4 . SUMMARY OF RESOURCES

4.1. Financial Resources

4.1.1. Summary of commitment appropriations (CA) and payment appropriations (PA)

EUR million (to 3 decimal places)

TOTAL PA including cost of Human Resources | b+c+d+e | 4,862 | 6,69 | 7,468 | 7,83 | 8,248 | 8,548 | 8,58 | 52,5 |

Co-financing details

If the proposal involves co-financing by Member States, or other bodies (please specify which), an estimate of the level of this co-financing should be indicated in the table below (additional lines may be added if different bodies are foreseen for the provision of the co-financing):

EUR million (to 3 decimal places)

Agents | 810 000 | 108 000 x 10 |

Total | 810 000 |

- The amounts represent a total expenditure over 12 months for an average on 10/15 permanent posts because of the difficulty of recruiting in the first year.

Year 2008

Type of human resources | Amount in euro | Method of calculation |

Agents | 1 925 000 | 110 000 x 17,5 |

Total | 1 925 000 |

The amounts represent a total expenditure over 12 months for an average of 17,5/20 permanent posts because of the difficulty of recruiting five persons during the year.

Total subsidy of the Institute's administrative expenditure for the first three years.

The subsidy of administrative expenditure will be covered by an operational heading of the Community budget (4 05 04 01)

Human resources | 15 | 20 | 23 | 23 |

Calculation basis | 10 | 17,5 | 23 | 23 |

Annual cost of human resources | 1 080 000 | 1 925 000 | 2 576 000 | 5 311 000 |

Other administrative expenditure Missions Management Board and Advisory Forum meetings Interpreting/Translation Other administrative expenditure | 200 000 300 000 650 000 80 000 | 150 000 300 000 500 000 50 000 | 150 000 300 000 500 000 49 000 | 500 000 900 000 1 650 000 179 000 |

Total other administrative expenditure | 1 230 000 | 1 000 000 | 999 000 | 3 229 000 |

Total | 2 310 000 | 9 925 000 | 3 575 000 | 8 810 000 |

TABLE: Estimate of human resources - Breakdown by areas of activity and category

ACTIVITIES | A | B | C | D |

(a) Administration |

Management (this item includes the Director). | 3 | 1 |

Human and financial resources | 1 | 1 |

Information/IT | 0,5 | 1 |

Legal tasks | 0,5 |

TOTAL (a) | 5 | 1 | 2 |

(b) Operational tasks: |

Objective 1 | 1 | 1 | 1 |

Objective 2 | 0,5 | 1 | 0,25 |

Objective 3 | 0,25 | 1 | 0,25 |

Objective 4 | 0,25 | 0,25 |

Objective 5 | 0,25 |

TOTAL (b) | 2 | 3 | 2 |

TOTAL (a) + (b) | 7 | 4 | 4 |

Description of tasks:

- Collect information and data on gender equality situation, policies and practices within the European Union through administrations, NGOs, experts ;.carry out surveys, when necessary;

- Record this information eventually in a common database;

- Analyse the information gathered directly or by experts, publish and disseminate results of such analysis,

- Develop methods to improve the comparability, objectivity and reliability of data on gender equality at Community level; develop analyse and evaluate relevant methodological tools; develop common standards for the establishment and collection of those data,

- Prepare and organise meetings of experts on legal, economical and social aspects of gender equality;

- Organise conferences, round tables and meetings at European level on topics directly relevant for gender equality;

- Organise campaigns for gender equality promotion in the European medias;

- Edit, publish and distribute results of studies and other information (annual report, magazine, posters, videos, CD ROM, etc.) and organise a public library on gender equality research;

- Edit publish and distribute reports and conclusions based on the results of the studies and meetings organised,

- Set and coordinate on internet an information network on issues related to equality between women and men: the Institute shall establish permanent co-operation with the relevant academic, research, governmental and non- governmental organisations at national level in each Member State;

- Disseminate best practices and the results of concrete cooperation, be it through the organization of conferences and seminars, the publication of booklets or other information materials and/ or the use of electronic means of communication;

- Develop training material on gender equality aspects for Member states administrations and organisations involved in gender equality policies or wishing to develop actions in this field,

- Launch call for tenders and proposals for the relevant actions, manage contracts and grant agreements, proceed to commitments and payments, evaluate results and outputs,

- Organise meetings of the Management Board and the Advisory Forum.

8.1. Objectives of the proposal in terms of their financial cost

Commitment appropriations in EUR million (to 3 decimal places)

8.2.2. Description of tasks deriving from the action

8.2.3. Sources of human resources (statutory)

(When more than one source is stated, please indicate the number of posts originating from each of the sources)

( Posts currently allocated to the management of the programme to be replaced or extended

( Posts pre-allocated within the APS/PDB exercise for year n

( Posts to be requested in the next APS/PDB procedure

( Posts to be redeployed using existing resources within the managing service (internal redeployment)

( Posts required for year n although not foreseen in the APS/PDB exercise of the year in question

8.2.4. Other Administrative expenditure included in reference amount (XX 01 04/05 – Expenditure on administrative management)

EUR million (to 3 decimal places)

Other technical and administrative assistance |

- intra muros |

- extra muros |

Total Technical and administrative assistance |

8.2.5. Financial cost of human resources and associated costs not included in the reference amount

EUR million (to 3 decimal places)

Officials and temporary staff (04 05 01) | 0.162 (1.5 x 0,108) | 0.165 (1.5 x 110) | 0.168 (1.5 x 0,112) | 0.230 (2 x 0,115) | 0.234 (2 x 0,117) | 0.238 (2 x 0,119)2 |

Staff financed by Art XX 01 02 (auxiliary, END, contract staff, etc.) (specify budget line) |

Total cost of Human Resources and associated costs (NOT in reference amount) | 0.162 | 0.165 | 0.168 | 0.23 | 0.234 | 0.238 |

This is the cost of the staff devoted to evaluation, control and coordination of the Institute within the Commission.

Calculation – Officials and Temporary agents Reference should be made to Point 8.2.1, if applicable Persons/year for control, budget drafting and funding and coordination between the Commission and the Agency. |

Calculation – Staff financed under art. XX 01 02 Reference should be made to Point 8.2.1, if applicable |

8.2.6 Other administrative expenditure not included in reference amount

EUR million (to 3 decimal places)

XX 01 02 11 02 – Meetings & Conferences |

.57XX 01 02 11 03 – Committees[51] |

XX 01 02 11 04 – Studies & consultations |

XX 01 02 11 05 - Information systems |

2 Total Other Management Expenditure (XX 01 02 11) |

3 Other expenditure of an administrative nature (specify including reference to budget line) |

Total Administrative expenditure, other than human resources and associated costs (NOT included in reference amount) | 0,2 | 0,1 | 0,1 | 0,1 | 0,11 | 0,11 | 0,72 |

Calculation – Other administrative expenditure not included in reference amount |

The needs for human and administrative resources shall be covered within the allocation granted to the managing DG in the framework of the annual allocation procedure.

[1] Hyväksyttiin Nizzassa joulukuussa 2000.

[2] Euroopan komission toteutettavuustutkimus Euroopan tasa-arvoinstituutin perustamisesta (toteuttanut PLS Ramboll Management, Tanska, 2002).

[3] Bryssel, neuvoston (työllisyys, sosiaalipolitiikka, terveys ja kuluttaja-asiat) kokous.

[4] Euroopan unionin neuvosto, lehdistötiedote 9507/04, s. 11.

[5] Euroopan neuvosto, 17.–18. kesäkuuta 2004, puheenjohtajan päätelmät, kohta 43, s. 9.

[6] Lissabonissa vuonna 2000 kokoontuneessa Eurooppa-neuvostossa vahvistettiin Euroopan unionin tavoitteeksi naisten vähintään 60 prosentin työllisyysasteen ja yleisesti 70 prosentin työllisyysasteen saavuttaminen vuoteen 2010 mennessä.

[7] Euroopan parlamentin päätöslauselmat P5-TA (2002) 0372, 4.7.2002, P5-TA (2002) 0606, 17.12.2004, P5-TA (2004) 0023, 14.1.2004, ja P5-TA (2004) 0167, 10.3.2004.

[8] ”Role of a future European Institute” (Tulevan instituutin rooli), tutkimus Euroopan parlamentille, loppuraportti, 15.6.2004.

[9] Ehdotusta koskeva ennakkoarviointi on liitteenä.

[10] Komission tiedonanto Euroopan rasismin ja muukalaisvihan seurantakeskuksen toiminnasta - KOM(2003) 483, 5.8.2003; komission tiedonanto Euroopan työturvallisuus- ja työterveysviraston arvioinnista - KOM(2004) 50, 23.4.2004; ”Meta-evaluation on the Community Agency System” (Meta-arviointi yhteisön virastojärjestelmästä), loppuraportti - komission yksiköiden asiakirja, budjettipääosasto, 15.9.2003.

[11] Neljäs naisten maailmankonferenssi, Beijing, 4.–15. syyskuuta 1995.

[12] Naisten ja miesten yhdenvertaisen kohtelun alalla on annettu yhdeksän direktiiviä muutoksineen tai laajennuksineen: direktiivi 75/117/ETY miesten ja naisten samapalkkaisuuden periaatteen soveltamisesta; direktiivi 76/207/ETY miesten ja naisten tasa-arvoisen kohtelun periaatteen toteuttamisesta mahdollisuuksissa työhön, ammatilliseen koulutukseen ja uralla etenemiseen sekä työoloissa, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2002/73/EY; direktiivi 79/7/ETY miesten ja naisten tasa-arvoisen kohtelun periaatteen asteittaisesta toteuttamisesta sosiaaliturvaa koskevissa kysymyksissä; direktiivi 86/378/ETY miesten ja naisten tasa-arvoisen kohtelun periaatteen toteuttamisesta ammatillisissa sosiaaliturvajärjestelmissä, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 96/97/EY; direktiivi 97/80/EY todistustaakasta sukupuoleen perustuvissa syrjintätapauksissa, sellaisena kuin se on laajennettuna direktiivillä 98/52/EY; direktiivi 92/85/ETY toimenpiteistä raskaana olevien työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden parantamisen kannustamiseksi työssä; direktiivi 96/34/EY vanhempainlomasta, sellaisena kuin se on laajennettuna direktiivillä 97/75/EY; direktiivi 86/613/ETY miesten ja naisten tasa-arvoisen kohtelun periaatteen soveltamisesta itsenäisiin ammatinharjoittajiin ja direktiivi 2004/113/EY miesten ja naisten yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta tavaroiden ja palvelujen saatavuuden ja tarjonnan alalla.

[13] Kertomus naisten ja miesten tasa-arvosta - KOM(2004) 115, 19.2.2004.

[14] Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi työllisyyttä ja sosiaalista yhteisvastuuta koskevan yhteisön Progress-ohjelman perustamisesta - KOM(2004) 488, 14.7.2004.

[15] EYVL L 357, 31.12.2002, s. 72; oikaisu EYVL:ssä L 2, 7.1.2003, s. 39.

[16] EUVL C…., s.

[17] EUVL C…., s.

[18] EUVL C…., s.

[19] Euroopan komission toteutettavuustutkimus Euroopan tasa-arvoinstituutin perustamisesta (toteuttanut PLS Ramboll Management, Tanska, 2002).

[20] Euroopan parlamentin päätöslauselma Euroopan unionin tasa-arvopolitiikasta (EP T5-0167/2004, 10. maaliskuuta 2004).

[21] Euroopan unionin neuvosto, lehdistötiedote 9507/04, s. 11.

[22] Neuvoston asetus (ETY) N:o 1365/75 Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiön luomisesta, sellaisena kuin se on muutettuna.

[23] Neuvoston asetus (EY) N:o 2062/94 Euroopan työturvallisuus- ja työterveysviraston perustamisesta, sellaisena kuin se on muutettuna.

[24] Neuvoston asetus (ETY) N:o 337/75 Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksen perustamisesta, sellaisena kuin se on muutettuna.

[25] Eurooppa-neuvostossa joulukuussa 2004 kokoontuneet jäsenvaltiot pyysivät komissiota valmistelemaan ehdotuksen ihmisoikeusviraston perustamiseksi laajentamalla Euroopan rasismin ja muukalaisvihan seurantakeskuksen toimeksiantoa.

[26] Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1049/2001, annettu 30 päivänä toukokuuta 2001, Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi (EYVL L 145, 31.5.2001, s. 43).

[27] Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 45/2001, annettu 18 päivänä joulukuuta 2000, yksilöiden suojelusta yhteisöjen toimielinten ja elinten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta (EYVL L 8, 12.1.2001, s. 1).

[28] EYVL L 357, 31.12.2002, s. 72; oikaisu EYVL:ssä L 2, 7.1.2003, s. 39.

[29] EYVL L 357, 21.12.2002, s. 72, ja oikaisu EYVL:ssä L 2, 7.1.2003, s. 39.

[30] EYVL 17, 6.10.1958, s. 385/58. Asetus sellaisena kuin se on muutettuna vuoden 2003 liittymisasiakirjalla.

[31] Neuvoston asetus (EY) N:o 2965/94, annettu 28 päivänä marraskuuta 1994, Euroopan unionin elinten käännöskeskuksen perustamisesta (EYVL L 314, 7.12.1994, s. 1). Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1645/2003 (EUVL L 245, 29.9.2003, s. 13).

[32] Differentiated appropriations.

[33] Expenditure within chapter xx 01 other than articles xx 01 04 or xx 01 05.

[34] See points 19 and 24 of the Interinstitutional agreement.

[35] Additional columns should be added if necessary i.e. if the duration of the action exceeds 6 years.

[36] Report on equality between women and men - COM(2004) 115, 19.2.2004.

[37] If more than one method is indicated please provide additional details in the "Relevant comments" section of this point.

[38] European Commission Feasibility Study for a European Gender Institute (conducted by PLS Ramboll Management, DK, 2002).

[39] Report from the Commission to the Council, the European Parliament, the European Economic and Social Committee and the Committee of the Regions - COM(2004) 115, 19.2.2004.

[40] Report on the Role of a Future European Gender Institute, A study for the European Parliament, by Yellow Window Management Consultants, a division of eadc n.v./s.a.

[41] Commission Staff Working Document, Interim evaluation Report from the Commission to the Council, the European Parliament, the European Economic and Social Committee and the Committee of the Regions on the Programme relating to the Community Framework Strategy on Gender Equality 2001-2005 - SEC(2004) 1047, 11.8.2004.

[42] European Commission, Budget Directorate General, 15.9.2004.

[43] Communication from the Commission on the activities of the European Monitoring Centre on Racism and Xenophobia, together with proposals to recast Council Regulation (EC) 1035/97 - COM(2003) 483, 5.8.2004.

[44] Communication from the Commission on the evaluation of the European Agency for Safety and Health at Work accompanied by a Proposal for a Council Regulation amending Regulation (EC) No 2062/94 establishing a European Agency for Safety and Health at Work - COM(2004) 50, 23.4.2004.

[45] OJ L 357, 21.12.2002, p. 72; Corrigendum: OJ L 2, 7.1.2003, p. 39.

[46] As described under Section 5.3.

[47] Cost of which is NOT covered by the reference amount.

[48] Cost of which is NOT covered by the reference amount.

[49] Cost of which is included within the reference amount.

[50] Reference should be made to the specific legislative financial statement for the Executive Agency(ies) concerned.

[51] Specify the type of committee and the group to which it belongs.

52005PC0081