52003DC0673

VALKOINEN KIRJA - Avaruus: laajentuvan unionin uusi eurooppalainen ulottuvuus - Toimintasuunnitelma Euroopan avaruuspolitiikan toteuttamiseksi {SEK(2003) 1249}

(komission esittämä)

SISÄLLYSLUETTELO

VALKOINEN KIRJA Avaruus: laajentuvan unionin uusi eurooppalainen ulottuvuus Toimintasuunnitelma Euroopan avaruuspolitiikan toteuttamiseksi

Esipuhe

1. JOHDANTO: Uusi lähestymistapa Euroopan avaruuspolitiikkaan

2. Avaruusalan edistävä vaikutus politiikan haasteisiin

3. Avaruusalan toimet laajentuneen unionin tukena

3.1. Satelliittinavigoinnin, -ajoituksen ja -paikantamisen eurooppalaisen voimavaran hyödyntäminen

3.2. Ympäristön ja turvallisuuden maailmanlaajuinen seuranta

3.3. Digitaalisen kahtiajaon kiinni kurominen

3.4. Avaruusalan vaikutus YUTP:hen ja ETPP:hen sekä humanitaaristen kriisien ennakoimiseen ja seurantaan

3.5. Kansainvälisten kumppanuuksien kehittäminen

4. Avaruuspolitiikan laajentaminen ja vahvistaminen: Menestyksen avaimet

4.1. Strategisen riippumattomuuden ja yhteisiin toimiin tarvittavien yhteisten voimavarojen varmistaminen

4.1.1. Riippumattoman avaruuteen pääsyn takaaminen

4.1.2. Avaruusteknologian tehostaminen tulevien tarpeiden täyttämiseksi

4.1.3. Avaruuden tutkimisen edistäminen

4.1.4. Rohkaiseminen työhön tieteen ja teknologian alalla

4.2. Euroopan erityisosaamisen vahvistaminen avaruustieteissä

4.2.1. Maailmankaikkeuden tieteisiin liittyvien ponnistelujen tukeminen

4.2.2. Geotieteiden stimuloiminen

4.2.3. Biotieteiden ja fysiikan avaruussovellusten tukeminen

4.2.4. Tutkimustietojen hyödyntämisen helpottaminen

4.3. Innovoinnin ja kilpailukyvyn oikean ympäristön luominen

5. hallinto ja voimavarat

5.1. Avaruustoimien hallinnon uuden lähestymistavan määrittäminen

5.2. Pyrkimysten ja voimavarojen yhteensovittaminen

PÄÄTELMÄT

LIITE 1 EUROOPPALAINEN AVARUUSOHJELMA (valkoisessa kirjassa esitetty toimintasuunnitelma) Ensimmäinen luonnos

LIITE 2 RAHOITUSVAROJEN ARVIOINTI

LIITE 3 VIHREÄN KIRJAN KUULEMISMENETTELY: PÄÄNÄKEMYKSET

LIITE 4 SANASTO

Avaruus: laajentuvan unionin uusi eurooppalainen ulottuvuus

Tiivistelmä

Käyttäen perustana onnistunutta kuulemismenettelyä, joka toteutettiin vihreän kirjan yhteydessä ja joka koski Euroopan avaruusalan toimien vaihtoehtoja, komissio ehdottaa tässä valkoisessa kirjassa laajennetun Euroopan avaruuspolitiikan toteuttamista Euroopan unionin poliittisten tavoitteiden saavuttamisen tukemiseksi. Seuraavat näkökohdat ovat nousseet esiin:

Eurooppa tarvitsee laajennetun, kysyntään perustuvan avaruuspolitiikan, joka pystyy hyödyntämään avaruusteknologian tarjoamia erityisetuja, joilla tuetaan unionin politiikkoja ja tavoitteita: talouskasvun nopeuttamista, työpaikkojen luomista ja teollisuuden kilpailukykyä, laajentumista ja yhteenkuuluvuutta, kestävää kehitystä sekä turvallisuutta ja puolustusta.

Euroopan avaruusjärjestö ESA, EU:n ja ESAn jäsenvaltiot ja niiden kansalliset avaruusjärjestöt, tutkimuskeskukset ja alan yritykset ansaitsevat tunnustuksen siitä, että Euroopasta on tullut avainasemassa oleva toimija avaruusalalla. Tämä valkoinen kirja on näille kumppaneille, avaruusalan yritykset mukaan luettuna, osoitettu kehotus ryhtyä toimiin uusien tavoitteiden saavuttamiseksi ja uusiin haasteisiin vastaamiseksi.

Euroopan avaruuspolitiikka toteutetaan monivuotisen Euroopan avaruusohjelman avulla. Euroopan avaruusohjelma toimii mekanismina, joka määrittelee prioriteetit, asettaa tavoitteet, jakaa tehtävät ja vastuualueet sekä rajaa vuosibudjetit. Sen soveltamisalaan on sisällyttävä t&k-toimet, infrastruktuurin kehittäminen, palvelut ja teknologia, ja sitä olisi tarkasteltava uudelleen ja ajantasaistettava säännöllisesti.

Avaruuspolitiikkaan kohdennettuja kokonaismenoja on lisättävä, jotta pystytään kehittämään ja hyödyntämään sovelluksia sekä tukemaan tutkimusta ja kehitystä, teknologiaa ja infrastruktuureja. Tulevaisuuden rahoitusnäkymien yhteydessä unionin olisi harkittava niiden voimavarojen lisäämistä, jotka jaetaan EU-politiikkojen tarpeiden mukaisesti.

Jos Eurooppa ei hyväksy ehdotettua avaruuspolitiikan lähestymistapaa, sen asema "avaruusvaltana" huononee, koska se ei kykene kehittämään uutta teknologiaa ja ylläpitämään sovelluksia. Tämä puolestaan vahingoittaa vakavasti Euroopan yleistä kilpailukykyä.

Euroopalla on jo hallussaan monia niistä valmiuksista, jotka ovat tarpeen EU:n politiikkoja tukevien palvelujen ja sovellusten kehittämiseksi. Se on hyödyntänyt operatiivisen viestinnän järjestelmiä ja meteorologisia järjestelmiä, hyväksynyt kunnianhimoisen satelliittinavigoinnin, -ajoituksen ja -paikantamisen ohjelman (Galileo) ja esittelee tammikuussa 2004 maailmanlaajuisen seurannan ja kaukokartoituksen järjestelmän (Global Monitoring for the Environment and Security, GMES; ympäristön ja turvallisuuden maailmanlaajuinen seuranta) toteuttamista koskevan suunnitelmansa. Sen lisäksi, että avaruusalan järjestelmät voivat tukea monia erilaisia siviilipolitiikkoja, niillä voidaan myös suoraan tukea unionin yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa sekä eurooppalaista turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa.

Kansainvälinen yhteistyö tarjoaa hyviä tilaisuuksia Euroopan valmiuksien kasvattamiseksi avaruusteknologian ja -sovellusten alalla Yhdysvaltojen, Venäjän ja nousevien "avaruusvaltioiden" kanssa jo toteutettujen tai tulevaisuudessa solmittavien kumppanuuksien yhteydessä.

Euroopan avaruuspolitiikka toteutettaisiin kahdessa vaiheessa: ensimmäisessä vaiheessa (2004-2007) pannaan täytäntöön toimet, jotka kuuluvat vastikään tehdyn Euroopan yhteisön ja ESAn välisen puitesopimuksen soveltamisalaan, ja toinen vaihe (vuodesta 2007 eteenpäin) alkaa Euroopan perustuslaista tehtävän sopimuksen voimaantulon jälkeen. Kyseisessä sopimuksessa avaruusala on tarkoitus vahvistaa unionin ja sen jäsenvaltioiden jaetun toimivallan alaan kuuluvaksi.

Esipuhe

Tämä on merkittävä hetki Euroopan historiassa. Uuden keskustelun alla olevan, perustuslaista tehtävän sopimuksen myötä unioni siirtyy uuteen ja poliittisempaan vaiheeseen, jonka tarkoituksena on unionin ja sen kansalaisten lähentäminen.

Tämä on myös merkittävä hetki Euroopan avaruusalan toimien historiassa. On tullut aika sijoittaa nämä toimet unionin poliittiseen agendaan Euroopan rakentamisprosessin sydämessä asettamalla innoittaviin tavoitteisiin liittyvät avaruussovellukset laajentuneen Euroopan ja sen kansalaisten palvelukseen.

Kun viimeisten 40 vuoden aikana Euroopassa on saavutettu vakaita tuloksia avaruustutkimuksen, -teknologian ja -sovellusten kehittämisessä, komissio ehdottaa nyt tässä valkoisessa kirjassa, että tätä avainasemassa olevaa alaa koskevissa eurooppalaisissa pyrkimyksissä ja alan organisoinnissa otetaan laadullisesti harppaus eteenpäin.

Komissio on vakuuttunut siitä, että avaruusteknologialla voidaan olennaisesti tukea unionin politiikkoja ja tavoitteita ja että sillä on huomattava yhteiskunnallinen, taloudellinen ja kaupallinen potentiaali. Komissio suosittelee, että i) kohdistetaan ylimääräisiä ponnisteluja erilaisiin avaruusinfrastruktuureihin ja -sovelluksiin, joilla on ainutlaatuinen vaikutus kansalaisten tarpeiden tyydyttämiseen ja unionin poliittisten tavoitteiden saavuttamiseen, ja ii) kootaan yhteen avaruusalan toimien olemassa oleva tieteellinen ja tekninen perusta. Komissio kannattaa myös hallinnollisen paradigman muutosta, jotta unionille annetaan uusia toimien ajamiseen, rahoitukseen ja koordinointiin liittyviä vastuualueita laajennetun avaruuspolitiikan yhteydessä.

Euroopan avaruusjärjestö ESA, jäsenvaltiot ja niiden kansalliset avaruusjärjestöt sekä tutkimuskeskukset yhdessä alan yritysten kanssa ansaitsevat tunnustuksen siitä, että Euroopasta on tullut avainasemassa oleva toimija avaruusalalla. Tämä valkoinen kirja on näille sidosryhmille osoitettu kehotus ryhtyä toimiin uusien tavoitteiden saavuttamiseksi. Tarkoituksena on myös rohkaista eurooppalaisia avaruusalan yrityksiä vastaamaan uusiin haasteisiin. Poliittisena tavoitteena on luoda turvallisempi ja helpommin ennakoitavissa oleva kehys, joka auttaa avaruusalaa suunnittelussa ja investoinneissa sekä lisäämään osuuttaan kaupallisilla ja institutionaalisilla markkinoilla.

Näissä yksityiskohtaisiin analyyseihin perustuvissa ehdotuksissa otetaan huomioon intensiiviset kuulemiset, jotka toteutettiin tammikuussa 2003 julkaistusta avaruuspolitiikkaa koskevasta vihreästä kirjasta esiin nousseiden kysymysten pohjalta. Erillisiä konferensseja ja työryhmätapaamisia järjestettiin kymmenessä Euroopan pääkaupungissa, ja komissio haluaa kiittää useiden satojen ehdotusten lähettäjiä.

Euroopassa on vahvaa tahtoa asettaa avaruusalan tieteelliset kyvyt, teknologia ja yrittäjän taidot Euroopan ja sen kansalaisten palvelukseen. Tässä valkoisessa kirjassa selitetään miksi ja miten tämä olisi toteutettava. Joidenkin kysymysten osalta täsmällisiä päätelmiä ei vielä ole tehtävissä, mutta mekanismit ja välitavoitteet niihin pyrkimiseksi asetetaan.

Tarkoituksena on, että valkoisesta kirjasta muodostuisi lähtökohta: siinä esitetään toimintasuunnitelma ("eurooppalainen avaruusohjelma"), johon sisältyy luettelo suositeltavista toimista Euroopan avaruuspolitiikan toteuttamiseksi. Menestyksen mittana käytetään sitä, missä määrin Euroopan unioni, sen kansalaiset ja avaruusala hyötyvät tästä ponnistuksesta.

1. JOHDANTO: Uusi lähestymistapa Euroopan avaruuspolitiikkaan

Avaruusala voi tukea unionin tärkeimpiä poliittisia tavoitteita

Viimeisten 40 vuoden aikana Eurooppa on varustanut itsensä avaruusalan toimijaksi, jolla on käytettävissä laajat mahdollisuudet rakettien laukaisun, satelliittiteknologian, avaruustutkimuksen ja -sovellusten sekä käyttäjäpalvelujen alalla. Tämä on vaikuttava saavutus.

Vaikka EU:n yhteisen avaruuspolitiikan toteuttaminen edellyttää perustamissopimuksen muuttamista, tässä valkoisessa kirjassa katsotaan, että laajennetun avaruuspolitiikan tärkeimmät osat on saatava kuntoon unionin tasolla ennen perustuslaista tehtävän sopimuksen voimaantuloa. Kyseisessä sopimuksessa - olettaen, että hallitustenvälinen konferenssi ei muuta eurooppalaisen yleissopimuksen päätelmiä - avaruus lasketaan unionin ja jäsenvaltioiden jaetun toimivallan alaan. On jo olemassa muutamia oikeusperustoja, joiden perusteella avaruusteknologiaa voidaan käyttää olemassa olevien EU-politiikkojen toteuttamisen tukena [1].

[1] Cf. Articles 710, 154, 157 163 to 173 of the Treaty of the European Communities

Tähän asti monet Euroopan maat ovat ajaneet omia kansallisia tavoitteitaan ja samanaikaisesti hyötyneet eurooppalaisesta ulottuvuudesta, joka on syntynyt pyrkimysten yhdistämisestä Euroopan avaruusjärjestö ESAn yhteydessä.

Tässä valkoisessa kirjassa tavoitellaan avaruusteknologian, -infrastruktuurien ja -palvelujen tarjoamaa nykyistä kustannustehokkaampaa tukea Euroopan unionin politiikoille ja tavoitteille käyttämällä hyväksi aikaisempia saavutuksia ja eri tasoilla jo olemassa olevia valmiuksia. Ainoastaan unionin poliittinen kehys kykenee tarjoamaan asianmukaiset edellytykset laajennetun politiikan tarjoamien hyötyjen käytölle.

Nämä hyödyt mahdollistaa se edistävä vaikutus, joka avaruusteknologialla ja -sovelluksilla on:

* talouskasvuun, työpaikkojen luomiseen ja yritysten kilpailukykyyn

* unionin laajentumisen onnistumiseen

* kestävään kehitykseen

* väestön turvallisuuden ja puolustuksen vahvistamiseen

* köyhyyden torjuntaan ja kehityksen tukemiseen.

Komission suositukset edellyttävät, että kaikki sidosryhmät tekevät työtä yhteisen vision eteen ja ryhmittyvät menestyksekkäästi sen taakse. Tähän visioon pitäisi sisältyä luottamus siihen, että avaruuspolitiikka auttaa Eurooppaa olemaan parempi naapuri ja kunnioitettu maailmanlaajuinen kumppani. Unioni pystyy paremmin puolustamaan tärkeimpiä arvojaan, jotka ovat demokratia, oikeusvaltion periaatteen noudattaminen, kestävä kehitys sekä rauhan ja järjestyksen ylläpitäminen dialogin ja diplomatian avulla.

Lisäksi unionilla on paremmat valmiudet toimia globaalina johtajana politiikan, talouden ja tieteen alalla. Investoimalla oikeisiin aloihin ja tehokkaisiin ohjelmiin laajennetulla avaruuspolitiikalla autetaan parantamaan unionin poliittista asemaa maailmassa, tehostamaan sen taloudellista kilpailukykyä ja kasvattamaan sen tieteellisen asiantuntemuksen mainetta. Euroopan into tehdä kansainvälistä yhteistyötä avaruustoimien alalla tarkoittaa sitä, että monet avaruuspolitiikan tarjoamista eduista voidaan jakaa koko ihmiskunnan kanssa.

Myös uusien jäsenvaltioiden talouden, yhteiskunnan ja tieteen kehityksessä saavutetun edistymisen on oltava näkyvästi esillä unionin tulevaisuutta koskevissa visioissa. Laajennettu avaruuspolitiikka voi nopeuttaa näiden valtioiden kipuamista hyvinvoinnin sekä yhteiskunnallisten ja kulttuurisaavutusten korkeammille tasoille.

Tekemättömyys ei ole vaihtoehto

Tämän valkoisen kirjan tarkoituksena ei ole yrittää rakentaa Euroopan arvovaltaa uusille perustuksille. Tarkoituksena on infrastruktuurien ja palvelujen varmistaminen ja uusien mahdollisuuksien avaaminen. Valkoisen kirjan pyrkimykset ovat käytännönläheisiä ja realistisia, ja menojen on oltava pyrkimysten mukaisia.

Laajempi, kustannustehokas avaruuspolitiikka tarvitsee osakseen kokonaismenojen lisäyksen keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Nykyisten budjettien menoerien jakaminen uudelleen ei auta. Tässä valkoisessa kirjassa ei ehdoteta vakaata kipuamista Yhdysvaltojen menojen tasolle, jotka ovat asukasta kohti yli seitsemän kertaa korkeammat kuin Euroopassa, vaan sellaisten konkreettisten toimien kehittämistä, jotka on laadittu konkreettisiin tarpeisiin vastaamiseksi ja todellisten etujen tuottamiseksi, sekä budjettien kasvattamista progressiivisesti.

Jos ei tehdä mitään, Eurooppa kohtaa kaksi todellista vaaraa:

* Kapasiteettien heikkeneminen avainasemassa olevana avaruusalan toimijana, jos Euroopan kasvu ei pysy avaruusalan maailmanlaajuisen kehityksen tahdissa. Kyky kehittää ja ylläpitää uutta teknologiaa ja sovelluksia voisi vaarantua.

* Euroopan johtavien avaruusalan yritysten aseman huononeminen heikkojen kaupallisten markkinoiden takia ja uusiin ohjelmiin tehtävien julkisten investointien puute.

Tässä valkoisessa kirjassa...

Luvussa 2 esitetään laaja-alaisesti ne sovellukset ja teknologiat, jotka ovat liitettävissä unionin tärkeimpiin poliittisiin haasteisiin. Luvussa 3 esitellään EU:n tärkeimpien politiikkojen ja tavoitteiden tukemiseksi kehitteillä olevat erityistoimet. Luvussa 4 suositellaan yksityiskohtaisia toimia Euroopan nykyisten tieteellisten ja teknologisten valmiuksien varmistamiseksi ja niiden käyttämiseksi tulevien toimien perustana sekä Euroopan avaruusalan teollisuuden vahvistamiseksi. Nämä ovat edellytyksiä EU:n poliittisia tavoitteita tukevien sovellusten toteuttamiselle. Luvussa 5 esitellään muutamia muutoksia, jotka ovat tarpeen Euroopan avaruustoimien hallinnassa ja rahoituksessa.

Liitteessä 1 esitellään tämän valkoisen kirjan suosituksiin pohjautuva ensimmäinen luonnos mahdolliseksi Euroopan avaruusohjelmaksi ja sen toteutuskaavio. Ensimmäinen analyysi ohjelman toteuttamisen vaatimista resursseista esitetään liitteessä 2. Liitteessä 3 on yhteenveto kuulemismenettelyn tärkeimmistä tuloksista. Sanasto löytyy liitteestä 4.

2. Avaruusalan edistävä vaikutus politiikan haasteisiin

Avaruusala osaksi Euroopan unionin politiikan välineitä

Jos Euroopan unioni ohjaa enemmän resursseja avaruusalalle ja järjestää toimintansa oikealla tavalla, se pystyy todella parantamaan kansalaistensa elämänlaatua ja samalla edistämään talouskasvua ja työpaikkojen luomista. Avaruussovellusten maailmanlaajuisten markkinoiden arvioidaan kasvavan 350 miljardiin euroon vuoteen 2010 mennessä. [2]

[2] Euroconsult 2002.

Avaruusteknologian todelliset ja mahdolliset edut eivät kuitenkaan ole täysin varmistettavissa nykyisillä institutionaalisilla ja budjettijärjestelyillä. Nämä on pääasiassa kohdistettu tutkimukseen ja kehitykseen eivätkä ne sovellu avaruuden voimavarojen optimaaliseen hyödyntämiseen.

Epäonnistuminen tällaisten etujen hyödyntämisessä vaikuttaisi merkittävästi Euroopan talouteen ja sen maailmanlaajuiseen rooliin. Monialaisena politiikkana avaruusalalla on erityisen merkittävä rooli Euroopan talousnäkymien, maatalouspolitiikan tavoitteiden, työllisyystasojen, ympäristöhallinnon sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikkojen edistämisessä.

Avaruusteknologia sopii hyvin laaja-alaisiin, maailmanlaajuisiin sovelluksiin. Avaruusala ei tarjoa vastausta kaikkiin ongelmiin, mutta sille olisi annettava merkittävä paikka Euroopan unionin politiikan välineiden joukossa. Liikenne- ja maatalousalalla joihinkin politiikan haasteisiin on jo puututtu avaruusteknologian avulla.

Jäljempänä luetellaan joitakin muita haasteita, joista on tullut unionin tavoitteita Eurooppa-neuvoston hyväksymisen jälkeen. Monissa näistä haasteista avaruuspolitiikka voi edistää tavoitteiden saavuttamista kohtuullisin kustannuksin ja muita keinoja tehokkaammin.

Politiikan haasteet: Investoida osaamistalouteen talouskasvun, työpaikkojen luomisen ja kilpailukyvyn vahvistamiseksi (Lissabonin strategia) ja mahdollistaa onnistunut laajentuminen tukemalla yhteenkuuluvuutta sekä talouden, teollisuuden ja teknologian kasvua kaikissa jäsenvaltioissa.

Avaruusalan tarjoamat välineet: Satelliittiteleviestintä muodostaa osan teknologiapaketista, jolla pystytään tarjoamaan laajakaistayhteydet sille 20 prosentin osalle EU:n väestöstä, jolle yhteyksiä ei ole muilla tavoin saatavissa keskipitkällä aikavälillä. Sillä voi olla edistävä vaikutus digitaalisen kahtiajaon kiinni kuromiseen uusien jäsenvaltioiden kanssa ja laajemminkin maanpäällisiä ratkaisuja täydennettäessä.

* Politiikan haaste: Kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttaminen

Göteborgissa kesäkuussa 2001 kokoontunut Eurooppa-neuvosto hyväksyi kestävän kehityksen strategian. Eurooppa-neuvoston mukaan nämä tavoitteet tarjoavat mahdollisuuden teknologisen innovoinnin ja investointien uuteen tulemiseen, mikä puolestaan lisää kasvua ja työllisyyttä. Neuvosto on esittänyt, että vuonna 2008 perustettaisiin ympäristön ja turvallisuuden maailmanlaajuisen seurannan eurooppalainen elin.

Avaruusalan tarjoamat välineet: Avaruudesta käsin tapahtuva kaukokartoitus tukee ympäristöasioiden vakaata hallintaa ja ympäristönsuojelua tarjoamalla homogeeniset ja kattavimmat perushavainnot ilmasto- ja sääolosuhteista, valtameristä, kalastuksesta, maalla vallitsevista olosuhteista ja kasvillisuudesta. Avaruussovellukset ovat tehneet viiden päivän sääennusteet mahdollisiksi. Kestävä maatalousmalli saattaisi myös hyötyä kaukokartoitusvälineiden käytöstä. Kioton pöytäkirjan sovellusten valvontaan tarvitaan myös riippumattomia eurooppalaisia avaruusvalmiuksia.

* Politiikan haaste: Unionin on syytä omaksua vahvistetun yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan (YUTP), jota tuetaan Euroopan turvallisuus- ja puolustuspolitiikalla (ETPP), avulla aikaisempaa tärkeämpi asema maailmannäyttämöllä.

Tulevina vuosina unionin on saavutettava Helsingissä asetetut tavoitteet, joihin sisältyvät sellaiset valmiudet kuten yhteydet joukkojen nopeisiin levittämisvoimiin ja maailmanlaajuisiin tiedustelupalveluihin.

Avaruusalan tarjoamat välineet: Ollakseen uskottavia ja tehokkaita, YUTP:n ja ETPP:n on perustuttava siihen, että luotettavat maailmanlaajuiset tiedot ovat riippumattomasti saatavilla, jotta edistetään tietoon perustuvaa päätöksentekoa.

Avaruusteknologia ja -infrastruktuurit varmistavat maalla pääsyn tietämykseen, tietoihin ja sotilaallisiin valmiuksiin, jotka ovat ainoastaan saatavilla, jos on mahdollisuus laukaista, kehittää ja käyttää satelliitteja, jotka tarjoavat globaaleja tietoliikenne-, paikantamis- ja havainnointijärjestelmiä. Avaruudessa olevat järjestelmät pystyvät lisäksi tarjoamaan kansalaisille turvallisuuden korkeamman tason, koska ne mahdollistavat esimerkiksi raja- ja rannikkoseutuvalvonnan toteuttamisen entistä tehokkaammin ja humanitaaristen kriisien havaitsemisen niiden varhaisessa vaiheessa.

* Politiikan haaste: Teollisuuden suorituskyvyn parantaminen tutkimusta ja kehitystä sekä teknologista innovointia lisäämällä, samalla kun määritellään Euroopan laajuisen liikenneverkon (TEN-T) prioriteetit.

Eurooppa-neuvosto on asettanut tavoitteeksi t&k-toimintaan suunnatun unionin kokonaispanostuksen nostamisen 1,8 prosentista 3 prosenttiin BKT:sta vuoteen 2010 mennessä. TEN-T-verkon vieminen eteenpäin sysää talouskasvun uudestaan vauhtiin. TEN-T-verkon toteuttaminen ennakoi unionin talous- ja yhteiskuntaelämälle koituvan voittoja, jotka arvioidaan pitkällä aikavälillä BKT:n 0,23 prosentin kasvuksi.

Avaruusalan tarjoamat välineet:

Avaruuden t&k-toiminta ja TEN-T-verkon kehitys on myös osa suurempaa arvoketjua, joka stimuloi t&k-toimintaa muilla aloilla ja jonka tuloksena syntyy Galileon kaltaisia kaupallisia sovelluksia, jotka mahdollisesti tuottavat huomattavia tuloja ja luovat työpaikkoja. Jokainen avaruussovelluksiin sijoitettu euro tuottaa 7-8 euron voiton lisäarvopalvelujen kehittämisen seurauksena. [3]

[3] Euroconsult 2002.

* Politiikan haaste: Köyhyyden torjunta ja kehityksen tukeminen

Avaruusalan tarjoamat välineet: Unioni on maailman suurin kehitysavun antaja. Avaruusteknologialla voidaan vahvistaa sen kehitysponnisteluja niin, että ne auttavat muita maita kehittämään tietojen saatavuutta, nostamaan taitotasoja ja hallitsemaan resurssejaan paremmin.

Kaukokartoitus- ja maailmanlaajuisten paikantamisjärjestelmien kaltaisella avaruusteknologialla voidaan paitsi tukea kaupallisen viestintäinfrastruktuurin luomista myös edistää erilaisia sovelluksia, kuten maaperän suojelua ja vesivoimavarojen hallintaa, satojen kehittymisen seurantaa ja elintarviketuotannon ennustamista, tulva- ja paloriskeistä varoittamista varhaisessa vaiheessa, trooppisten metsien seurantaa, maan liikkeistä aiheutuvien uhkatilanteiden ehkäisemistä, rannikoiden ja merien seurannan varmistamista sekä luonnonkatastrofien ennustamista, ehkäisemistä ja hallintaa.

3. Avaruusalan toimet laajentuneen unionin tukena

Edellisessä kappaleessa osoitettiin, kuinka avaruusalan välineet voivat auttaa unionia saavuttamaan politiikan tavoitteensa. Seuraavilla sivuilla esitellään avaruuspolitiikan lippulaivana toimivat aloitteet. Nämä aloitteet tarvitsevat rahoitustukea unionilta, ESAlta ja jäsenvaltioilta vahvassa kumppanuudessa yksityisen sektorin kanssa.

Jokaisella näistä aloitteista parannetaan ihmisten elämää suoraan tai välillisesti. Ne voivat myös myötävaikuttaa Euroopan turvallisuuteen ja kykyyn tehostaa myönteistä rooliaan kansainvälisessä yhteistyössä. Jäljempänä esitettyjen kolmen sovelluksen toteuttaminen on tärkeä osa eurooppalaisen kasvualoitteen tavoitetta verkkoihin ja tietämykseen tehtävien investointien lisäämiseksi.

3.1. Satelliittinavigoinnin, -ajoituksen ja -paikantamisen eurooppalaisen voimavaran hyödyntäminen

Tulevaisuudennäkymät

Haaste

Varmistaa maailmanlaajuisesti kilpailukykyinen ja riippumaton satelliittiperustainen eurooppalainen navigointi-, ajoitus- ja paikannuskyky, joka on rahoituksen kannalta elinkelpoinen pitkällä aikavälillä.

Mahdollisuus

Tarjota Euroopalle navigointi- ja paikannusvaihtoehto, jolla on vahvat kaupalliset ja työpaikkoja luovat näkymät ja joka tuottaa palveluja, joista on suoraan hyötyä kansalaisille ja EU:n politiikoille.

Innovatiivinen ja välttämätön ratkaisu

Satelliittiradionavigoinnin kansainvälinen Galileo-ohjelma, jota koskevan ehdotuksen Euroopan komissio teki helmikuussa 1999, on ensimmäinen unionin ja ESAn iso yhteisrahoitushanke. Toukokuussa 2003 nämä kaksi organisaatiota mahdollistivat Galileo-ohjelman kehittämisvaiheen toteuttamisen.

Galileo on sekä eurooppalaisen avaruuspolitiikan tärkeä osa että innovatiivinen ratkaisu navigointia, ajoitusta ja paikannusta koskevaan välttämättömään eurooppalaiseen tarpeeseen. Galileo myötävaikuttaa suoraan uuden maailmanlaajuisen standardin määritelmään ja sillä on useita uusia ominaisuuksia. Galileo on:

- ensimmäinen merkittävä EU:n puitteissa käynnistetty avaruushanke,

- ensimmäinen kerta, kun Euroopan unioni hallitsee tällaista strategista voimavaraa, joka tulee muodostamaan tärkeän osan EU:n strategisesta liikenteen infrastruktuurihankkeesta,

- uusi esimerkki julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudesta: hankkeen kehittämisvaiheen hallinnasta vastaa yhteisyritys, johon kuuluu investoijien edustajia. Myöhemmin yksityisyritykset tulevat käyttämään ja hallinnoimaan järjestelmää toimilupajärjestelmän puitteissa.

Galileon 30 satelliitin ja niihin liittyvien maa-asemien järjestelmän tarkoituksena on tarjota palveluja maailmanlaajuisesti vuoteen 2008 mennessä. Markkinanäkymät ovat lupaavat: satelliittinavigointipalvelujen ja oheistuotteiden kysyntä kasvaa ympäri maailmaa nopealla 25 prosentin vuosivauhdilla ja saattaa saavuttaa 275 miljardin euron arvon vuoteen 2020 mennessä ja luoda siinä sivussa 100 000 työpaikkaa ammattitaitoisille työntekijöille. Jäsenyyteen valmistautuville maille tarjotaan mahdollisuutta osallistua Galileon hallintarakenteeseen.

Galileo-järjestelmän avaruussignaalien käyttö voidaan yhdistää muihin maailmanlaajuisiin paikannusjärjestelmiin luotettavampien ja tehokkaampien palvelujen mahdollistamiseksi. Monissa erilaisissa kaupallisissa palveluissa on määritelty monia erilaisia sovellusluokkia. Näihin palveluihin sisältyy niinkin erilaisia aloja kuin liikenne, energia, rahoitus, vakuutus, kalatalous, maatalous, ympäristö, geologia, tiede ja julkiset hankinnat. Järjestelmä vastaa myös yksittäisiin tarpeisiin - esimerkiksi sen navigointimahdollisuuksista on apua näkövammaisille ja Alzheimerin taudin varhaisista vaiheista kärsiville henkilöille.

Suositeltavat toimet

- olisi valittava toimiluvanhaltija ohjelman seuraavan vaiheen hallintaa varten Galileo-yhteisyrityksen hallinnoiman tarjouskilpailumenettelyn jälkeen,

- olisi neuvoteltava yleissopimus tarjouskilpailumenettelyn jälkeen yksityisen sektorin kanssa innovatiivisiin sovelluksiin liittyviin jatkotutkimustoimiin ryhtymisestä,

- olisi varmistettava sääntely- ja sertifiointimenettelyjen sekä tulojenkeräysmekanismien saatavuus.

3.2. Ympäristön ja turvallisuuden maailmanlaajuinen seuranta

Tulevaisuudennäkymät

Haaste

Maksimoida avaruussovellusten tarjoamien tietojen käyttö kestävän kehityksen politiikkojen tukena ottaen erityisesti huomioon ympäristönsuojelu, resurssien hallinta sekä kansalaisten elämänlaatu ja turvallisuus.

Mahdollisuus

Tuottaa suuri määrä erilaisia palveluja, joilla tuetaan tärkeimpiä ympäristöpoliittisia toimenpiteitä sekä ulko- ja turvallisuuspoliittisia päämääriä.

Monia erilaisia poliittisia toimenpiteitä tukeva monipuolinen väline

Göteborgin huippukokouksessa kesäkuussa 2001 Eurooppa-neuvosto esitti, että vuoteen 2008 mennessä kehitetään ympäristön ja turvallisuuden maailmanlaajuisen valvonnan (GMES) valmiutta Euroopassa. GMES on Euroopan komission ja Euroopan avaruusjärjestö ESAn yhdessä perustama aloite, jolla on tarkoitus tuottaa riippumatonta, toimivaa ja merkityksellistä tietoa kestäviin tavoitteisiin liittyvien monien eri politiikkojen tueksi. Näitä politiikan aloja ovat esimerkiksi ympäristö, maatalous, kalastus, liikenne ja aluekehitys. Aloitteella tuetaan myös tavoitteita, jotka liittyvät yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan toteuttamiseen sekä ennakkovaroitusmenetelmiin ja nopeaan vahinkojen arviointiin luonnonkatastrofien yhteydessä.

GMES varmistaa Euroopan intressit maailmanlaajuisena toimijana, joka turvautuu riippumattomiin tiedonkeruuvälineisiin. GMES:n periaatteena on myös, että politiikkojen suunnittelun, toteutuksen ja arvioinnin on perustuttava asianmukaiseen tietämykseen.

GMES:n mahdollista arvoa suhteessa Euroopan yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan vaatimuksiin arvioidaan parhaillaan.

Avaruuden tarjoamien tietojen merkitys

Viimeisten 10-15 vuoden aikana satelliiteista saatavissa tiedoissa on tapahtunut huomattavaa edistystä. Kiertoratasatelliittien tekemistä havainnoista on hyötyä seurantatarkoituksia varten, koska nämä satelliitit ovat maailmanlaajuisia välineitä, jotka voivat tehdä toistuvia havaintoja maapallon kaikista osista ja tuottaa maailmanlaajuisia arvioita sekä yksityiskohtaisia näkymiä yksittäisistä kohteista.

Avaruudessa olevat kaukokartoitusteknologiat edesauttavat GMES:n tavoitteiden saavuttamista yhdessä paikan päällä tapahtuvan seurannan valmiuksien kanssa, joihin ne on integroitu tieto- ja viestintäteknologioiden avulla.

GMES:n toteuttaminen

GMES:n valmiuksilla tuotetaan pääasiassa kestäviä palveluja, joita tuetaan avaruudessa, maan päällä, ilmassa tai merellä sijaitsevilla havainnointijärjestelmillä. GMES:n mahdollisuuksia ja kantamaa voitaisiin huomattavasti parantaa yhdistämällä se paikantamisjärjestelmiin ja televiestintäsatelliitteihin.

GMES-aloitteen toteuttamisen yhteydessä järjestetään rakenteellinen vuoropuhelu käyttäjien ja yleiseurooppalaisen kumppanuuden muodostavien tahojen kanssa. Mukana on sellaisten olemassa tai suunnitteilla olevien havainnointijärjestelmien omistajia tai operaattoreita, joissa on riittävät mekanismit tietojen yhteiskäyttöä varten. Aluksi GMES:n tarkoituksena on saattaa yhteen ympäristö- ja turvallisuustietoja tarvitsevat nykyiset ja tulevat käyttäjät, kuten ympäristövirastot ja väestönsuojeluviranomaiset. GMES:n tarjoaman kehyksen pitäisi yhdistää käyttäjiä koskevat vaatimukset Euroopan tasolla, kerätä riittävästi kriittistä massaa ja käyttää tehokkaammin olemassa olevia infrastruktuureja ja järjestelmiä.

Komissio on toteuttanut valmistelevia toimia tutkimuksen puiteohjelman yhteydessä ja ESA GMES:n palveluosia koskevan ohjelman yhteydessä. Euroopan unionin neuvosto on pyytänyt komissiota ja ESAa esittämään kertomuksen GMES-aloitteen alkuvaiheen (2001-2003) lopussa. Tästä saadun kokemuksen perusteella komissio esittelee tammikuussa 2004 toteutusvaiheen (2004-2008) toimintasuunnitelman, jolla EU, ESAn jäsenvaltiot, EUMETSAT ja muut sidosryhmät tuodaan yleisen lähestymistavan piiriin.

GMES-aloitteella on mahdollista kattaa laaja joukko politiikkoja. Kun kuitenkin otetaan huomioon poliittiset prioriteetit ja infrastruktuurien kehitysvaihe, etusija pitäisi antaa sellaisten palvelujen kehittämiselle, joilla tuetaan seuraavia asioita:

Maankäytön suunnittelu, jolla tuetaan esimerkiksi maatalouspolitiikkaa, kasvustojen kestävää kehitystä, elintarvikevarmuutta koskevia ennakkovaroitusmenetelmiä, maaperän suojelua, luonnonvarojen hallintaa, biologisen monimuotoisuuden seurantaa ja kaupunkisuunnittelua.

Valtamerien seuranta, jolla lisätään ymmärrystä ilmastonmuutoksesta ja tuetaan resurssien (esimerkiksi kalatalous) kestävää hallintaa. Meriliikennettä on seurattava riittävästi, jotta tehostetaan turvallisuutta ja ympäristönsuojelua.

Maapallon ilmakehän seuranta myötävaikuttaa ilmastonmuutoksen ymmärtämiseen, sääolosuhteiden analyysiin ja ihmisen terveydelle haitallisten saasteiden mittauksiin. Palvelut tarjoavat reaaliaikaista tietoa ilmakehän kemiasta, saasteista, aerosoleista ja otsonin osista.

Vesivarojen hallinta, sellaisena kuin se esitettiin Johannesburgissa vuonna 2002 pidetyssä kestävän kehityksen huippukokouksessa, on seuraavien vuosikymmenien kysymys. Palveluilla voitaisiin tukea puhtaan veden saatavuutta ihmisille ja maatalouden käyttöön.

Riskien hallinta on tarpeen niiden luonnollisten ja teollisuuden aikaan saamien vaaratilanteiden kannalta, joista on uhkaa ihmisille ja jotka aiheuttavat huomattavia infrastruktuurivahinkoja. Palveluihin sisältyy sellaisten tietojen tarjoaminen, jotka koskevat teollisuuden aikaan saamia vaaratilanteita, tulvia, maanjäristyksiä, myrskyjä, metsäpaloja, maanvyörymiä ja kuivuutta.

Humanitaarinen apu ja turvallisuuspolitiikat tarvitsevat työkaluja toiminnallisen tuen ja päätöksentekoon liittyvän tuen muodossa avunantoon ja uudelleenrakentamiseen, miinanraivaukseen sekä kriisinhallinnan ja konfliktien ehkäisyn työkalujen kehittämiseen.

Nämä palvelut edellyttävät erityisten kaukokartoitusjärjestelmien käyttöä, erityisesti sellaisia anturitekniikoita kuten hyvä ja keskinkertainen erottelutarkkuus, optiset ja tutkaperusteiset kuvantamislaitteet maanpinnan, rannikkoalueiden ja valtamerien seurantaan, edistykselliset optiset ja mikroaaltoanturit ilmakehän koostumuksen mittauksiin sekä edistykselliset aktiiviset ja passiiviset mikroaaltoinstrumentit valtamerien seurantaan.

Nämä järjestelmät täydentävät välttämättömiä maan päällä, ilmassa ja merellä olevia havainnointijärjestelmiä ja tarvitsevat myös paikan päällä olevia osia tietojen validointitarkoituksiin. Toimet, joilla GMES-valmius perustetaan, edellyttävät tästä syystä yhteentoimivien paikan päällä olevien osien kehittämistä sekä niiden yhteyksiä tiedonkeruuseen, tiedonhallintaan ja viestintäinfrastruktuureihin, satelliittiviestintä mukaan luettuna. Erityistä huomiota on kiinnitettävä olemassa olevien järjestelmien yhteentoimivuuden edistämiseen.

Avaruudessa, maan päällä, ilmassa tai merellä sijaitsevien järjestelmien keräämien tietojen tehokas käyttö ja niiden yhdistäminen sosioekonomisiin tietoihin riippuu myös koordinoitujen tiedonkäyttöpolitiikkojen ja asianmukaisten paikkatietoinfrastruktuurien saatavuudesta. Tämä auttaa palveluja löytämään, saamaan, jakamaan ja vaihtamaan tietoja ilman tarpeettomia rajoituksia.

Suositeltavat toimet

* Komissio ja ESA laativat EY:n ja ESAn puitesopimuksen yhteydessä erityisen järjestelyn, joka tarjoaa:

- GMES:n eri sidosryhmät yhdistävän hallintorakenteen,

- toteutuskaavion yhteentoimivien GMES-havainnointijärjestelmien, paikkatietoinfrastruktuurin ja -palvelujen kehittämistä ja hyödyntämistä varten,

- yhteisen eurooppalaisen tutkimuksen ja kehityksen työsuunnitelman, joka sisältää puiteohjelmaan perustuvia demonstraatiohankkeita koskevat skenaariot.

* Komission olisi tehtävä ehdotuksia skenaarioiksi siviili- ja turvallisuuskäytön yhtymäkohtia varten.

*

3.3. Digitaalisen kahtiajaon kiinni kurominen

Tulevaisuudennäkymät

Haaste

Saavuttaa eEurope 2005 -toimintasuunnitelmassa asetetut tavoitteet sekä varmistaa laajan ja nopean Internetin saatavuus ja käyttö laajentuneen Euroopan unionin kaikissa osissa.

Mahdollisuus

Käyttää täysimääräisesti kaikkien saatavilla olevien laajakaistatekniikoiden (satelliittiviestintä mukaan luettuna) tarjoamat valmiudet digitaalisen kahtiajaon kiinni kuromiseksi.

Satelliittitekniikat eivät ainoastaan mahdollista kahdessa edellisessä jaksossa esitettyjen julkisten poliittisten tavoitteiden saavuttamista, vaan muodostavat myös infrastruktuurin sähköisten viestintäpalvelujen tarjoamiseksi. Nämä ovat kaupalliset markkinat, joille on luonteenomaista kiivas kilpailu toimijoiden ja tekniikoiden välillä. Euroopan unionissa sähköisen viestinnän infrastruktuureihin ja palveluihin sovelletaan uutta sääntelykehystä, joka perustuu tekniikan kannalta neutraaliin lähestymistapaan.

Sevillan Eurooppa-neuvostossa kesäkuussa 2002 hyväksytyn eEurope 2005 -toimintasuunnitelman [4] kautta unioni on asettanut itselleen tavoitteen tarjota suotuisa ympäristö yksityisille investoinneille ja uusien työpaikkojen luomiselle, tehostaa tuottavuutta, nykyaikaistaa julkiset palvelut ja antaa kaikille mahdollisuus osallistua maailmanlaajuiseen tietoyhteiskuntaan. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi on varmistettava laajakaistatekniikkaa hyödyntävän ja nopean Internetin laaja saatavuus ja käyttö kaikkialla Euroopan unionissa.

[4] KOM(2002) 263 lopullinen: eEurope 2005: Tietoyhteiskunta kaikille.

Hyvin monilla Euroopan syrjäisillä alueilla sijaitsevilla kotitalouksilla - niitä on jopa 14 miljoonaa - ei ole realistisia mahdollisuuksia saada nopeita Internet-yhteyksiä vielä moneen vuoteen. Tämä muodostaa vakavan esteen tietoyhteiskunnan tarjoamien etujen asettamiselle kaikkien kansalaisten ja yritysten saataville Euroopan unionissa.

Monien EU:n vähemmän kehittyneiden - erityisesti afrikkalaisten - kumppanien tulevaisuudennäkymät aiheuttavat myös huolta. Digitaalisen kahtiajaon kiinni kurominen maailmanlaajuisesti, jotta varmistetaan, että kaikissa maailman osissa voidaan hyötyä tietoyhteiskunnan tarjoamista eduista, on Genevessä joulukuussa 2003 ja Tunisissa vuonna 2005 pidettävän tietoyhteiskuntaa koskevan maailmanlaajuisen huippukokouksen keskeisenä teemana.

EU:n jäsenvaltiot ovat sitoutuneet luomaan kansalliset laajakaistastrategiat vuoden 2003 loppuun mennessä; joissakin jäsenvaltioissa dynaamiset markkinat ovat syntymässä laajakaistayhteyksien tarjoamiseksi syrjäisillä ja maaseutualueilla. Kuva on kuitenkin edelleen pirstoutunut, ja eri maiden paikallisten ja alueellisten yhteisöjen saattaa olla vaikeaa itsekseen pohtia ratkaisuja sellaisen globaalimman kattavuuden saavuttamiseksi, joka voisi tuottaa laajempia mittakaavaetuja. Tästä syystä näitä yhteisöjä pitäisi rohkaista vertailemaan tarpeitaan nähdäkseen, olisiko olemassa yhteisiä ratkaisuja.

Satelliittitekniikat saattavat tarjota asianmukaisia ratkaisuja, erityisesti maaseudulla, syrjäisillä alueilla ja saarilla, mutta niiden käytön perusteena pitäisi olla kustannustehokkuus. Unionin laajentuminen asettaa nämä mahdollisuudet uuteen valoon.

Laajakaistayhteyksiä voidaan tarjota erilaisten verkkojen ja järjestelmäalustojen avulla, kuten puhelinliittymien kautta tarjottavat xDSL-yhteydet, kaapeliverkkojen kautta tarjottavat kaapelimodeemiyhteydet, kuituoptiikka, satelliitit, langattomat ratkaisut ja sähköverkon tiedonsiirrot. Nämä tekniikat voivat olla toistensa kanssa kilpailevia korvikkeita, mutta myös toisiaan täydentäviä ja samanaikaisesti tarjolla olevia vaihtoehtoja paikallisten maantieteellisten tarpeiden mukaan.

Sellaisilla alueilla, joilla markkinavoimat yksinään eivät ole riittäviä, julkista rahoitusta - olipa se sitten peräisin yhteisön rakennerahastoista tai jäsenvaltioiden lähteistä - voidaan asettaa saataville edellyttäen, että tietyt vaatimukset täyttyvät. Nämä vaatimukset määritellään Euroopan komission heinäkuussa 2003 julkaisemissa suuntaviivoissa, jotka koskevat rakennerahastojen käyttöä laajakaistayhteyksien hyödyntämisen tukemisessa [5].

[5] SEC(2003) 895: Guidelines on criteria and modalities of implementation of Structural funds in support of electronic communications.

Valittavana olevat tekniikat riippuvat suuresti paikallisista olosuhteista ja tarvittavista investoinneista (esimerkiksi jotkin koulut saattavat ainoastaan tarvita rahoitusta loppukäyttäjäyhteyksiin, toiset jopa runkoyhteyksiin).

Suositeltavat toimet

eEurope 2005 -toimintasuunnitelman väliarvioinnin yhteydessä vuoden 2004 alussa Euroopan komissio tekee ehdotuksen digitaalista kahtiajakoa käsittelevän foorumin perustamisesta. Tämä foorumi kokoaa yhteen kaikki sidosryhmät tietoyhteiskunnan ja sähköisen viestinnän alalta, satelliittiala ja ESA mukaan luettuna, ja tarkoituksena on analysoida, miten digitaalinen kahtiajako kurotaan kiinni. Tähän toimintaan sisältyy muun muassa seuraavaa:

- määritellään julkiset ja käyttäjien tarpeet, joita käsitellään digitaalista kahtiajakoa koskevan, laajentuneen unionin kattavan aloitteen yhteydessä,

- toteutetaan erilaisia teknisiä (myös avaruusperusteisia) vaihtoehtoja koskeva kustannus/hyöty-analyysi,

- arvioidaan, miten eri vaihtoehdot sopivat EU:n jäsenvaltioiden vuoden 2003 loppuun mennessä toimittamiin kansallisiin strategioihin,

- otetaan oppia toiminnassa olevista aloitteista ja määritellään niiden parhaat käytännöt.

Komissio raportoi foorumin saavuttamista tuloksista kesällä 2004.

Sopusoinnussa foorumin työn kanssa komission pitäisi rohkaista innovatiivisten, yleiseurooppalaisten ja suuren mittakaavan pilottihankkeiden perustamiseen.

3.4. Avaruusalan vaikutus YUTP:hen ja ETPP:hen sekä humanitaaristen kriisien ennakoimiseen ja seurantaan

Tulevaisuudennäkymät

Haaste

Mobilisoida EU:n päätöksentekotahot vahvistamaan avaruustekniikoita turvallisuus- ja puolustuspolitiikan vaatimusten tukena.

Mahdollisuus

Täydentää olemassa olevia avaruusperusteisia valmiuksia Euroopassa ja tutkia uusia mahdollisuuksia, jotka ovat tarpeen uskottavan, EU:n kannalta huomattavaa lisäarvoa tarjoavan turvallisuuspoliittisen valmiuden luomiseen.

Avaruudella on turvallisuusulottuvuus ja turvallisuudella avaruusulottuvuus

Avaruusteknologia, -infrastruktuuri ja -palvelut ovat olennainen tuki yhdelle nopeimmin kehittyvistä ja tärkeimmistä EU-politiikoista: yhteiselle ulko- ja turvallisuuspolitiikalle (YUTP:lle), johon sisältyy eurooppalainen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka (ETPP). Useimmat avaruusjärjestelmät ovat luonnostaan monikäyttöjärjestelmiä, ja avaruussovellusten tehokkaampi hyödyntäminen vahvistaa huomattavasti edellä mainittujen politiikkojen uskottavuutta.

Sopivien avaruusperusteisten järjestelmien ja palvelujen on oltava ETPP:n saatavilla niiden strategisten valmiuksien takia ja koska ne antavat mahdollisuuden itsenäiseen päätöksentekoon. Nykyään suurin osa EU:n tasolla käytettävästä tiedosta tulee sellaisten satelliittien välityksellä, joita käytetään kansallisissa, kahdenvälisissä tai hallitustenvälisissä puitteissa. On olennaisen tärkeää, että pääsy EU:n jäsenvaltioiden yhteiskäyttöön tarkoitettuun strategiseen tietoon taataan pitkällä aikavälillä tukemalla avaruusinfrastruktuureja.

Avaruusperusteiset voimavarat voivat tarjota kansalaisille turvallisuuden korkeamman tason, erityisesti laajentuneessa unionissa. Näiden järjestelmien tarjoamat valvontamenetelmät mahdollistavat raja- ja rannikkoalueita koskevien rajoitusten tehokkaamman täytäntöönpanon ja näin ollen laittoman maahanmuuton ja ihmiskaupan tehokkaamman valvonnan. Nämä järjestelmät voivat myös tehostaa konfliktien ehkäisyä, koska niiden avulla voidaan tarkasti seurata mahdollisia turvallisuusuhkia ja havaita humanitaariset kriisit niiden varhaisessa vaiheessa.

Euroopan unionin sotilaskomitea on selkeästi todennut, että avaruuden voimavarat voivat olla tehokkaita välineitä kriisinhallintaoperaatioissa. EU:n poliittisten ja turvallisuusasioiden komitea on omalta osaltaan suositellut, että edelleen harkitaan, miten turvallisuus- ja puolustusnäkökohtien huomioon ottaminen varmistetaan EU:n avaruuspolitiikkaa ja sen ohjelmia määriteltäessä.

On selvää, että käyttö turvallisuus- ja sotilastarkoituksiin asettaa erityisedellytyksiä, ja monikäyttövoimavarojen sotilas- ja siviilikäytön yhteensovittamiseksi on laadittava suunnitelmia. Näissä suunnitelmissa on esimerkiksi otettava huomioon sotavoimien vaatimus yksinomaisesta pääsystä tiettyihin tietoihin reaaliaikaisine reaktiomahdollisuuksineen.

Yksittäisillä jäsenvaltioilla ei tule koskaan olemaan keinoja kaikkien välttämättömien valmiuksien kehittämiseen ja tukemiseen, ja suurempi taloudellinen hyöty voitaisiin saavuttaa EU:n tasolla toteutettavilla yhteistyön eri muodoilla. Olisi kehitettävä lähestymistapoja avaruuden tarjoamien voimavarojen kaksikäytön varmistamiseksi Euroopan tasolla määriteltyjen käyttäjävaatimusten toimintona. Turvallisuustarkoituksiin jo käytettävien televiestintä- ja havainnointisatelliittien lisäksi maailmanlaajuisen seurannan, paikantamisen, navigoinnin sekä ajoituksen ja viestinnän, signaalitiedustelun, ennakkovaroitusmenetelmien ja avaruusvalvonnan alojen kehittäminen edelleen on tarpeen EU:n ja sen jäsenvaltioiden turvallisuustavoitteiden täyttämiseksi.

Mitä tulee maailmanlaajuiseen seurantaan, suuren osan turvallisuus- ja puolustustarpeista lähtöisin olevista havainnointivaatimuksista suunnitellaan täyttyvän GMES:n kautta tarjottavilla palveluilla. Odotettavissa olevana etuna on sellaisten välineiden kehittäminen, joilla tuetaan seuraavia:

- perustamissopimusten vaatimusten täyttämisen seuranta,

- rajavalvonta,

- kriittisten laitosten seuranta,

- humanitaaristen kriisien ennakointi ja seuranta.

EU:n olisi perustettava (olemassa olevat rakenteet huomioon ottaen) GMES-palveluille tarpeellinen organisaatio, jotta täytetään kuvanottoa ja kartoitusta turvallisuustarkoituksiin koskevat unionin kollektiiviset vaatimukset.

Yleisesti ottaen GMES voisi vaikuttaa edistävästi humanitaarisiin ja pelastustehtäviin, rauhanturvaamiseen sekä taistelujoukkojen tehtäviin kriisinhallinnassa (rauhan palauttaminen mukaan luettuna).

Monikansallisessa sotilasaloitteessa Yleiset toiminnalliset tarpeet maailmanlaajuista eurooppalaista satelliittijärjestelmää varten, jossa on mukana kuusi EU:n jäsenvaltiota, kuvaillaan yleiset toiminnalliset määritelmät, jotka ovat tarpeen sotilaskäyttöön tarkoitetun maailmanlaajuisen satelliittijärjestelmän kehittämiseksi. Tämä sopimus, joka on laajennettava koskemaan muita EU:n jäsenvaltioita, on hyödyllinen väline maahan sijoitettavia järjestelmiä ja infrastruktuuria koskevan eurooppalaisen lähestymistavan määrittelyssä.

Kun otetaan huomioon signaalitiedustelu, ennakkovaroitusmenetelmät ja avaruusvalvonta, ja jotta pystytään pitkällä aikavälillä rakentamaan EU:n laaja avaruusperusteinen turvallisuusvalmius, Euroopan on myös kehitettävä järjestelmiä ja palveluja seuraavilla aloilla:

- sähkömagneettisten toimintojen seurantaan tarvittava signaalitiedustelu,

- ohjusten leviämiseen johtavien toimintojen varhainen havaitseminen,

- avaruusvalvonta, joka mahdollistaa EU:n itsenäisen valmiuden havaita ja tunnistaa avaruusobjekteja.

Erityiset ponnistelut voivat olla tarpeen sen varmistamiseksi, että Euroopalla on valmius tarjota eri käyttäjille kriittistä tietoa auringon purkauksista, maata lähellä olevista kappaleista ja avaruusromusta ("avaruussään" ennustaminen).

Vielä on arvioitava suuressa määrin sitä, mitkä ovat avaruuspolitiikan valmiudet ja rooli puolustuksen ja turvallisuuden tukemisessa. Komissio on omalta osaltaan valmis vaikuttamaan edistävästi olemassa olevien valmiuksien ja tulevien vaatimusten yleiseen arviointiin sekä niiden lisäinvestointien määrittelemiseen, jotka ovat tarpeen EU:n laajan avaruusperusteisen puolustus- ja turvallisuusvalmiuden kehittämiseksi.

Suositeltavat toimet

* EU:n tunteva työryhmä, joka koostuu EU:n, jäsenvaltioiden, ESAn ja avaruusjärjestöjen merkityksellisistä edustajista ja joka jakaa avaruusjärjestelmien siviili- ja sotilaskäyttäjät ryhmiin, laatii komission ja jäsenvaltioiden puolesta raportin vuoden 2004 lopulla seuraavista asioista:

- EU:n nykyiset monikäyttövalmiustarpeet,

- yhteys eurooppalaiseen asevarustelun tutkimus- ja kapasiteettivirastoon (European Armaments Research and Capabilities Agency; paraikaa määriteltävänä),

- kuvien saatavuuden järjestäminen ottaen huomioon työn, jota paraikaa tehdään eurooppalaisia valmiuksia koskevan toimintasuunnitelman yhteydessä,

- Euroopan satelliittikeskuksen mahdollinen rooli ja ESAn rooli.

* Komissio varmistaa, että sen turvallisuustutkimusta koskevat valmistelevat toimet käynnistetään vuoden 2004 alussa.

3.5. Kansainvälisten kumppanuuksien kehittäminen

Tulevaisuudennäkymät

Haaste

Muokata sellaisia Euroopan avaruuspolitiikan tavoitteita palvelevia kansainvälisiä kumppanuuksia, joilla tuetaan monien eri alojen EU-politiikkoja.

Mahdollisuus

Punnita olemassa olevien poliittisten sopimusten yhteydessä, mitä etuja saadaan strategisen kumppanuuden perustamisesta Venäjän kanssa, pitkään kestäneen EU:n ja Yhdysvaltojen välisen kumppanuuden ylläpitämisestä ja kehittämisestä sekä muiden esiin nousevien yhteistyömahdollisuuksien hyödyntämisestä uusien avaruusvaltojen kuten Brasilian, Kiinan, Intian, Japanin ja Ukrainan kanssa.

Perusnäkökohtia

Avaruus on kansainvälisten yhteistyötoimien kehittämisen etuoikeutettu väline. Avaruuden tutkiminen ja käyttö ovat luonteeltaan maailmanlaajuisia hankkeita. Lukuisia yhteistyöhankkeita on kehitetty monilla avaruuteen liittyvillä aloilla. Vahvat eurooppalaiset valmiudet avaruusteknologian ja -sovellusten alalla ovat olennaisia edellytyksiä tasapainoisten ja menestyksekkäiden kansainvälisten kumppanuuksien varmistamiseksi.

Kansainvälinen yhteistyö Euroopan avaruuspolitiikassa ei ole yksinkertaisesti teknologiaa ja sovelluksia koskevaa tieteellistä yhteistyötä. Kansainvälisen yhteistyön tarkoituksena on palvella mahdollisimman laajaa EU:n tavoitteiden moninaisuutta, johon sisältyy sosioekonominen kehitys, ympäristönsuojelu, koulutus, terveys, tiede, teknologia ja turvallisuus.

Yhteistyöalat

Yhteistyön nykyisiä aloja kuten miehitetyt avaruuslennot, aurinkokunnan tutkimus sekä avaruus- ja geotieteet voitaisiin laajentaa sovellusten uusille aloille infrastruktuurien, yhteiskunnallisen kehityksen ja turvallisuuden parantamiseksi niiden laajimmassa mahdollisessa merkityksessä. Sovellusten uusia lajeja olisivat satelliittitietoliikenne, kaukokartoitus ja navigointi. Vihreää kirjaa koskevan menettelyn aikana kiinnostuksenilmaisuja saatiin monista maista.

Kumppanuudet

Kumppanuudet perustuvat yhteisiin arvoihin, joilla vastataan yhteisiin haasteisiin. Ne voivat olla politiikan tavoitteiden saavuttamisen kannalta olennaisia. Yhteistyötä voidaan tehdä kolmella eri tavalla:

* Yhteistyö "avaruusvaltojen" kanssa erityisesti aloilla, joilla on epätodennäköistä, että EU saavuttaisi tavoitteensa toimimalla yksin. Tällainen yhteistyö olisi johdonmukaista EU:n jäsenvaltioiden ja ESAn kolmansien maiden kanssa toteuttamien kahdenvälisten toimien kanssa.

Pitkään kestänyt avaruusalan kumppanuus Yhdysvaltojen kanssa on arvokas kumppanuus. Vaikka Yhdysvaltojen avaruuspolitiikan tavoitteena on Yhdysvaltojen avaruusherruuden perustaminen, tätä kumppanuutta voitaisiin edelleen syventää monilla aloilla, kuten avaruustieteiden, miehitettyjen avaruuslentojen ja kestävän kehityksen alalla. Mahdollisuudet voivat kuitenkin hyvinkin muuttua Yhdysvaltojen avaruuspolitiikan meneillään olevan tarkistamisen perusteella. Tarkistuksessa käsitellään mm. perustavaa laatua olevia kysymyksiä, jotka koskevat avaruuteen pääsyn järjestelmien ja miehitettyjen avaruuslentojen tulevaisuutta. Monet näistä kysymyksistä pitäisi ratkaista vuoden 2003 loppuun mennessä.

Kun otetaan huomioon Venäjän huomattava kokemus ja valmiudet avaruusalalla, Euroopan pitäisi laajentaa nykyisiä yhteistyöaloja, joihin sisältyy yhteinen t&k-toiminta kantorakettitekniikan alalla, ja rakentaa uusi strateginen ja pitkäaikainen kumppanuus Venäjän federaation kanssa. Tämän kumppanuuden olisi perustuttava selkeisiin pitkän aikavälin sitoumuksiin, ja se olisi rakennettava olemassa olevan kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen kehyksiin.

Viimeisin Euroopan ja Venäjän välisen avaruusalan yhteistyön hedelmä on sopimus, joka tuo keskiluokan Sojuz-kantoraketin Guyanan avaruuskeskukseen vuodesta 2006 alkaen. ESAn ja Ranskan hallituksen yhteisesti perustamassa ja ylläpitämässä keskuksessa on jo (ESAn omistama) Ariane 5 -infrastruktuuri, ja keskus tarjoaa käyttöön Ranskan avaruusjärjestön CNES:n rahoittamia laitteita ja järjestelmiä. Koska Sojuz-infrastruktuuri on Venäjän kanssa tehtävän yhteistyön kannalta ratkaisevan tärkeä, voisi olla asianmukaista, että unioni kattaa osan avaruuskeskuksen asiaan liittyvistä kustannuksista.

Monipuolisen lähestymistavan yhteistyötä kohtaan on oltava tärkeä osa EU:n politiikkaa, jotta maksimoidaan hyödyt ja minimoidaan riskit. Yhteistyöehdokkaita muiden vakiintuneiden tai esiin nousevien avaruusvaltojen joukossa ovat Kiinan kansantasavalta, Intia ja Japani. Ukrainalle on annettava erityistä huomiota maana, jossa on EU:n poliittisen aloitteen Laajempi Eurooppa kattama tunnustettu avaruusala.

Erityisesti Kiina nousee esiin merkittävänä tekijänä avaruusalalla, sillä se hallitsee kaikki avaruusteknologiat ja todennäköisesti synnyttää maailman suurimman kysynnän avaruuden infrastruktuureille, mikä osittain selittää Kiinan tuoreen sitoutumisen Galileo-ohjelmaan. Lisäksi satelliitteja rauhanomaisiin tarkoituksiin käyttävien valtioiden määrä kasvaa, ja avaruusalan yhteistyön pitäisi olla näiden valtioiden ja unionin välillä käytävien kahdenvälisten keskustelujen esityslistalla.

*

* Uusien jäsenvaltioiden ja naapurialueiden liittäminen

Tämän yhteistyön on käsitettävä tärkeysjärjestyksessä ensimmäisenä maat, jotka ovat liittymässä unioniin, ja maat, joiden kanssa unioni harjoittaa erilaisia naapurialueita koskevia politiikkoja, kuten Laajempi Eurooppa -lähestymistapaa, jota sovelletaan suhteisiin idässä ja etelässä sijaitseviin naapureihin, ja Barcelonan aloitetta, jota sovelletaan suhteisiin Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän valtioiden kanssa. Molempien kehysten soveltamisala tarjoaa mahdollisuuden avaruussovellusten käyttämiseen sosioekonomisen kehityksen ja ympäristönsuojelun tukemiseen.

* Yhteistyö kehitysmaiden kanssa

Avaruuden tarjoamat hyödyt olisi myös asetettava kehitysmaiden saataville. Kaukokartoituksen ja televiestinnän kaltaiset sovellukset voisivat auttaa kehitysmaita eteenpäin matkalla kestävään sosioekonomiseen kehitykseen. Tässä yhteydessä EU:n pitäisi tutkia mahdollisia yhteistyökehyksiä kansainvälisten kehityspankkien sekä YK:n erityiselimien ja -järjestöjen kanssa, jotta pystytään määrittelemään, missä yhteydessä avaruuden tarjoamat voimavarat voivat parhaalla tavalla tukea kehitysmaan kehitysstrategioita, ja toteuttamaan tällaiset aloitteet maailmanlaajuisesti kattavalla ja tehokkaalla tavalla. Afrikka katsotaan yhdeksi maantieteellisistä prioriteeteista Johannesburgin toimintasuunnitelman yhteydessä.

Toiminta laajemmassa kansainvälisessä ulottuvuudessa

Euroopan vahvat valmiudet auttavat sitä yhä suuremmassa määrin toimimaan avainasemassa olevana avaruusalan toimijana maailmanlaajuisella tasolla. EU:n on otettava vastuu Euroopan avaruusohjelman ulkoisen ulottuvuuden määrittelystä ja toimittava sen edustajana.

Washingtonissa heinäkuussa 2003 pidetyssä kaukokartoitusta koskevassa huippukokouksessa Eurooppa tarjoutui tekemään yhteistyötä osanottajamaiden ja kansainvälisten organisaatioiden kanssa kehittääkseen kymmenvuotisen strategian maailmanlaajuisten kaukokartoitusjärjestelmien tehostamiseksi ja ylläpitämiseksi. Tämä on jatkoa Johannesburgissa vuonna 2002 pidetylle huippukokoukselle ja Evianissa vuonna 2003 pidetylle G-8-huippukokoukselle, joissa tunnustettiin kaukokartoituksen rooli ja satelliittitekniikan käyttö ilmakehän, maan ja valtamerien seurannassa kaikille, erityisesti kehitysmaille, levitettävien korkeatasoisten tietojen tuottamiseksi.

GMES-aloitteessa määriteltävän kaukokartoitusstrategian pitäisi toimia sen yhteistyön perustana, jolla tuetaan Euroopan näillä maailmanlaajuisilla foorumeilla tekemiä sitoumuksia. Lisäksi Eurooppa pystyy mainion sijaintinsa ansiosta antamaan merkittävän panoksen maailmanlaajuisiin ilmastohavainnointijärjestelmiin, joiden kannalta avaruusala edustaa ratkaisevassa asemassa olevaa teknologiaa.

Koska EU on Yhdistyneiden kansakuntien kaltaisten kansainvälisten organisaatioiden jäsen, sen pitäisi osallistua hankkeisiin, jotka ovat merkityksellisiä sen avaruusalan tavoitteiden kannalta, ja varmistaa asianmukainen osallistumisensa uusien maailmanlaajuisten sääntöjen ja standardien kehittämiseen.

Suositeltavat toimet

- Euroopan komission pitäisi laatia ESAn kanssa tekemäänsä yhteistyötä hyödyntäen avaruusalan kansainvälisen yhteistyön strategia seuraavaksi kymmeneksi vuodeksi painottaen erityisesti EU:n YUTP:tä ja kestävän kehityksen strategioita; kansainvälinen avaruuskonferenssi olisi järjestettävä ennen vuoden 2004 loppua,

- EU:n olisi ylläpidettävä ja kehitettävä pitkään kestänyttä kumppanuuttaan Yhdysvaltojen kanssa ja rakennettava strateginen kumppanuus Venäjän federaation kanssa (mukaan luettuna Sojuz-kantoraketin tukeminen Guyanan avaruuskeskuksessa); EU:n olisi myös myötävaikutettava siihen, että kehitysmaiden päätöksentekijöille tarjotaan parempia tietoja.

4. Avaruuspolitiikan laajentaminen ja vahvistaminen: Menestyksen avaimet

Tulevaisuuden turvaaminen

Eurooppa on vakiinnuttanut itselleen aseman kilpailukykyisenä toimijana monilla julkisilla ja kaupallisilla markkinoilla avaruustieteisiin ja -sovelluksiin liittyvien saavutusten ansiosta, jotka ovat suurelta osin tulosta sekä kansallisista ponnistuksista että yhteistyöstä Euroopan avaruusjärjestön kanssa.

Euroopalla on välineet toteuttaa omaa avaruustoimintaa kantorakettien, satelliittien sekä avaruustieteiden ja -sovellusten alalla . Lisäksi Eurooppa on ottanut käyttöön toiminnallisia viestintäjärjestelmiä, laatinut kunnianhimoisia ohjelmia satelliittinavigointia, -ajoitusta ja -paikannusta sekä kaukokartoitusta ja maailmanlaajuista seurantaa varten. Tämän toiminnan perusta on nykyisin julkisten investointien, jotka tulevat pääasiassa kansallisista tutkimus- ja kehitysbudjeteista, sekä kantorakettipalvelujen ja televiestintäsatelliittien myynnistä saatavien kaupallisten varojen varassa.

Merkittävästä historiasta huolimatta avaruuspolitiikassa on katsottava ennen kaikkea tulevaisuuteen. Alalle on ilmaantunut uusia kilpailijoita, jotka tavoittelevat strategisia asemia avaruudessa: Kiina on jo merkittävä toimija kantorakettien alalla ja on vastikään toteuttanut menestyksekkäästi ensimmäisen miehitetyn avaruuslentonsa. Myös Brasilia ja Intia ovat tulossa kantorakettimarkkinoille. Lisäksi kaupallisilla markkinoilla on viime aikoina esiintynyt huomattavaa kasvua ja kilpailukyvyn lisääntymistä.

EU:n laajentuminen ja Euroopan rakentamisprosessi luovat uusia tarpeita ja avaruusjärjestelmien kysyntää. Sen vuoksi Euroopan on koottava yhteen ne perustekijät, jotka ovat avaruuspolitiikan täytäntöönpanon kannalta välttämättömiä: pääsy avaruuteen, tieteellinen ja teknologinen perusta ja teollisuuden valmiudet. Tässä luvussa annetaan suosituksia tämän tavoitteen saavuttamiseksi.

Euroopan avaruusteollisuuden kasvumahdollisuudet riippuvat laajalti EU-politiikkojen täytäntöönpanosta. Uuden avaruusinfrastruktuurin kehittäminen ja käyttöönotto sekä nykyisten ja uusien avaruusjärjestelmien käyttö hyödyttää koko Euroopan avaruusyhteisöä ja auttaa luomaan perustan kilpailukykyiselle ja edistykselliselle teollisuudelle, joka kykenee toimittamaan sovelluksia ja palveluja, joita EU tarvitsee saavuttaakseen monia tärkeimpiä poliittisia tavoitteitaan ja menestyäkseen kaupallisilla markkinoilla.

4.1. Strategisen riippumattomuuden ja yhteisiin toimiin tarvittavien yhteisten voimavarojen varmistaminen

4.1.1. Riippumattoman avaruuteen pääsyn takaaminen

Tulevaisuudennäkymät

Haaste

Saavuttaa riippumaton pääsy avaruuteen kohtuullisin kustannuksin.

Mahdollisuus

Toteuttaa avaruusohjelmia ja -palveluja, joilla tehostetaan EU-politiikkoja sekä parannetaan talouden suorituskykyä ja kansalaisten elämänlaatua.

Jatkuva pääsy avaruuteen kohtuullisin kustannuksin

Unionin kaiken avaruuspolitiikan täytäntöönpanon strateginen ennakkoedellytys on EU:n pysyvä ja riippumaton pääsy avaruuteen.

Tämän riippumattomuuden on oltava jatkuvaa ja toteutettavissa kohtuullisin kustannuksin, koska alan investoinnit ovat pitkäaikaisia. Julkisen rahoituksen vastapainoksi on välttämätöntä, että eurooppalaiset kantorakettien valmistajat toimivat kilpailukykyisesti ja tuottavasti kaupallisilla markkinoilla, varsinkin kun institutionaalisten laukaisujen määrä on vähäinen, mutta suorituskyvyn luotettavuuden säilyttäminen edellyttää riittävää määrää laukaisuja.

Eurooppalaiset Ariane-kantoraketit ovat osoittautuneet kilpailukykyisiksi ja toimineet menestyksekkäästi suotuisissa markkinaolosuhteissa. Koska institutionaalisesta kysynnästä on kuitenkin puutetta ja viime aikoina myös kaupallinen kysyntä on vähentynyt huolestuttavasti ja lisäksi kilpailijoiden hinnoittelu on erittäin aggressiivista, Ariane-järjestelmään kohdistuu valtavia paineita, jotka korostavat prosessin suurta riippuvuutta puhtaasti kaupallisesta liiketoiminnasta.

Toisaalta yhdysvaltalaisilla kilpailijoilla on jatkuvasti ollut tukenaan laajat institutionaaliset markkinat sekä tiukka etuuspolitiikka, jonka mukaan valtiollisissa toimissa käytetään ainoastaan Yhdysvalloissa valmistettuja kantoraketteja. Tämä lähestymistapojen erilaisuus huolettaa Euroopan viranomaisia.

Euroopan avaruuteen pääsyn takaamista koskeva, vuosiksi 2005-2009 laadittu EGAS-ohjelma (European Guaranteed Access to Space), jonka ESAn jäsenvaltiot hyväksyivät toukokuussa 2003, on poikkeustoimenpide, jolla on tarkoitus sekä elvyttää Arianespace lyhyellä aikavälillä että antaa keskipitkän aikavälin tukea, jonka avulla Euroopan kantorakettiteollisuus voi olla kilpailukykyinen ohjelman päättyessä. Ohjelmassa korostetaan edellytyksiä, jotka on täytettävä tämän Euroopan strategisen voimavaran vakauden saavuttamiseksi pitkällä aikavälillä.

Jotta Euroopan riippumaton pääsy avaruuteen voidaan varmistaa pitkällä aikavälillä, tarvitaan hallitusten kestävää sitoutumista ja rahoitusta seuraaviin tavoitteisiin:

* Kantorakettien suunnittelu ja kehittäminen

ESA johtaa laukaisualusten ja infrastruktuurin kehittämistä ja kansalliset avaruusjärjestöt antavat teknistä tukea. Eurooppalaiseen teknologiaan perustuva suuri Ariane 5 -kantoraketti, jota voidaan käyttää vaativimmissa institutionaalisissa ja kaupallisissa laukaisuissa, on Euroopan riippumattoman avaruuteen pääsyn säilyttämisen perusta.

Kantorakettien kehittäminen ei ole koskaan staattista, ja alan liiketoimintaan liittyy riskejä. Jotta Ariane 5 voisi pysyä kilpailukykyisenä maailmanlaajuisilla kantorakettimarkkinoilla, sen suorituskykyä ja luotettavuutta on parannettava ja kustannuksia vähennettävä jatkuvalla kehittämisellä ja teknisellä ajantasaistamisella. Tämä on elintärkeää myös alan teollisuuden asiantuntemuksen riittävän tason säilyttämiseksi.

Euroopan kantorakettialan tuoteperhettä lujittaa pienen Vega-kantoraketin kehittäminen. Lisäksi Venäjän kanssa on äskettäin tehty sopimus, joka tuo keskiluokan Sojuz-kantoraketin Guyanan avaruuskeskukseen vuodesta 2006 alkaen. Kumpikin edellä mainituista lisää Euroopan kantorakettipalvelujen joustavuutta ja käytettävyyttä erityisesti pienissä institutionaalisissa toimissa.

* Infrastruktuurin ylläpito ja säilyttäminen

Kuten edellä olevassa 3.5 kohdassa esitetään, Ranskan Guyanassa sijaitsevan Euroopan käytössä olevan laukaisupaikan ovat perustaneet ja sitä pitävät yllä ESA ja Ranskan hallitus yhteisesti. Asiaan liittyvä kansainvälinen vastuu kuuluu laukaisijavaltio Ranskalle.

ESAn ja Ranskan avaruustutkimuskeskuksen CNES:n yhteistä keskusta on rahoitettu jatkuvasti Ariane-ohjelman alusta asti, mutta erityisesti Ariane 5 -laitteiston rahoitus on ollut epäsäännöllisempää. EGAS-ohjelmalla pyritään säilyttämään Ariane 5:n tärkeimmät saavutukset sekä Ranskan Guyanassa että Manner-Euroopassa tiettyjen kiinteiden kustannusten keskipitkän aikavälin (2005-2009) rahoituksella. Tällaista valtion sitoutumista kiinteiden kustannusten rahoittamiseen on käytetty Yhdysvalloissa ja Venäjällä jo 40 vuotta ja käytetään todennäköisesti edelleen.

Sekä Ariane 5:n tuotantolaitosten että Guyanan avaruuskeskuksen ylläpito ja säilyttäminen ovat keskeisen tärkeitä Euroopan avaruuteen pääsyn turvaamisen kannalta. Näitä infrastruktuureja on pidettävä Euroopan yhteisen edun mukaisina hankkeina ja rahoitettava sen mukaisesti.

* Kantorakettiteknologian tutkimus ja kehittäminen

Tulevaisuuden kantoraketteja koskevassa ESAn valmistelevassa ohjelmassa ennakoidaan nykyisten laukaisujärjestelmien keskipitkän aikavälin kehitystä ja noin vuonna 2010 tehtävää päätöstä eurooppalaisten kantorakettien seuraavasta sukupolvesta. Tähän ohjelmaan ei kuitenkaan sisälly kantoraketteja, uudelleenkäytettäviä laukaisualuksia ja käyttövoimateknologiaa koskeva perustutkimus, joka jakautuu edelleenkin kansallisiin ja ESAn toteuttamiin eri ohjelmiin ja johon ei ole osoitettu kunnollista rahoitusta. Lupaavimmat ja edullisimmat keinot Euroopan kilpailukykyisen ja luotettavan avaruuteen pääsyn varmistamiseksi pitkällä aikavälillä ovat yhdennetty eurooppalainen lähestymistapa ja riittävä panostaminen uuden sukupolven laukaisualuksen valmisteluun.

Suositeltavat toimet

- EU:n olisi sitouduttava voimakkaasti riippumattoman, luotettavan ja kohtuuhintaisen avaruuteen pääsyn turvaamiseen ja laadittava suuntaviivat, joilla kannustetaan Euroopan institutionaalisia asiakkaita käyttämään eurooppalaisia kantoraketteja,

- EU:n olisi laadittava ja neuvoteltava maailmanlaajuinen yhdenmukaistettu hankintaa ja kilpailua koskeva sääntelykehys,

- ESAn olisi edelleen johdettava kantorakettien kehittämistä, mutta EU:n olisi sitouduttava rahoittamaan maassa olevan toiminnallisen infrastruktuurin säilyttämistä ja pidettävä sitä Euroopan yhteisen edun mukaisena rahoituskohteena, jolla täydennetään Euroopan johdonmukaista kantorakettialan aloitetta (erityisesti ottaen huomioon strateginen kumppanuus Venäjän kanssa).

4.1.2. Avaruusteknologian tehostaminen tulevien tarpeiden täyttämiseksi

Tulevaisuudennäkymät

Haaste

Optimoida ja koordinoida t&k-toiminnan voimavarojen käyttö Euroopan riippumattomuuden ja maailmanlaajuisen kilpailukyvyn vaarantavien teknologian puutteiden korjaamiseksi.

Mahdollisuus

Tehostaa huomattavasti eurooppalaisten avaruusteknologialähteiden käyttöä EU:n politiikkoja (turvallisuus mukaan luettuna) tukevalla tavalla.

Euroopan varustelutasoa on kehitettävä

Eurooppa tarvitsee laajan teknologisen perustan, jotta se voisi toimia itsenäisesti avaruudessa ja pitää yllä avaruusteollisuutta, joka on kilpailukykyinen maailmanlaajuisilla markkinoilla. Julkinen tuki avaruusteknologian tutkimukselle ja kehittämiselle on ehdottoman välttämätöntä, koska kyseisen toiminnan kustannukset ja riskit ovat suuria ja toisaalta sen tulot kaupallisilta ja institutionaalisilta markkinoilta verrattain pieniä.

ESAn, EU:n sekä kansallisten virastojen ja tutkimusorganisaatioiden kautta saatujen jäsenvaltioiden investointien ansiosta Euroopalla on käytettävissään hyvä teknologinen ja teollinen perusta, joka mahdollistaa keskeisimmän teknologian käytön.

Lyhyen aikavälin kilpailukykyä tukevan teknologian mekanismit ovat kuitenkin erilaisia kuin strategisen riippumattomuuden ja pitkän aikavälin valmistautumisen edellyttämää teknologiaa ohjaavat mekanismit. Eurooppa ei ole niin hyvin varustautunut tähän kuin sen pitäisi:

- Eurooppa on riippuvainen muista eräiden keskeisten avaruuskomponenttien osalta (esim. säteilynkestävät komponentit) ja siten Yhdysvaltojen vientiä koskevien tiukkojen määräysten armoilla,

- tulevaisuuden teknologian kehittämisessä on puutteita, jotka johtuvat pääasiassa rahoituksen riittämättömyydestä. Olisi keskityttävä eräisiin teknologisiin läpimurtoihin, joita ovat esimerkiksi uudet käyttövoimatekniikat - jotka voivat mullistaa avaruuden kuljetusjärjestelmät - ja nanoteknologia,

- Euroopan sitoutuminen puolustukseen liittyvään avaruustoimintaan on vähäistä, minkä vuoksi investointien riittämättömyys johtaa teknologisiian puutteisiin eräillä aloilla.

Riippuvuus teknologiasta voi rajoittaa Euroopan teollisuuden valmiuksia vastata haasteisiin, jotka liittyvät EU:n politiikkojen tukemiseen ja kilpailuun kaupallisilla markkinoilla erityisesti tuvallisuuden ja puolustuksen alalla.

Itsenäisyyttä ja riippumattomuutta voidaan edistää EU:n, ESAn, kansallisten virastojen ja teollisuuden yhteisillä toimilla. Avaruusteknologian määrittelyssä ja kehittämisessä on otettava huomioon tulevaisuuden tarpeet, jos sen halutaan tuottavan oikea-aikaisia sovelluksia ja palveluja unionille ja markkinoille.

Oikea-aikaisuus edellyttää teknologian tuottajien ja käyttäjien välistä jatkuvaa vuoropuhelua ja koordinointia sekä avaruusteknologian kaksikäyttömahdollisuuksien täyttä hyödyntämistä yhdistämällä siviili- ja puolustusteknologian tutkimus ja kehittäminen laajenevia institutionaalisia markkinoita hyödyttävällä tavalla.

Haasteisiin vastaamiseksi ja jatkuvan investoinnin johdonmukaisuuden takaamiseksi Eurooppa on äskettäin vahvistanut teknologian ennakointia ja yhdenmukaistamista koskevat prosessit, joilla koordinoidaan kaikkia toimijoita: ESA, EU, kansalliset virastot, tutkimusorganisaatiot ja alan teollisuus.

Näissä toimissa, joita organisoidaan Euroopan avaruusteknologian yleissuunnitelman mukaisesti, yksilöidään seuraavan sukupolven avaruusteknologian vaatimukset sekä niitä vastaavat nykyiset puutteet ja päällekkäisyydet, esitetään tärkeimmät toteutettavat toimet ja teknologian kehittämiseen sitoutuneet toimijat.

Kyseisessä yleissuunnitelmassa annetaan myös EU:n uusille jäsenvaltioille mahdollisuus suunnitella ja kehittää valmiuksiaan sekä osallistua instituutioiden tukemana yhteiseen tutkimustoimintaan.

Euroopan voimavaroja voidaan käyttää tehokkaammin ja yhteisvaikutus koko arvoketjussa maksimoida, jos prosessi avataan kansainväliselle yhteistyölle ja se laajennetaan koskemaan sekä siviili- että puolustusteknologian tutkimusta ja kehittämistä sekä varmistetaan, että siitä on yhteydet myös sovelluksiin ja palveluihin. Teknologian siirron edistäminen lisää avaruusalan tutkimukseen ja kehittämiseen tehtyjen investointien painoarvoa.

Tämä ei kuitenkaan yksinään riitä, sillä muut avaruudesta kiinnostuneet kansakunnatkin kasvattavat budjettejaan ja myös kilpailupaineet lisääntyvät.

Suositeltavat toimet

- EU:n olisi lisättävä julkisten teknologiamenojensa kokonaismäärää Euroopan avaruusteknologian yleissuunnitelman mukaisesti ja kiinnittäen erityistä huomiota sovelluksiin ja monikäyttöteknologiaan,

- komission ja ESAn olisi edistettävä teknologian siirtoa,

- EU:n uudet jäsenvaltiot olisi assosioitava yleiseen yhdenmukaistamiseen.

4.1.3. Avaruuden tutkimisen edistäminen

Tulevaisuudennäkymät

Haaste

Venyttää inhimillisten valmiuksien rajoja, ylittää nykyisen tietämyksen rajat ja innostaa tulevia sukupolvia.

Mahdollisuus

Valmistaa Eurooppaa mahdollisesti osallistumaan tulevaisuudessa kansainvälisesti toteutettavaan aurinkokunnan tutkimiseen.

Aurinkokunnan tutkimista koskevan skenaarion laatiminen

Aurinkokunnan tutkiminen ja miehitetyt avaruuslennot herättävät helposti yleisön kiinnostuksen. Astronautteja ihaillaan ja ihmetellään, koska heidän rohkea esimerkkinsä kuvastaa ihmiskunnassa syvään juurtunutta tarvetta laajentaa tietämyksen ja kokemuksen rajoja.

Miehitetyt avaruuslennot ja avaruuden tutkiminen korostuivat myös vihreää kirjaa koskevassa kuulemisessa. Lisäksi Euroopan parlamentin mietintö vihreästä kirjasta oli hyvin positiivinen. Eurooppa voisi osallistua aurinkokunnan tutkimiseen luomalla valmiuksia omiin miehitettyihin avaruuslentoihin taikka keskittymällä automatisoituun tutkimukseen. Argumentteja löytyy kummankin vaihtoehdon puolesta.

Komission ja jäsenvaltioiden on syytä olla aloitteellisia ja järjestää eri alojen keskeisten toimijoiden korkean tason kuuleminen julkista mielenkiintoa herättävän hahmotelman laatimiseksi. ESA määrittelee parhaillaan aurinkokunnan tutkimisen pitkäaikaista visiota nimeltä Aurora, joka on myös otettava huomioon ja jota on tuettava asianmukaisesti.

Kansainvälisen avaruusaseman merkitys

Eurooppa on lähettänyt astronautteja avaruuteen jo joitakin vuosia, mutta ei ole käyttänyt tähän omia kantorakettejaan. On siis olemassa taustatyötä ja aikaisempia saavutuksia, joihin Eurooppa voi tukeutua, jos se päättää toteuttaa avaruuslento-ohjelman. Euroopalla on ESAn perustama oma astronauttijoukko, jonka jäsenistä monet ovat käyneet kiertoradalla olevalla kansainvälisellä avaruusasemalla.

Tämä kansainvälinen avaruusasema on ensimmäinen suuri yhteistyöyritys (johon osallistuvat Yhdysvallat, Venäjä, Eurooppa, Kanada ja Japani) kylmän sodan jälkeen. Se perustuu yhteisiin tieteellisiin ohjelmiin ja teknologian jakamiseen. Vaikka hanke ei ole edennyt aikataulun mukaisesti eikä ole vielä täyttänyt sille asetettuja odotuksia, Eurooppa on ESAn ministerineuvoston vuonna 1995 tekemällä päätöksellä sitoutunut strategisesti kansainvälisen avaruusaseman toimintaan.

Kansainvälisen avaruusaseman toimintaan osallistuminen mahdollistaa järjestelmäsuunnittelun ja valvontakeskusten valmiuksien kehittämisen avaruudessa. Lisäksi se tarjoaa mahdollisuuden pitkiin oleskelujaksoihin avaruudessa ja niiden heikentävien vaikutusten torjumiseen. Kansainvälinen avaruusasema toimii myös edeltävänä vaiheena tulevaisuudessa mahdollisesti Kuuhun ja Marsiin ulottuvalle aurinkokunnan tutkimiselle. Tämä on Euroopan tärkeä voimavara, samoin kuin laboratoriomoduuli Kolumbus, jonka käyttö olisi sallittava kaikille Euroopan maille.

Eurooppa on kuitenkin kriittisesti riippuvainen Yhdysvalloista ja Venäjästä kansainvälisen avaruusaseman täysimittaisen käytön ja hyödyntämisen ja erityisesti astronauttien avaruusasemalle kuljettamisen osalta. Miehitettyjen avaruuslentojen osalta Sojuz-kantoraketin laukaiseminen tulevaisuudessa Euroopan avaruuskeskuksesta voi lisätä Euroopan valmiuksia. Ariane 5:llä on seuraavien kymmenen vuoden aikana tarkoitus laukaista joukko eurooppalaiseen suunnitteluun ja rakentamiseen perustuvia automaattisia kuljetusaluksia, joilla viedään materiaalia kansainväliselle avaruusasemalle.

Suositeltavat toimet

- komission olisi pyydettävä asiantuntijoiden ryhmää määrittelemään 12 kuukauden kuluessa avaruuden tutkimista koskeva visio, jonka perusteella ESA voi tarkastella aurinkokunnan tutkimiseen osallistumisen mahdollista toteutettavuutta sekä siitä Euroopalle koituvia kustannuksia ja mahdollisuuksia,

- edellisen suosituksen tuloksista riippuen Euroopan unionin ja ESAn olisi arvioitava ja varmistettava sellaisten Euroopasta löytyvien keskeisten valmiuksien ja osaamisen saatavuus, jotka ovat välttämättömiä miehitettyihin avaruuslentoihin ja avaruuden tutkimiseen valmistauduttaessa. Lisäksi olisi jatkettava kansainvälisen avaruusaseman käyttöä yhteisenä infrastruktuurina mikäli mahdollista myös kuudennessa puiteohjelmassa.

4.1.4. Rohkaiseminen työhön tieteen ja teknologian alalla

Tulevaisuudennäkymät

Haaste

Nuorentaa ikääntyvää tiedeyhteisöä lisäämällä nuorten tutkijoiden ja insinöörien suuntautumista avaruusalalle.

Mahdollisuus

Käyttää tehokkaasti avaruuspolitiikkaa tekniseen ja tieteelliseen koulutukseen osallistumisen lisäämiseksi (osa eurooppalaista tutkimusaluetta koskevaa strategiaa).

Nuoria kykyjä tarvitaan

Oikeanlainen inhimillinen pääoma on keskeisen tärkeää Euroopan tavoitteiden saavuttamiseksi avaruudessa. Tämän pääoman saatavuus ei ole kuitenkaan turvattu, koska kiinnostus tieteellisiin opintoihin vähenee koko mantereella. Avaruusalalla tästä on seurauksena tiedeyhteisön ikääntyminen ja nuorten kykyjen puuttuminen: 1960-luvulla uransa aloittanut erittäin motivoitunut sukupolvi on jäämässä eläkkeelle ja samaan aikaan alle 30-vuotiaiden määrä Euroopan avaruustieteen ja tekniikan aloilla vähenee selvästi. Tästä aiheutuu arvokkaan osaamisen ja taitotiedon häviämisen uhka. Yhdysvalloissa on havaittu samanlaisia ongelmia, minkä seurauksena NASA on päättänyt käyttää 160 miljoonaa dollaria vuodessa koulutusohjelmiin.

Luonnontieteiden ja teknologian alan tutkijoiden vähyys on vakava ongelma EU:ssa. Viimeaikaisissa tiedonannoissaan komissio on korostanut, että on tarpeen lisätä tekniseen ja luonnontieteelliseen koulutukseen otettavien määrää. Tämä onkin tärkeä osa komission strategiaa eurooppalaisen tutkimusalueen perustamiseksi.

Avaruusalalle on ominaista työympäristön kansainvälisyys, ja se tarvitsee liikkuvaa työvoimaa varmistamaan tutkijoiden ja insinöörien riittävän määrän. Eurooppalaisen tutkimusalueen toteuttamista koskevaan EU:n strategiaan sisältyy suuri joukko toimenpiteitä, joiden tavoitteena on helpottaa tutkijoiden liikkuvuutta ja lisätä luonnontieteellisen uran houkuttelevuutta. Näiden toimenpiteiden toteuttaminen on otettava laajasti osaksi sekä Euroopan tason että kansallisten politiikkojen toteuttamista.

Suositeltavat toimet

Euroopan komission olisi vahvistettava ESAn teknisellä tuella nuorten eurooppalaisten ja opiskelijoiden kouluttamista ja avaruusalalle houkuttelemista koskevia toimia, joihin sisältyy:

- avaruutta koskevien aiheiden sisällyttäminen koulujen ja yliopistojen opetusohjelmiin,

- avaruustieteiden alalla työskentelyn yleinen edistäminen,

- toimenpiteitä liikkuvuutta edistävien ohjelmien (esim. Marie Curie) hyödyntämiseksi parhaalla mahdollisella tavalla,

- kohdennettuja tiedotuskampanjoita, joilla lisätään avaruuden ymmärtämistä.

4.2. Euroopan erityisosaamisen vahvistaminen avaruustieteissä

Tulevaisuudennäkymät

Haaste

Lujittaa Euroopan johtavaa asemaa avaruustieteissä ja sen kykyä kehittää EU:n politiikkoja tukevia valmiuksia.

Mahdollisuus

Vahvistaa eurooppalaista osaamisyhteiskuntaa maailmankaikkeutta, maapallon luonnonjärjestelmiä sekä biotieteitä ja fysiikkaa koskevan huippututkimuksen avulla.

Erityisosaamisen turvaaminen

Avaruustutkimuksella tarkoitetaan tiedettä, jonka kohteena on avaruus tai jota toteutetaan avaruudessa tai avaruudesta käsin. Sen avulla saavutetaan laajaa ymmärrystä maailmankaikkeuden rakenteesta ja planeetastamme maasta sekä uutta näkemystä biotieteistä ja fysiikasta. Lisäksi avaruustutkimus edistää voimakkaasti teknologian kehittämistä, josta on tuloksena yhteiskuntaa ja ympäristöä hyödyttäviä sovelluksia.

Avaruustutkimuksen on osoitettu voivan houkutella nuoria ammatteihin, jotka vahvistavat yleisesti Euroopan teknologisia valmiuksia. Avaruustutkimuksella on itsestään selvästi keskeinen asema avaruusalan kansainvälisessä yhteistyössä ja olennainen merkitys Euroopan identiteetille ja sen johtavalle asemalle osaamisyhteiskuntana.

Euroopan avaruustutkimusohjelmien määrittelyä, teknologian ja järjestelmien kehittämistä sekä kiertorataoloissa toteutettavia toimia johtaa ESA, joka yhdessä kansallisten virastojen, tutkimuslaitosten ja alan teollisuuden kanssa tavoittelee tehokkuutta ja kilpailukykyä sellaisen avaruustutkimukseen osoitetun kokonaisbudjetin rajoissa, joka on vain yksi kuudesosa Yhdysvaltojen vastaavasta budjetista.

Suuret Euroopan johdolla toteutuneet avaruustutkimuksen saavutukset ovat nostaneet Euroopan tiedeyhteisön ja teollisuuden tutkimuksen eturintamaan ja antaneet niille vahvat neuvotteluasemat kansainvälisten kumppanien kanssa toteutettavissa yhteistyöhankkeissa. Tieteellisen tietämyksen lisääntymisen ja innovatiivisen teknologian kehittämisen on kuitenkin jatkuttava, koska sovellusten kasvava kysyntä asettaa uusia haasteita.

4.2.1. Maailmankaikkeuden tieteisiin liittyvien ponnistelujen tukeminen

Euroopan maailmanlaajuisesti merkittävä asema maailmankaikkeuden tieteissä perustuu hankkeiden valintaan tiukasti tieteellisten ansioiden mukaan, ESAn huolelliseen suunnitteluun ja sen jäsenvaltioiden antamaan bruttokansantulon mukaiseen rahoitukseen. Tämä rahoitus on kuitenkin viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana jatkuvasti vähentynyt. Lisäksi jäsenvaltioilla on lisääntyviä vaikeuksia koko ajan monimutkaisemmiksi tulevien tieteellisten hyötykuormien kansallisessa rahoituksessa.

Nämä budjettipaineet ovat alkaneet haitata eri suuruusluokan tutkimusalojen ja toimien välistä herkkää tasapainoa. Rahoituksen asteittainen lisääminen parantaisi investointien tuottoa, koska silloin olisi mahdollista optimoida tulevaisuuden suurten satelliittien teollisen kehittämisen kustannukset ja saada tarvittavaa lyhyen aikavälin joustoa uusia pieniä toimia ja satelliitteja varten. Tämänsuuntainen korjaus olisi syytä toteuttaa kiireellisesti.

4.2.2. Geotieteiden stimuloiminen

Maan kaukokartoitus avaruudesta käsin on häkellyttävä esimerkki perustutkimuksen ja toiminnallisten sovellusten välisistä jatkuvista yhteyksistä ja voimakkaasta yhteisvaikutuksesta. Kuten EUMETSAT on selvästi osoittanut avaruusmeteorologian alalla, uusia välineitä on testattava kiertorataolosuhteissa ennen niiden integroimista tulevaisuuden toiminnalliseen sovellukseen. Lisäksi geotieteiden tutkijat käyttävät jatkuvasti hyväkseen toiminnallisia järjestelmiä, jotka mahdollistavat tietojen jatkuvan ja yhtenäisen saatavuuden.

ESAlla on kehysohjelma, jossa tutkijajoukon panostuksella keskitytään maapallon prosessien ymmärtämiseen ja joka tarjoaa oivan keinon jäsentää tämän alan tutkimusta. Ohjelma saa kuitenkin edelleen hyvin vähän rahoitusta, ja sillä voidaan tukea ainoastaan kaukokartoitustietojen varhaisvaiheen tieteellistä käyttöä. Tämä vaarantaa Euroopan tulevat toiminnalliset valmiudet, joita ilman ympäristöpolitiikan päätösten perusta olisi heikko, ellei riippuvuutta Yhdysvaltojen valmiuksista lisätä.

Eurooppa tarvitsee avaruudesta tapahtuvaa kaukokartoitusta varten kestävän ja pitkällä aikavälillä vakaan eurooppalaisen ohjelman, jolla on riittävä rahoitus ja jonka avulla tiedeyhteisö pystyy kunnolla hyödyntämään avaruudesta kerättyä tietoa.

4.2.3. Biotieteiden ja fysiikan avaruussovellusten tukeminen

Biotieteiden ja fysiikan eurooppalaista avaruustutkimusohjelmaa toteutetaan pääasiassa kansainvälisellä avaruusasemalla. Ohjelmassa käsitellään peruskysymyksiä ja sen avulla on mahdollista tuottaa hyödyllisiä sovelluksia maapallon tutkimiseen sekä luoda perusta miehitetyille planeettojen tutkimusmatkoille tulevaisuudessa.

Ohjelmalla on kuitenkin kaksi rajoitusta: siitä puuttuu riittävä tuki maassa oleviin toimintoihin, joilla täydennetään avaruudessa tehtyjä kokeita aina valmistelevasta tutkimuksesta sovelluksiin asti. Lisäksi ohjelman toteuttamista kansainvälisellä avaruusasemalla rajoittaa sen pieni osuus avaruusaseman resursseista (5 prosenttia) sekä NASAn suunnitelmiin sisältyvät kansainvälisen avaruusaseman toimintaa koskevat rajoitukset.

4.2.4. Tutkimustietojen hyödyntämisen helpottaminen

Avaruustutkimuksesta saadut tiedot ovat merkittävä pitkäaikainen investointi. Niiden on oltava jatkossakin saatavilla kohtuullisin kustannuksin myös pitkään operaation nimellisen kestoajan jälkeen. On myös tarpeen kehittää ja pitää yllä uutta infrastruktuuria kuten aihepiirikohtaisia keskuksia ja verkostoja eurooppalaisen avaruustiedon pitkäaikaista arkistointia ja sen levittämistä varten. Infrastruktuurin kehittämisen olisi mahdollistettava myös avaruudesta saadun tiedon yhdistäminen muihin tietoarkistoihin, mikä on monialaisen työskentelyn keskeinen edellytys.

Suositeltavat toimet

ESAn rahoitusta sekä kansallista rahoitusta avaruustutkimukseen olisi lisättävä vähitellen. EU:n, ESAn ja jäsenvaltioiden olisi yhdessä tarkasteltava Euroopan avaruustieteiden strategista suunnitelmaa ja resursseja erityisesti seuraavia tavoitteita silmällä pitäen:

- tutkimuksen ja kehittämisen lujittaminen alkuvaiheessa,

- tietojen hankintaa, pitkäaikaista arkistointia ja levittämistä tukevan infrastruktuurin kehittäminen,

- kaukokartoitustietojen toiminnallisen hyödyntämisen tukeminen,

- kansainvälisen avaruusaseman käytön tukeminen ja teknologian siirron edistäminen muihin kuin avaruuteen liittyviin sovelluksiin.

4.3. Innovoinnin ja kilpailukyvyn oikean ympäristön luominen

Tulevaisuudennäkymät

Haaste

Luoda perusta Euroopan maailmanlaajuisesti kilpailukykyiselle ja yritysvetoiselle avaruusteollisuudelle.

Mahdollisuus

Saavuttaa uskottava avaruuspolitiikka, joka asettaa Euroopan samalle viivalle sen kilpailijoiden kanssa ja houkuttelee alalle uusia investointeja ja kannustaa yhdistämiseen, jolla voidaan vastata kysyntään institutionaalisten ja markkinoiden tarpeiden mukaisesti.

Avaruustoiminta edistää työllisyyttä ja kilpailukykyä monilla talouden aloilla. Nämä hyödyt ovat saavutettavissa kuitenkin vain, jos Euroopassa on innovatiivinen ja kilpailukykyinen avaruusteollisuus.

Euroopan unionin neuvosto [6] on esittänyt toivomuksen Euroopan kilpailukykyä koskevasta yhdennetystä strategiasta ja sen yhteydessä kehottanut toteuttamaan politiikkoja, joilla edistetään johdonmukaisesti yritysten ja teollisuuden kilpailukykyä.

[6] Neuvoston kokous 16.-17. lokakuuta 2003.

Vaikka teollisuuspolitiikka on luonteeltaan monialaista ja sen tavoitteena on turvata teollisuuden kilpailukyvyn edellytykset, siinä on otettava huomioon eri alojen erityistarpeet ja ominaispiirteet [7].

[7] KOM(2002) 714: Teollisuuspolitiikka laajentuneessa unionissa.

Ilmailu- ja avaruusalaan sovellettuna tämä lähestymistapa tarkoittaa sitä, että alan tulevaisuuden kilpailukyky edellyttää kaikkia avaruusalan liiketoiminnan tekijöitä koskevaa eurooppalaista politiikkaa [8], jossa hyödynnetään täysimääräisesti kaikkien osallistuvien instituutioiden erityisiä valmiuksia.

[8] KOM(2003) 600: Ilmailu- ja avaruusalan yhtenäinen kehys - vastaus STAR 21 -raporttiin.

Aikaisemmilla institutionaalisilla ohjelmilla ja alan yritysten yhteisillä ponnistuksilla Eurooppa on onnistunut kehittämään johtavia valmiuksia avaruusalalla sekä maailmanlaajuisesti merkittävän teollisuuskapasiteetin kantorakettien ja satelliittien alalla. Tätä asemaa uhkaa nyt kuitenkin jyrkkä ja jatkuva laskusuuntaus kaupallisilla markkinoilla, joiden aikaisemman kasvun ansiosta Euroopan teollisuus on saavuttanut kriittisen massan, jota se tarvitsee säilyttääkseen valmiutensa ja laajentaakseen niitä ja voidakseen osallistua kansainväliseen kilpailuun ulkomaisten yritysten kanssa, joilla on tukenaan paljon laajemmat ja suojatummat institutionaaliset markkinat.

Jotta Eurooppa voisi voittaa nämä vaikeudet ja säilyttää kilpailukykyisen eurooppalaisen avaruusteollisuuden ja sen mukanaan tuoman toimintavapauden, se tarvitsee ilmailu- ja avaruusalan yhtenäisestä kehyksestä annetun komission tiedonannon [9] mukaisesti teollisuuden ja instituutioiden yhteistä lähestymistapaa avaruuteen liittyviin toimintoihin. Tähän sisältyy myös resurssien jakaminen tehokkaasti ja vanhentuneiden kansallisten rajoitusten poistaminen avaruuteen perustuvilta palveluilta. Lisäksi kaivataan oikein mukautettua taajuuspolitiikkaa.

[9] KOM(2003) 600 lopullinen.

Tässä valkoisessa kirjassa esitetään kattava Euroopan avaruuspolitiikka, jossa otetaan huomioon alan strateginen luonne ja luodaan yhteinen kehys, jossa Euroopan teollisuus sekä kansalliset ja hallitustenväliset organisaatiot voivat toimia parhaalla mahdollisella tavalla. Tätä varten yksilöidään eri vaiheita, jotka ovat tarpeen suotuisimman mahdollisen ympäristön luomiseksi teollisuudelle, jotta se voi säilyttää nykyiset valmiutensa ja kehittää niitä edelleen.

Näitä toimia olisi täydennettävä sekä sisäisesti että ulkoisesti johdonmukaisella politiikalla, jotta voidaan luoda ennakoitavissa oleva ja järkevä ympäristö innovaatioille ja teollisuuden kilpailukyvyn edistämiselle.

Teollisuuden mukautuminen ja investointien houkutteleminen

Kaupallisten markkinoiden kutistuminen pakottaa avaruusteollisuuden järjestämään toimintojaan uudelleen. Koska Euroopan avaruusteollisuus on muita riippuvaisempi kaupallisista markkinoista, on välttämätöntä, että Euroopassa ei ole tarpeettomia esteitä tarvittavalle järkiperäistämiselle ja uudelleenjärjestelylle, joiden avulla teollisuuden rakenteet voidaan sopeuttaa markkinoiden vaatimuksiin. Sen vuoksi kilpailupolitiikkaa sovellettaessa on yksittäistapauksissa otettava huomioon avaruusteollisuuden erityispiirteet kuten sen kaksikäyttöinen luonne.

Jotta teollisuus pystyisi tulevaisuudessa houkuttelemaan tarvittavat investoinnit, se tarvitsee myös vahvojen institutionaalisten markkinoiden mukanaan tuomaa vakaata toimintaa. Tämä edellyttää Euroopan puolustukseen liittyvien ohjelmien hajanaisuudesta aiheutuvan ongelman ratkaisemista sekä siviili- ja puolustustoiminnan aikaisempaa parempaa koordinointia.

On kuitenkin selvää, että erityisesti nykyisessä talouden ilmapiirissä jopa optimistisimmat odotukset avaruustoiminnan julkisen budjetin mahdollisen kehityksen suhteen osoittavat, että eurooppalaiset yritykset eivät saa tuekseen yhtä laajoja institutionaalisia markkinoita kuin niiden yhdysvaltalaisilla kilpailijoilla on.

Euroopan institutionaalisten markkinoiden vahvistaminen edellyttää todennäköisesti yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuuksien lisäämistä. Tässä yhteydessä Galileolla on merkittävä asema, koska se on ensimmäinen EU:ssa toteutettu suuri yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuushanke. On tärkeää ottaa opiksi Galileosta saadut kokemukset, jotta tulevissa avaruushankkeissa voidaan määritellä julkisen ja yksityisen rahoituksen yhdistämistä koskeva paras mahdollinen lähestymistapa.

Kysynnän vaihtelu avaruusalan maailmanmarkkinoilla aiheuttaa erityisiä ongelmia pienille yrityksille. Pienet ja keskisuuret yrityksen tuovat avaruusteollisuuteen luovuutta ja innovaatioita. Sen vuoksi EU:n ja ESAn olisi edelleen kehitettävä teknologiahautomoita ja teollisuuspäiviä koskevia ohjelmiaan, joilla voidaan parantaa pk-yritysten asemaa avaruusteollisuudessa. Valmistajien olisi yleisissä strategioissaan otettava huomioon nämä yritykset, jotka toimivat enimmäkseen markkinoiden kapealla sektorilla. Tällä tavoin voitaisiin välttää tutkimus- ja kehittämistoimien tarpeeton päällekkäisyys ja mahdollistaa hyötyjen ja investointien tuottojen levittäminen kaikkialle Eurooppaan. "Avaruushautomot" ovat mekanismeja, joita voidaan käyttää hyväksi edistettäessä innovaatioita ja pk-yritysten osallistumista. Niillä voidaan auttaa teknologiaan perustuvia hankkeita onnistumaan kaupallisesti.

Hankintamenettelyjen käytön tehostaminen

Avaruusalan eurooppalaisten hankintamenettelyjen joustavuuden lisääminen hyödyttäisi epäilemättä alan teollisuutta. Investointien maantieteellisen jakautumisen periaate (jolla ei ole merkitystä yhteisten etujen optimointiin tähtäävissä EU-yhteyksissä) on yleensä vaikuttimena kansallisissa investoinneissa. Periaate ohjaa suurta osaa ESAn hankinnoista, mutta sitäkin voisi käyttää joustavammin, määritellä investointien tuotot laajemmin sekä soveltaa aikaisempaa enemmän luovuutta, jotta yritykset eivät epäröisi lisätä rajat ylittäviä investointeja erityisesti uusiin jäsenvaltioihin. Toimien tarpeeton päällekkäisyys olisi kuitenkin vältettävä. Lisäksi osalla hankinnoista on varmistettava strategisen teknologian pysyminen Euroopan ulottuvilla.

Tasapuolisten toimintaedellytysten ja tasapainoisen sääntelyn turvaaminen

Koska monet maailman maat pitävät avaruusteknologiaa ja avaruusteollisuutta strategisina voimavaroina, on niiden edun mukaista kehittää avaruuteen liittyviä valmiuksia ja olla mukana avaruusalan maailmanmarkkinoilla. Tämä johtaa siihen, että siviili- ja puolustusbudjeteista tuetaan hankkeita, jotka palvelevat myös kaupallisia markkinoita.

EU:n olisi pyrittävä yhdessä muiden avaruuslentoja tekevien maiden kanssa poistamaan tällaisia avaruusalan kaupallisten markkinoiden vääristymiä ja tasapuolistamaan toimintaedellytyksiä. Tähän sisältyy myös sellaisten toimien lisääminen, joilla voidaan ratkaista niitä tehottomuuden ja haittavaikutusten ongelmia, jotka aiheutuvat avaruusalan kaupallisten maailmanmarkkinoiden laajentumista haittaavasta Yhdysvaltojen nykyisestä vientivalvonnasta.

Samaan aikaan olisi tunnustettava, että kilpailu on kansainvälistynyt ja Euroopan kannattaisi ryhtyä yhteisiin hankkeisiin ja muuhun sellaiseen yhteistyöhön, jossa voidaan käyttää hyväksi teollisuuden vahvuuksia kuten teknologiajohtajuutta, miehitettyjen avaruuslentojen teknologiaa tai monien maiden alhaisempia tuotantokustannuksia.

EU:n olisi edistettävä teollisuuden sellaista kansainvälistä yhteistyötä, joka voi olla kaikkia osapuolia hyödyttävää, jos se lisää Euroopan avaruusteollisuuden kilpailuetuja, edistää välttämättömän teknologian hallintaa tai kannustaa kehittämään houkuttelevia ohjelmia.

Suositeltavat toimet

- komission olisi nopeutettava kehitystä kohti avaruuspalvelujen yhdenmukaistettuja markkinoita EU:ssa; tämän tavoitteen saavuttamiseksi olisi parannettava taajuuspolitiikan koordinointia taajuuksia koskevan uuden päätöksen [10] mukaisesti,

[10] Päätös 676/2002/EY Euroopan yhteisön radiotaajuuspolitiikan sääntelyjärjestelmästä.

- komission ja ESAn olisi varmistettava, että pk-yrityksillä on esimerkiksi teknologiahautomoiden kautta mahdollisuus osallistua avaruusalan toimintaan ja tuottaa innovaatioita,

- komission olisi otettava opiksi Galileosta saadut kokemukset ja laadittava niiden perusteella ohjeet julkisen ja yksityisen sektorin rahoituksella tulevaisuudessa toteutettavia sellaisia aloitteita varten, joihin sisältyy kaupallisia mahdollisuuksia.

-

5. hallinto ja voimavarat

Useat näkökohdat puoltavat avaruuspolitiikan uusia määrittämis- ja toteuttamistapoja Euroopassa. Näihin lukeutuvat EU:n tuleva laajentuminen ja sen perustuslakia koskevan sopimuksen mahdollinen tekeminen sekä avaruusteollisuuden (mukaan luettuina valmistajat, operaattorit ja palveluntarjoajat) muille avaruusvalloille, etupäässä Yhdysvalloille, aiheuttama paine niiden politiikkojen uudistamiseen ja yleiseen uudelleenarviointiin.

5.1. Avaruustoimien hallinnon uuden lähestymistavan määrittäminen

Tulevaisuudennäkymät

Haaste

Määrittää mahdollisimman tehokas tapa tehtävien ja vastuiden jakamiseksi EU:n, ESAn, jäsenvaltioiden, kansallisten virastojen ja teollisuuden välillä sekä edistää tällaista jakoa, jotta avaruuden hyödyt voidaan määrittää ja niitä voidaan tarjota jatkuvasti unionin ja sen kansalaisten käyttöön.

Mahdollisuus

Antaa unionin toimielimille, jotka toimivat yhteistyössä ESAn, muiden eurooppalaisten organisaatioiden ja jäsenvaltioiden kanssa, johtava asema niiden palvelujen ja sovellusten edistämisessä, joita tarvitaan EU:n politiikan ja prioriteettien tueksi.

Muuttunut hallinto

Tavoitteiden on oltava kunnianhimoisia, ja organisaation on vastattava näitä tavoitteita.

Edellä hahmoteltu Euroopan avaruuspolitiikka tarjoaa mahdollisesti merkittäviä taloudellisia, sosiaalisia ja ympäristöön liittyviä hyötyjä unionille ja sen kansalaisille. Politiikka tuo myös uusia ulottuvuuksia unionin ulkoisiin toimiin erityisesti puolustuksen, turvallisuuden, ympäristön ja kehitysyhteistyön aloilla. Näiden hyötyjen onnistunut saavuttaminen ei kuitenkaan ole taattua, ellei asianomaisten toimijoiden asemaa ja vastuita mukauteta.

Onnistunut toteuttaminen puolestaan edellyttää hallintojärjestelmää, jossa eri toimijoiden roolit on selvästi määritelty, joka tarjoaa välineet tarkkaan koordinointiin ja jossa on luotu vastuuvelvollisuuteen liittyvät prosessit. Toimintojen ja rakenteiden päällekkäisyyttä on luonnollisesti vältettävä. Tällaisella järjestelmällä pitäisi olla kaikkien sidosryhmien hyväksyntä ja tuki, siinä pitäisi ottaa huomioon niiden tavoitteet ja toisiaan täydentävyys ja siinä olisi noudatettava toissijaisuusperiaatetta.

Uuden perustuslaista tehtävän sopimuksen voimaantulo avaa pitkällä aikavälillä mahdollisuuden, että unionista tulee Euroopan kysyntälähtöisen avaruuspolitiikan luonnollinen referenssipiste. Tätä näkökantaa tuetaan voimakkaasti Euroopan parlamentin tuoreessa mietinnössä [11].

[11] Mietintö A5-0294/2003.

Euroopan avaruuspolitiikan keskeisenä osatekijänä ESAn on saavutettava legitiimi asema EU:n puitteissa. Edistymisen tähän suuntaan olisi tapahduttava pragmaattisesti ja luonnollisen kehityksen kautta ja sitä olisi arvioitava säännöllisesti sen varmistamiseksi, että sidosryhmät voivat mukauttaa rakenteensa ja menettelynsä asteittain.

Kaksivaiheinen lähestymistapa

Tässä valkoisessa kirjassa esitetään toimenpiteet, jotka ovat tarpeen Euroopan avaruuspolitiikan toteuttamiseksi. Tämä tapahtuisi kahdessa vaiheessa:

1) Ensimmäisessä vaiheessa (2004-2007) toteutettaisiin erityisesti toimia, jotka kuuluvat äskettäin tehdyn Euroopan yhteisön ja ESAn välisen puitesopimuksen soveltamisalaan. Tämä mahdollistaa sen, että nämä kaksi järjestöä voivat asettaa yhteisiä tavoitteita ja toteuttaa yhteisiä aloitteita noudattaen kuitenkin omia sääntöjään. ESAn olisi oltava unionin täytäntöönpanoelin avaruuteen liittyvissä kysymyksissä.

2) Toinen vaihe (vuodesta 2007 eteenpäin) alkaa ehdotetun peruslakia koskevan sopimuksen voimaantulosta. Jos Euroopan unionin tulevaisuutta käsitelleen valmistelukunnan laatima sopimusluonnos hyväksytään sellaisenaan, avaruus määritellään unionin ja jäsenvaltioiden jaettuun toimivaltaan kuuluvaksi alaksi. ESA tulisi tällöin ottaa EU:n piiriin ja sen perustamisesta tehtyä sopimusta olisi muutettava vastaavasti.

Näitä uusia säännöksiä ja niiden vaikutuksia olisi tarkasteltava muutama vuosi uuden perustamissopimuksen voimaantulon jälkeen.

Eurooppalainen avaruusohjelma

Euroopan avaruuspolitiikkaa toteutetaan monivuotisella eurooppalaisella avaruusohjelmalla. Ohjelma toimii Euroopan strategisena asialistana, jonka puitteissa määritellään prioriteetit, asetetaan tavoitteet, jaetaan tehtävät ja vastuut sekä määritellään vuotuiset talousarviot. Ohjelman soveltamisalaan on kuuluttava tutkimus- ja kehitystyö, infrastruktuurin kehittäminen, palvelut ja teknologia. Ohjelman lähtökohtana tulisi olla se, kuinka avaruusinfrastruktuureilla voidaan vastata kansalaisten ilmaisemiin tarpeisiin Euroopan unionin eri alojen politiikassa. Ohjelmaa tulisi tarkastella uudelleen ja päivittää viiden vuoden välein.

Tällainen ohjelma luo vakautta, jota erilaiset eurooppalaiset toimijat tarvitsevat. Ohjelman valmistelee EU yhteistyössä ESAn kanssa soveltaen kysyntälähtöistä vuorovaikutteista prosessia, johon sisältyy avaruusalan sidosryhmien kuuleminen.

Keskeisiä julkisen sektorin toimijoita ovat muun muassa kansalliset avaruusvirastot, kansalliset tutkimuslaitokset ja eurooppalaiset järjestöt kuten EUMETSAT ja ESO. Yksityinen sektori on tärkeä yhteistyökumppani, sillä ohjelman toteuttaminen on suurelta osin riippuvainen sen toimista. Eurooppalaisen avaruusohjelman ensimmäinen luonnos esitetään liitteessä 1.

Ohjelman suunnittelun ja toteutuksen pitäisi johtaa suurempaan yhdenmukaisuuteen ja vakauteen sekä pyrkimysten ja julkisten voimavarojen huomattavasti parempaan yhteensovittamiseen, jolloin julkisista varoista saadaan parempi hyöty ja luodaan vahva perusta uusille investoinneille. Ohjelman tulisi myös luoda kehys, jossa edistetään kaikkien jäsenvaltioiden tai pienempien ryhmien yhteisiä aloitteita. Ohjelman vaikutuksia olisi arvioitava säännöllisesti.

Sidosryhmien vastuut

Koska Euroopan unioni jäsentää avaruusperusteisten ratkaisujen kysyntää ja Euroopan avaruusjärjestö puolestaan tarjoaa tarvittavia ratkaisuja, EU:lla olisi oltava vastuu avaruusperusteisiin palveluihin liittyvien yhteiskunnallisten tarpeiden sovittamisesta EU:n eri alojen politiikkaan ja näiden palvelujen tarjoamisen koordinoinnista, kun taas ESAn olisi vastattava vaadittavien ratkaisujen suunnittelusta, ehdottamisesta ja kehittämisestä.

Euroopan unionin olisi myös varmistettava, että Euroopan avaruuspolitiikan ja eurooppalaisen avaruusohjelman toteutuksessa otetaan huomioon eettiset näkökohdat. Sen olisi myös laadittava ehdotuksia ja ajettava Euroopan etuja, kun avaruuden oikeudellisia kysymyksiä käsitellään kansainvälisillä foorumeilla.

Jäsenvaltioiden ja niiden avaruusvirastojen tai tutkimuslaitosten olisi osallistuttava eurooppalaisen avaruusohjelman tarkistamiseen ja hyväksymiseen. Kansalliset avaruusvirastot ja tutkimuslaitokset vastaavat suurelta osin ohjelman toimintalinjojen toteuttamisesta.

Eurooppalaisen tutkimusalueen tavoitteiden mukaisesti erikoistuneiden teknisten keskusten verkon luominen olisi kustannustehokkain tapa järjestää erilaisten kansallisten toimijoiden osallistuminen eurooppalaiseen avaruusohjelmaan. Tällainen verkko edistäisi läheisempää yhdentymistä ja parempaa yhteistyötä. Lisäksi se lisäisi erikoistumista, alentaisi kokonaiskustannuksia ja poistaisi päällekkäisyyksiä. Tämä edellyttää Euroopan julkisen teknisen infrastruktuurin rakenneuudistusta. Sen pohjana olisi käytettävä pilottiverkkoja, joiden puitteissa ESA ja kansalliset tahot toteuttavat parhaillaan käynnissä olevia ohjelmia.

Suositeltavat toimet

- EU määrittää Euroopan avaruuspolitiikan monialaisena politiikkana (joka palvelee unionin muiden alojen politiikkaa); Euroopan komissiolla voisi olla selkeästi määritelty toimivalta avaruusalan toimissa,

- komissio laatii yhdessä ESAn kanssa eurooppalaisen avaruusohjelman ensimmäisen luonnoksen vuoden 2004 loppuun mennessä. Tämän jälkeen sen olisi raportoitava säännöllisesti neuvostolle ja Euroopan parlamentille keskeisistä kysymyksistä, joihin lukeutuvat Euroopan avaruusteollisuuden tilanne, toimintaohjelman toteuttaminen sekä avaruusalan yleinen tila,

- komissio hyödyntää ESAn ehdotuksia teknisten keskusten verkosta, joka kokoaa yhteen käytettävissä olevan kansallisen ja ESAn kapasiteetin; ehdotukset koskisivat myös kumppaneiden asemaa ja verkkojen toteuttamisaikataulua,

- komissio tarkastelee uudelleen avaruuspolitiikan institutionaalista rakennetta EU:n nykyisestä avaruuspolitiikasta saatujen kokemusten ja uuden perustuslakia koskevan sopimuksen valossa.

5.2. Pyrkimysten ja voimavarojen yhteensovittaminen

Euroopan avaruuspolitiikalle tässä valkoisessa kirjassa määriteltyjä tavoitteita ei voida saavuttaa nykyisin käytettävissä olevin voimavaroin.

Avaruusalan toimiin kansallisella ja hallitustenvälisellä tasolla osallistuvien eri tahojen tähän toimintaan osoittamien talousarvioiden säilyttäminen nykyisellä tasolla on välttämätöntä, jotta viimeisten 40 vuoden aikana rakennettu kapasiteetti voidaan säilyttää. Näiden tehtävien siirtämisestä EU:n tasolle voitaisiin saada lisäarvoa vain joissain hyvin rajallisissa tapauksissa.

Avaruuden tarjoamien hyötyjen tuominen lähemmäs kansalaisia ja unionia edellyttää lisäinvestointeja tutkimukseen ja kehittämiseen, teknologiaan, infrastruktuureihin ja vastaaviin palveluihin. Nämä investoinnit vahvistaisivat Euroopan mahdollisuuksia avaruusalan toimijana ja edistäisivät erilaisia aloitteita, joilla pyritään nopeuttamaan Euroopan talouskasvua.

Avaruusalalle tehdyillä julkisilla investoinneilla on todistetusti ollut vipuvaikutus, joka auttaa mobilisoimaan myös muiden EU:n toimijoiden voimavaroja. Tästä syystä unionin olisi tulevien rahoitusnäkymiensä puitteissa harkittava tälle alalle nykyisin osoitettujen voimavarojen lisäämistä.

Nämä lisävoimavarat olisi jaettava ennen muuta käyttäjien tarpeiden mukaisesti, siten kuin ne on määritelty EU:n politiikan eri aloilla. Tästä seuraa loogisesti, että "EU:n avaruusalan budjettikohdan" tulisi olla virtuaalinen; varsinaiset voimavarat annettaisiin käyttöön kullakin kyseisellä EU:n politiikan alalla ja vain murto-osa pidettäisiin monialaisella tasolla yleistä etua koskevia toimia varten.

Erityisesti ESAn toiminnan täydentämiseksi unionin olisi yhtäältä tuettava perustutkimusta ja tutkimusinfrastruktuureja ja toisaalta helpotettava avaruusinfrastruktuurien käyttöönottoa ja hyödyntämistä sekä vastaavien palvelujen kestävää käyttöä. Tämä koskee erityisesti niitä infrastruktuureja, joihin liittyy kansainvälistä yhteistyötä.

Eräät näistä aloitteista voivat synnyttää julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöhankkeita. Näin käy usein tapauksissa, joissa otetaan käyttöön yleisen edun mukaisia infrastruktuureja. Nämä infrastruktuurit puolestaan synnyttävät palveluja, joista osa on luonteeltaan kaupallisia. Galileo on esimerkki tästä.

Julkisen sektorin osallistumisen laajuus ja ajoitus riippuu tietenkin yleisestä edusta ja hankkeeseen liittyvistä riskeistä, ja sen on perustuttava järkeviin kustannus-hyöty-näkökohtiin. Unionin avaruusalan rahoituksen kasvattamista voidaan hahmotella usealla tavalla. Osoitettujen voimavarojen lopullinen määrä riippuu kuitenkin sekä jäsenvaltioiden pyrkimyksistä että siitä, kuinka unionin "avaruusjärjestelmä" pystyy reagoimaan näihin pyrkimyksiin ja ottamaan ne huomioon.

Riskit saattavat olla suuret, mutta niin voivat olla myös julkiset ja kaupalliset hyödyt. Tästä syystä voimavarojen kokoaminen ja investointien jakaminen Euroopan tasolla on järkevä tie eteenpäin, eikä vähiten siksi, että kaupallisilla palveluntarjoajilla on taattu pääsy valtaville yli 450 miljoonan ihmisen markkinoille.

Alustava analyysi valkoisen kirjan tavoitteiden toteuttamiseksi tarvittavista voimavaroista sekä mahdolliset skenaariot esitetään liitteessä 2.

PÄÄTELMÄT

Avaruus on välttämätön toiminta-alue laajentuvalle unionille, ja EU on keskeinen tekijä, kun avaruusalaa kehitetään edelleen Euroopassa.

Tämän valkoisen kirjan julkaiseminen on ensimmäinen askel kohti tärkeiden uusien ulottuvuuksien lisäämistä EU:n avaruuspolitiikkaan. Samalla myös lujitetaan EU:n eri alojen politiikkaa, asetetaan uusia kunnianhimoisia ja innovatiivisia tavoitteita ja edistetään EU:n omien kasvualoitteiden toteuttamista.

Ehdotettu eurooppalainen avaruusohjelma on yksi EU:n avaruuspolitiikan kulmakivistä, jonka avulla toteutetaan monia uusia aloitteita. Tämä koskee erityisesti EU:n ja ESAn yhteistyönä toteutettavia hankkeita, kuten "Ympäristön ja turvallisuuden maailmanlaajuista seurantaa" (GMES), jota esitellään yksityiskohtaisemmin myöhemmin annettavassa tiedonannossa.

Edellä asetettujen pitkän aikavälin tavoitteiden saavuttaminen riippuu kahdesta tekijästä. Ensinnäkin Euroopan tulisi pyrkiä lisäämään asteittain avaruusalan toimiin osoitettua talousarviota, ja toiseksi käynnissä olevan hallitusten välisen konferenssin olisi vahvistettava Euroopan unionin tulevaisuutta käsitelleen valmistelukunnan työn tulokset ja annettava tulevassa perustuslaista tehtävässä sopimuksessa unionille ja jäsenvaltioille jaettu toimivalta avaruuteen liittyvissä kysymyksissä.

Avaruusalan kokonaismenojen kasvun olisi oltava sidoksissa pitkän aikavälin visioon. Kasvavan panostuksen tuloksena eri alojen politiikka tehostuu ja piristynyt avaruusteollisuus saa mahdollisuuksia kasvattaa Euroopan osuutta avaruusperusteisten palvelujen nopeasti kasvavilla markkinoilla.

EU:n olisi otettava enemmän vastuuta politiikan muotoilusta ja toteuttamisesta, jos se haluaa nauttia hyödyistä, joita avaruusteknologia ja -sovellukset voivat tuoda sen omien politiikkojen tueksi. Avaruus on luonnostaan monikansallinen, sillä avaruudesta maahan suunnatut palvelut ja sovellukset voivat ylittää kaikki rajat. Hallinnon piiri sulkeutuu, kun osa avaruusalan toimiin liittyvästä toimivallasta jaetaan Euroopan tasolla. Kaikista tässä valkoisessa kirjassa esiin tuoduista kysymyksistä olisi nyt keskusteltava ja niitä koskevat päätökset olisi tehtävä asianomaisissa eurooppalaisessa toimielimissä.

Mahdollisia hyötyjä aiheutuu kansalaisille, Euroopalle ja koko maailmalle. Avaruus ei ole vain seikkailu, se on myös mahdollisuus. Euroopalla ei ole varaa jättää sitä käyttämättä.

LIITE 1 EUROOPPALAINEN AVARUUSOHJELMA (valkoisessa kirjassa esitetty toimintasuunnitelma) Ensimmäinen luonnos

Euroopan unionin tulevaisuutta käsittelevän valmistelukunnan laatimassa ehdotuksessa Euroopan perustuslakisopimukseksi mainitaan III-155 artiklassa eurooppalainen avaruuspolitiikka sekä tätä varten tarvittavat toimenpiteet, joiden toteuttamismuotona voi olla eurooppalainen avaruusohjelma.

Tämän liitteen tarkoituksena on luonnostella kyseisen ohjelman tärkeimpiä osia sekä käsitellä ohjelman valmistelua.

1. MÄÄRITELMÄ

Eurooppalainen avaruusohjelma (ESP) on nähtävä eurooppalaisen avaruuspolitiikan toimeenpano- ja vertailuvälineenä. Siinä pitäisi:

- esittää yhteenveto kaikista Euroopassa toteutettavista julkisista ja yksityisistä avaruustoimista, jotka myötävaikuttavat EU:n politiikan tavoitteisiin,

- luoda perusta eurooppalaiseen avaruuspolitiikkaan perustuvien toimien koordinoinnille ja yhdenmukaistamiselle.

Eurooppalaisessa avaruusohjelmassa olisi erityisesti

- annettava suuntaviivat tässä valkoisessa kirjassa kuvatun toimintasuunnitelman ohjelmallisen ja teknisen osan toteuttamiseksi,

- kartoitettava teknologian ja rahoituksen puutteet eri aloilla,

- priorisoitava toimet EU:n poliittisten tavoitteiden perusteella,

- määritettävä eri toimijoiden velvollisuudet ja tehtävät,

- ilmoitettava eri tehtävien aikataulu.

Eurooppalaisen avaruusohjelman laatimisen olisi perustuttava kaikkien sidosryhmien (EU, ESA, jäsenvaltiot ja niiden kansalliset avaruusjärjestöt, eurooppalaiset organisaatiot kuten EUMETSAT, tutkimuslaitokset ja eurooppalainen teollisuus) väliselle keskustelulle ja yhteisymmärrykselle. Tässä olisi noudatettava EU:n edistämää teknologiakokonaisuuden konseptia.

2. KÄYNNISTYSVAIHE

Eurooppalaisen avaruusohjelman käynnistysvaiheen olisi perustuttava erityisesti:

- EU:n tämänhetkisiin poliittisiin prioriteetteihin,

- vihreään kirjaan liittyvän kuulemisprosessin tuloksiin,

- ESA:n toimintasuunnitelmaan "Agenda 2007".

Jäljempänä luetellaan joitakin keskeisiä näkökohtia, jotka on otettava huomioon eurooppalaista avaruusohjelmaa laadittaessa, ja esitetään alustavasti tähän liittyvä tehtävänjako.

Kunkin valkoisessa kirjassa määritetyn merkittävän toimintalinjan osalta esitetään:

- sen toteuttamiseen osallistuvat toimijat,

- kolme vaihetta (nykyvaihe, lyhyt aikaväli ja keskipitkä aikaväli),

- EU:n politiikat, jotka suoraan hyötyvät toimista.

Toimiin liittyen on määritetty useita avainasemassa olevia sidosryhmiä, jotka vastaavat toimintalinjojen toteuttamisesta (luettelo on alustava; myös useita muita toimijoita olisi otettava huomioon).

EU // Euroopan unioni

MS // Jäsenvaltiot

EC // Euroopan komissio

ESA // Euroopan avaruusjärjestö

Puitesopimus (F.A.) // Euroopan komissio ja ESA toteuttavat tämän toimintalinjan puitesopimuksen mukaisesti (myös muut toimijat, kuten Eumetsat, voivat osallistua)

Yhteisyritys (JU) /valvonta-viranomainen (SA) // Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 171 artiklan mukaisesti perustettu yksikkö, joka toimii julkisen organisaation valvonnassa yleisen edun suojelemiseksi

Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö (PPP) //

Julkisen ja yksityisen sektorin yhteisinvestoinnit

Yksityinen sektori // Tuotteiden valmistajat ja palvelujen tarjoajat

Toimiluvan haltija // (Yksityinen) toiminnanharjoittaja, joka on vastuussa infrastruktuuripalvelujen ylläpidosta ja toiminnasta

>TAULUKON PAIKKA>

TOTEUTUSKAAVIO

>TAULUKON PAIKKA>

LIITE 2 RAHOITUSVAROJEN ARVIOINTI

Tämän liitteen tavoitteena on antaa yleiskuva rahoitusvaroista, joita tarvitaan tässä valkoisessa kirjassa esitetyn eurooppalaisen avaruuspolitiikan toteuttamiseen. Tarkoituksena on säilyttää nykyinen eurooppalainen avaruussäännöstö ja mahdollistaa samalla tuleva kehitys. Aluksi tarkastellaan lyhyesti alalle tällä hetkellä osoitettuja rahoitusvaroja, ja tämän jälkeen esitetään joitakin mahdollisista skenaarioista.

Useat tahot ovat (vihreään kirjaan liittyvässä kuulemisprosessissa sekä Euroopan parlamentin mietinnössä ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnossa) korostaneet, että avaruuteen tehtävät investoinnit tarjoavat mahdollisuuden innovaatioiden edistämiseen.

Investoinnit edistävät näin kasvua koskevia EU:n ja kansallisia aloitteita [12], koska kehittyneiden infrastruktuurien käyttöönotto helpottaa uusien lisäarvopalvelujen luomista. Avaruusalalla tehtävät investoinnit ovat myös osa tavoitetta, jonka mukaan EU:n T&K-investoinnit nousevat kolmeen prosenttiin BKT:stä vuoteen 2010 mennessä [13]. (Tosin avaruuspolitiikan useat näkökohdat liittyvät muihin kuin T&K-toimiin.) [14]

[12] Avaruussovellukset, kuten GALILEO ja GMES, ovat osa komission Quick-start -aloitetta, joka esitetään seuraavassa Eurooppa-neuvostossa. Lisäksi ehdotetaan "digitaalista kahtiajakoa" koskevaa aloitetta.

[13] KOM(2003) 226 lopullinen: Tutkimusinvestoinnit: toimintasuunnitelma Euroopalle.

[14] Vuonna 2003 kaikkien avaruuteen liittyviin toimiin tehtyjen julkisten investointien määrä oli 0,06 prosenttia EU:n BKT:sta.

Avaruustoimintaan tehtävät investoinnit olisi otettava huomioon asianmukaisina EU:n talousarviomäärärahoina. Tämän pitäisi vaikuttaa muihin avaruusalan julkisiin toimiin sekä yksityiseen sektoriin ja rohkaista niitä lisäämään investointejaan.

1. Aiemmat ja suunnitellut avaruuteen liittyvät EU:n menot (1995-2006)

Taulukossa 1 tiivistetään avaruuteen liittyvien EU:n menojen kehitys vuosina 1995-2006. Menot ovat lisääntyneet merkittävästi vuosien varrella (vaikka määrät ovat pysyneet vaatimattomana, mikäli niitä verrataan kansalliseen ja hallitustenväliseen toimiin).

Suurin osa investoinneista perustuu T&K-rahoitukseen. Se on saatu suoraan viidennestä ja kuudennesta tutkimuksen ja kehittämisen puiteohjelmasta tai Euroopan laajuisia liikenneverkkoja koskevasta budjettikohdasta. Merkittävin tänä aikana kehitetty sovellus on GALILEO.

>TAULUKON PAIKKA>

2. Julkisen rahoituksen arvioitu määrä Euroopassa vuonna 2004

Avaruuteen liittyvien julkisen sektorin menojen määrän Euroopassa vuonna 2004 arvioidaan olevan 5 380 miljoonaa euroa. Rahoitus on peräisin viidestä pääasiallisesta lähteestä:

>TAULUKON PAIKKA>

Taulukossa 2 esitetty EY:n osuus koostuu yksinomaan varoista, jotka ovat peräisin seuraavista rahoitusvälineistä:

- Euroopan laajuiset liikenneverkot (viisi vuotta): 550 miljoonaa euroa/vuosi

- Kuudes puiteohjelma (2002-2006): aihealue "tietoyhteiskunta": p.m.; aihealue "ilmailu ja avaruus": 235 miljoonaa euroa; aihealue "kestävä kehitys, liikenne ja energia": 50 miljoonaa euroa; avaruuteen liittyvät Yhteisen tutkimuskeskuksen toimet: 50 miljoonaa euroa; aihealue "nanoteknologiat ja materiaalit" tai tutkimusinfrastruktuurit: arvioitu kokonaismäärä 40 miljoonaa euroa. Menot ovat yhteensä noin 475 miljoonaa euroa.

Hankekohtaisesti voidaan käyttää muita lähteitä, joita ovat mm. rakennerahastot, TACIS, EKR, MEDA. Näissä ei ole kuitenkaan varsinaisesti varattu varoja avaruuteen liittyviin toimiin.

3. Mahdolliset skenaariot (2004-2013)

Valkoisessa kirjassa on otettu huomioon vihreään kirjaan liittyvä kuulemisprosessi ja Euroopan parlamentin suositukset, joiden mukaisesti painotetaan, että on tarpeen luoda pitkälle tähtäävä eurooppalainen avaruuspolitiikka.

Tavoitteidensa saavuttamiseksi unionin on tuettava ensisijaisesti avaruussovelluksia. Lisäresursseja on myönnettävä myös aloille, jolla luodaan näiden sovellusten edellytyksiä (erityisesti teknologia ja pääsy avaruuteen). Erityistä huomiota on kiinnitettävä kansainväliseen yhteistyöhön.

Politiikan onnistuminen edellyttää, että toteutetaan valkoisessa kirjassa kuvattu toimintaohjelma, jolla täydennetään parhaillaan käynnissä olevia ja suunniteltuja toimia Euroopassa.

Eurooppalaisen avaruuspolitiikan toteuttamisessa on määritetty kaksi vaihetta. Tässä on otettu huomion EU:n tämänhetkiset (2000-2006) ja tulevat (2007-2013) rahoitusnäkymät.

- Ensimmäinen vaihe (2004-2006) perustuu olemassa oleviin rahoitusnäkymiin. Varoja on tässä vaiheessa hallinnoitava olemassa olevien rahoitusvälineiden avulla ja tämänhetkisissä budjettirajoissa. Ylimääräisiä budjettivaroja voidaan asettaa käyttöön alakohtaisten politiikkojen perusteella tapauskohtaisesti. Mahdollisuuksia voi ilmetä myös tulevassa kasvua koskevassa aloitteessa, jonka vahvistamista esitetään seuraavassa Eurooppa-neuvostossa joulukuussa 2003.

- Toinen vaihe (2007-2013) on osa tulevia rahoitusnäkymiä, joista parhaillaan keskustellaan alustavasti komissiossa. Rahoitusnäkymien perusteella voitaisiin luoda avaruutta koskeva "virtuaalinen budjettikohta". Sillä tuettaisiin tulevassa perustuslakisopimuksessa esitettyjä EU:n ja jäsenvaltioiden jaettua toimivaltaa avaruuteen liittyvissä asioissa.

Maailmanlaajuisia taloudellisia tekijöitä sekä EU:n tulevia kasvuennusteita koskevan analyysin pohjalta voidaan laatia useita mahdollisia skenaarioita. Niissä on otettava huomioon myös näkökohtia, jotka koskevat erityisesti eurooppalaista avaruussektoria, erityisesti

- vihreään kirjaan liittyvän kuulemisen tulokset (mukaan luettuna tavoite, jonka mukaan julkiset investoinnit avaruustoimintaan kaksinkertaistetaan Euroopassa vuoteen 2010 mennessä)

- ESA:n toimintasuunnitelmat ("Agenda 2007").

- analyysi avaruuteen liittyvistä EY:n menoista kymmenen viime vuoden aikana.

Lisäksi on otettava huomioon se, päättääkö EU toteuttaa laajoja turvallisuuteen ja puolustukseen liittyviä toimia. Kaaviossa 1 esitetään pääasiallisten skenaarioiden vaihtoehdot myös ilman tätä tekijää.

Varoja on lisättävä vaiheittain, jotta niiden hyödyntämisvalmiudet kehittyvät kestävällä tavalla.

Tämän perusteella kuvataan kolme pääasiallista skenaariota sekä arvio niiden edellyttämistä varoista.

Skenaario A on "vihreän kirjan" skenaario. Se kuvaa tarpeita, jotka on määritetty vihreään kirjaan liittyvän kuulemisen aikana. Tässä skenaariossa menojen vuosittainen kasvu on 4,6 prosenttia verrattuna julkisen rahoituksen yleiseen tasoon vuonna 2003 (5 380 miljoonaa euroa). Skenaario on kunnianhimoinen ja edellyttää maailmanlaajuisesti korkeata talouskasvua, jotta julkiset rahoittajat pystyvät saavuttamaan tämän rahoitustason. Skenaario A on johdonmukainen kaikkien määritettyjen tavoitteiden kanssa, mukaan luettuina avaruustutkimus ja merkittävät turvallisuuteen ja puolustukseen liittyvät toimet avaruusalalla. Tämä skenaario noudattaa myös ESA:n toimintasuunnitelmassa "Agenda 2007" kuvattuja toimintatavoitteita.

Skenaario B on "poliittisen toiminnan" skenaario. Tässä skenaariossa vuosittainen kasvu on 3,4 prosenttia, ja se kuvastaa avaruustoiminnan uutta alkua Euroopassa Euroopan perustuslakisopimuksen tultua voimaan. Skenaario on kunnianhimoinen ja siinä esitetty kasvuprosentti on korkeampi kuin EU:n talouden yleinen kasvuprosentti. Skenaario B noudattaa EU:n yleisiä tavoitteita.

Skenaario C on "lineaarisen luonnollinen" skenaario, jossa EY:n tämänhetkiset menot kasvavat lineaarisesti. Skenaariossa julkisten menojen vuosittainen kasvu on 2,3 prosenttia. Skenaario C ei täysin takaa riippumattomuutta teknologian ja avaruuteen pääsyn osalta.

Taulukossa 3 esitetään ensimmäinen arvio julkisista menoista, joita Euroopassa tarvitaan valkoisessa kirjassa esitetyn toimintaohjelman täytäntöönpanemiseksi. Eri vaihtoehtojen kehittyminen osoitetaan kaaviossa 1 (ilman inflaatiota). Koska näiden toimien toteutumien vie kauan, on tärkeää sisällyttää nämä menot monivuotiseen suunnitelmaan ja budjettiin.

Vastaava arvioitu kasvu eurooppalaisissa menoissa eri vuosina esitetään taulukossa 4.

>VIITTAUS KAAVIOON>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

Ympyräkaavioiden tummat alueet osoittavat "sovelluksia" ja vaaleat alueet "edellytyksiä".

>VIITTAUS KAAVIOON>

Linear Natural // Lineaarisen luonnollinen

Political Act // Poliittinen toiminta

Green Paper // Vihreä kirja

International cooperation // Kansainvälinen yhteistyö

Access to Space // Pääsy avaruuteen

Technology // Teknologia

Space exploration // Pääsy avaruuteen

Vocations // Ammatit

Space Science // Avaruustieteet

Standards/Regulatory aspects // Normit/sääntely

Loppuhuomautukset

Skenaariosta riippumatta voidaan tehdä seuraavat huomiot:

Kyseeseen ei tule pelkästään varojen siirto: vaikka EU lisää panostusta avaruustoimintaan tukeakseen EU:n edun mukaisia ja EU:n politiikkoja palvelevia sovelluksia, jäsenvaltioiden ei tule tämän varjolla "siirtää taakkaa" EU:n talousarvioon ja vähentää vastaavasti omia menojaan. Päinvastoin tämän tulisi toimia kannustimena lisätä investointeja EU:n investointien mukaisesti.

EU:n puitteissa toteutetuista toimista pyritään saamaan mahdollisimman suuri hyöty koko EU:n kannalta. Kansallista etua on pyrittävä ajamaan kansallisilla ja hallitustenvälisillä investoinneilla ja mekanismeilla.

On löydettävä uusia tukimuotoja: avaruustoiminta on tähän saakka perustunut enimmäkseen tutkimuksen ja kehittämisen määrärahoihin, joilla on rajoituksensa. Tulevaisuudessa olisi järjestelmällisemmin harkittava täydentäviä rahoituslähteitä ja mekanismeja, kuten julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä (jota jo sovelletaan GALILEO-hankkeessa ja jota voitaisiin soveltaa "digitaalista kahtiajakoa" koskevassa aloitteessa), Euroopan investointipankin roolin vahvistamista (esim. Innovaatio 2010 -aloite) ja rakennerahastojen puitteissa tehtäviä innovatiivisia investointeja.

On todettava myös, että avaruuteen liittyviin toimiin osoitettavia varoja ei voida lisätä rajattomasti. Riippuen skenaariosta, jota käytetään tässä valkoisessa kirjassa suositeltujen toimien täytäntöönpanoon, julkisten investointien tason voitaisiin odottaa tasaantuvan vuosina 2013-2020.

Avaruusalan julkisen rahoituksen vipuvaikutus edustaa lisäarvoa, jota tämä sektori voi luoda muihin EU:n politiikkoihin nähden.

LIITE 3 VIHREÄN KIRJAN KUULEMISMENETTELY: PÄÄNÄKEMYKSET

Euroopan komissio antoi avaruuspolitiikkaa koskevan vihreän kirjan 21. tammikuuta 2003. Tavoitteena oli käynnistää keskustelu siitä, miten avaruutta voidaan keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä käyttää Euroopan hyödyksi.

Vihreään kirjaan liittyvä prosessi sisälsi useita tapahtumia, seminaareja ja kokouksia kaikkialla Euroopassa. Niiden kautta prosessiin osallistui satoja avaruusalan edustajia.

Keskustelu oli avoin sekä teollisuuden ja eri instituutioiden edustajille että tavallisille kansalaisille.

Komission yksikköjen ja ESA:n edustajista koostuva yhteinen työryhmä järjesti useissa Euroopan pääkaupungeissa yhteisiä seminaareja, joissa keskityttiin erityisiin aiheisiin ja yhteisöihin. Kuulemisessa käytettiin myös avointa Internet-foorumia.

Seuraavassa taulukossa tiivistetään kuulemisen tärkeimmät tulokset.

Kuulemisseminaari tai -tapahtuma

//

Tärkeimmät tulokset

Teollisuuden kanta // Annettava uutta pontta Euroopan avaruusteollisuudelle

Tarvitaan laajempia institutionaalisia markkinoita ja EU:n vahvempaa sitoutumista

Taattava pääsy avaruuteen strategisena tarpeena

Luotava uusia ammatillisia tavoitteita uusien eurooppalaisten avaruusohjelmien avulla

Tarvitaan EU:n sääntelyä (yhdenmukaistamista)

Korjattava puutteet strategisessa avaruusteknologiassa

Tiedeyhteisön kanta // Lopetettava rahoituksen vähentäminen; kaksinkertaistettava avaruustieteiden määrärahat

Tarvitaan johdonmukaista tietopolitiikkaa (yhdenmukaistettu levittäminen)

Tuettava monialaisia ja infrastruktuureihin liittyviä toimia

Tuettava ISS:n käyttöä ja toimintoja

Instituutioiden kanta // Eurooppalaisesta avaruuspolitiikasta keskusteltava mahdollisimman korkealla poliittisella tasolla

EU:lle laillinen asema eurooppalaisessa avaruuspolitiikassa

ESA:lle laillinen asema EU:n toimielimissä

Tuettava jaetun toimivallan periaatetta (perustuslakisopimus)

Turvallisuuteen ja puolustukseen liittyvät näkökohdat // Avaruus avaintekijänä YUTP:n ja ETTP:n tukemisessa

Kehitettävä monikäyttövalmiuksia

Koordinoitava tämänhetkisiä toimintoja valmistauduttaessa tulevaan Euroopan puolustusmateriaalivirastoon

Toiminnan harjoittajien ja palvelujen tarjoajien kanta

// Avaruussovellukset ovat eurooppalaisen avaruuspolitiikan avainosia, ja ne tarjoavat eurooppalaisille konkreettisia etuja

Tarvitaan ESA:n ja EU:n yhteistä aloitetta laajakaistaviestinnän kehittämiseksi ("digitaalisen kahtiajaon" korjaamiseksi)

Kaukokartoituksen merkitys (strateginen kysymys)

Satelliittinavigoinnin käyttö eurooppalaisten hyödyksi

Kansainvälinen tausta // Avaruus myötävaikuttamassa laajentumisen onnistumiseen

Venäjä ja Ukraina laajentuneen unionin lähimpinä kumppaneina

Avaruus strategisena välineenä kansainvälisen yhteistyön kehittämisessä ja toteuttamisessa

Internet-foorumi // Tarvitaan näyttäviä avaruusohjelmia

Tuettava aurinkokunnan tutkimista

Tarvitaan pitkäaikaista visiota, mukaan luettuna miehitetyt avaruuslennot

EY:n ja ESA:n raportti kuulemisprosessin tuloksista on kokonaisuudessa saatavana seuraavassa Internet-osoitteessa: http:\\europa.eu.int\comm\space\index_en.html.

Seuraavassa luetellaan vihreään kirjaan liittyvään kuulemisprosessiin osallistuneet tai siihen vastanneet tahot.

Seminaarien raportoijat:

Mr G. Beretta, president ESOA

Mr C. Bildt, former Prime Minister of Sweden

Prof R. Bonnet, former ESA Director of Science

Lt Col A. Kolovos, Head of National Centre for Space Applications, Greek Ministry of Defence

Mr R. Loosch, former Department Head at German Federal Ministry for Research

Ms P. Sourisse, President Eurospace

Osallistujat:

Col. V. Santoro, EU Council

Dr. D. Deniozos, General Secretary of Research and Technology, Ministry of Development, Greece

Dr. F. Merkle, OHB, Director SAR-Lupe Project

Dr. G. Thiele, European Astronaut Centre, Köln, Germany

Dr. J.-L. Fellous, member of ESF, IFREMER, Issy-les-Moulineaux, France

Dr. P. Norsk, member of ESA European Users Board, Rigshospitalet, Copenhagen, Denmark

Gen (Retired) B. Molard, Defence and Security Advisor for the CEO, EUROSPACE

Lord Sainsbury, Minister for Science and Technology, U.K.

Col A. Husniaux, Belgian Ministry of Defence

Lt Gen D. Gavoty, Head of Bureau Espace, France

Lt Gen M. Vankeirsbilck, Belgian Defence Staff

Mr A. Gaubert, Secretary General of Eurospace

Prof A. Lebeau, former ESA Director of Science

Mr A. Patacchini, Eutelsat

Mr B. Andersen, Norwegian Space Center

Mr B. Lançon, SNECMA

Mr C. Hicks, Director General, BNSC

Mr C. Paynter, Paradigm

Mr D. El Hadani, Director of the Royal Centre for Space Remote Sensing, Morocco

Mr D. Levesque, SARSAT/COSPAS

Mr D. Verhulst, Alcatel

Mr E. Both, Hungarian Space Office

Mr E. Kuznietsov, Deputy Director General of the National Space Agency of Ukraine

Mr E. Saggese, Telespazio

Mr F. Davara, Director, EU Satellite Center

Mr F. De Winne, European Astronaut, European Space Agency

Mr F. Huyns, Institut de Recherche pour le Developpement, Montpellier, France

Mr G. Aridon, Senior Vice-President Corporate Development, Alenia Spazio / Finmeccanica

Mr G. Dahan, Vice-Chairman European Federation of High Tech SMEs

Mr G. Savary, Vice Chairman of the Committee for Transport, Regional Policy and Tourism, Sky and Space Intergroup

Mr G. Sawyer, Astrium

Mr G.Bodrato, Member of the European Parliament, and EP rapporteur on space matters

Mr H. Diehl, German Ministry of Education and Research

Mr H. Haubold, United Nations Office for Outer Space Affairs

Mr I. Shepherd, Member of GMES Security Group

Mr J. Broquet, Astrium

Mr J. Davey, former Chairman of the Galileo Security Board

Mr J. Garcia Palacios, Hispasat

Mr J. Kolar, President of the Czech National Committee for Space Research

Mr J. Maury, Astrium

Mr J. Nebrera, Proespacio

Mr J. Rønneberg, Norwegian Space Center

Mr J. Storey, Eurocontrol

Mr J.-L. Dehaene, Vice President of the European Convention

Mr J.-M. Luton, Chairman of Arianespace

Mr K. Becher, Associate Research Fellow, EU Institute for Security Studies

Mr K.-U. Schrogl, German Aerospace Centre DLR, Chairman of the International Relations Committee of ESA

Mr Kremék, Ministry of Education, Youth and Sports of the Czech Republic

Mr L. Mayo, GMV

Mr M. Bartolomey, Arianespace

Mr M. Dillon, Managing Director, ESYS plc

Mr M. Kracht, Thales Communications

Mr M.A. Llorca, EADS/CASA

Mr M.-I. Piso, Romanian Space Agency

Mr O. Colaitis, Alcatel Space

Mr P. Kent, European Maritime Radionavigation Forum

Mr P. Kompfner, Ertico

Mr P. Morenés, Secretary of State, Ministry for Science and Technology, Spain

Mr P. Norris, LogicaCMG

Mr P. Rudolff, Corporate Affairs, Arianespace

Mr P.M. Borgeal, Bureau Espace, France

Mr R. Bausch, SES-Global

Mr R. Buttiglione, Italian Minister of Community Policies

Mr K. Madders, Systemics Network International

Mr R. Olsen, Norwegian Defence Research Establishment

Mr T. Pirard, Space Information Center

Mr R. Williams, Eumetsat

Mr S. Buffetaut, European Economic and Social Committee

Mr S. Kulik, Head of International Division, Rosaviakosmos

Mr S. Plattard, Director of International Relations, Centre National d'Etudes Spatiales, France

Mr S.Vetrella, President of the Italian Space Agency

Mr T. Dachev, Bulgarian Academy of Sciences

Mr T. Eltges, Newtech

Mr V. Gomez, Director General CDTI, Spain

Mr Y. Papantoniou, Minister of Defence of the Hellenic Republic

Mr Z. Klos, Polish Space Research Centre

Mrs C. Haigneré, French Minister for Research and New Technologies

Mrs F. Ghiron, Esinet

Mrs L. Moratti, Italian Minister for Education, University and Research

Mrs M. Flaminia Rossi, Italian Space Agency

Mr C. Jacob, Eurospace

Ms C. Noguez, former Conference Originator and Director

Ms E. McNally, Member of European Parliament

Prof. A. Colombati, University of Udine, Italy

Prof. F. Rocca, Politecnico Milano, Italy

Prof. G. Corazza, University of Bologna, Italy

Prof. G. Haerendel, Ecole Nationale Supérieure de Physique de Strasbourg, Illkirch, France

Prof. H. Balsinger, Physikalisches Institute, Bern University, Switzerland

Prof. J.-P. Swings, Institut d'Astrophysique et de Géophysique, Liège, Belgium

Prof. L. Bengtsson, Max Planck Institute für Meteorologie, Hamburg, Germany

Prof. M. Grewing, Institut de Radio-Astronomie Millimétrique, Grenoble, France

Prof. R. Pellinen, Finnish Meteo Institute, Finland

Prof. S. Hobe, Univeristy of Cologne, Germany

Prof. C. Cesarsky, European Southern Observatory, Garching, Germany

Mr R. Gibson, former Director General of ESA

Mr P. Munier, Spotimage

Yritykset ja laitokset:

ACCESS Germany

Advisory Board of Global Network Against Weapons and Nuclear Power in Space International

AECMA - European Association of Aerospace Ind. Belgium

AENA - Aeropuertos Españoles y Navegación Aérea Spain

Aeronautical Research and Test Institute Czech Republic

Aeronautics and Space Technologies Institute Turkey Turkey

Aerospace Institute Germany Germany

Aerospace Institute Greece Greece

Agencia EFE Spain

AGi Agenzia Giornalistica Italia Italy

AIAD - The Italian Industries Association for Aerospace Systems and Defence Italy

Airclaims United Kingdom

AirPresse Italy

ALCATEL France

Alcatel France

Alcatel Espacio Spain

Alcatel ETCA Belgium

Alcatel Space France

Alenia Spazio Italy

ALTEC - Advanced Logistics Technology Engineering Center Italy

ANSA (Press) Italy

ARD - Studio Brüssel Belgium

AREA (Press) Italy

Argongra Spain

Arianespace France

Astrium GmbH Germany

Astrium Space United Kingdom

Astrium-Crisa United Kingdom

Astronomy Working Group (FR) France

Astrophysikalisches Institut Postdam Germany

Aurensa Spain

Austrian Federal Ministry for Education and Research Germany

Austrian Federal Ministry for Transport, Innovation and Technology Austria

Austrian Federal Ministry of Defence Austria

Austrian Space Agency Austria

B612 Foundation The Netherlands

Baden-Wuettemburg at the European Union Belgium

BBC United Kingdom

BDLI - German Aerospace Industries Association Germany

Belgian Air Force Belgium

Belgian Defence Staff Department for Strategic Affairs Belgium

Belgian Federal Office for Scientific Affairs Belgium

Belgian Government Space Department Belgium

Belgian Institute for Space Aeronomy Belgium

Belgian Minister of Defence Belgium

United Kingdom Department for Environment Food and Rural Affairs United Kingdom

United Kingdom Department of Trade & Industry United Kingdom

United Kingdom Embassy in Spain Spain

United Kingdom Government United Kingdom

United Kingdom Industrial Space Committee United Kingdom

United Kingdom Minister for Science and Technology United Kingdom

United Kingdom Ministry of Defence/BNSC United Kingdom

British National Space Centre United Kingdom

British Telecom United Kingdom

Bureau Space News - Paris France

Cabinet Yvan Ylieff Belgium

Canadian Embassy in Germany Germany

Canadian Embassy in Spain Spain

Canadian Mission to the European Union Belgium

Canadian National Defence (OCIPEP) Canada

Carlo Gavazzi Space SpA Italy

CDTI - Centro para el Desarrollo Tecnológico Industrial Spain

Cedarwood Associates International Belgium

CFE/CGC - Confédération Française de l'Encadrement France

Chinese Embassy in Prague Czech Republic

CIFOR-INIA - Instituto Nacional de Investigación y Tecnología Agraria y Alimentaria Spain

CNES Brussels

CNES / CFCIB Belgium

CNR Italy

Comitato VAS Italian Parliament Italy

Comité économique et social européen France

Commitee Office, House of Lords United Kingdom

Contraves Space Switzerland

COPItaly-ONLUS Italy

Corriere della Sera Italy

COSPAS-SARSAT United Kingdom

CRO-IRCCS Italy

Crystal Science and Technolgy Institute Czech Republic

CS Systemes d'Information France

CVUT - Czech Technical University in Prague Czech Republic

Czech Astronomical Institute Czech Republic

Czech Ministry of Education, Youth and Sports Czech Republic

Czech National Committee for Space Research Czech Republic

Czech Space Office Czech Republic

Dassault Aviation France

Deimos Space SL Spain

DEIS/ARCES - Univeristy of Bologna Italy

Democritus University of Thrace Greece

Demos United Kingdom

Deutsche Bundesregierung Germany

Deutschland Funk / German Nat'l Radio Hamburg

DLR - German Aerospace Centre Belgium/Germany

DNV - Det Norske Veritas Norway

DOTARS - Department of Transport and Regional Services (AT) Austria

Dutch Agency for Aerospace Programmes The Netherlands

Dutch Government The Netherlands

Dutch Ministry of Economic Affairs The Netherlands

Dutch Ministry of Education, Culture and Science The Netherlands

Dutch Ministry of Foreign Affairs The Netherlands

Dutch Space Research Organization The Netherlands

EADS Germany

EADS - Astrium Germany

EADS CASA Espacio Spain

EADS France France

EADS Hellas Greece

EADS Launch Vehicles France

EADS Space Division France

EARSC - European Association of Remote Sensing Companies Italy

Ecologic Germany

European Economic and Social Committee Belgium

Edisoft Portugal

EGIS France

Embassy of Estonia in Greece Greece

Energy co / TUB Berlin Germany

ERTICO - ItalyS Europe Belgium

ESO/EIROforum Germany

ESOA European Satellite Operators Association Belgium

ESSP - European Satellite Services Provider Belgium

ESYS plc United Kingdom

Etat Major des Armées - Bureau Espace France

EU Council Secretariat General Belgium

EU Institute for Security Studies France

EU Military Staff Belgium

EU Satellite Centre Spain

Eumetsat France

Euroconsult France

Eurocontrol Belgium

EUROGI United Kingdom

European Astronaut Centre Germany

European Centre for Space and Security Belgium

European Convention Members EU/Belgium

European Martime Radionavigation Forum United Kingdom

European Parliament EU/Belgium

European Satellite Operators Association Belgium

European Service Network Belgium

European Space Foundation/ESSC France

European Space Imaging Germany

European Voice Belgium

Eurospace France

Eutelsat France

Fachhochschule Heilbronn Germany

Fédération Confédérée FO de la Métallurgie France

Fédération des Travailleurs de la Métallurgie CGT France

FiatAvio Italy

Financial Times United Kingdom

Finmeccanica Italy

Finnish Meteorological Institute Finland

Finnish Ministry of Trade and Industry Finland

Flight International France

FlugRevue Germany

Foreign and Commonwealth Office United Kingdom

Freitag Germany

French Embassy in Germany Germany

French Embassy in Greece Greece

Permanent Representation of France to the EU Belgium

French Ministry of Defence France

French Ministry of Research France

French Ministry of Research and new Technologies France

Futuraspace Sarl France

Galileo Avionica Italy

Gebecoma Belgium

Geoinformatik FSU Jena Germany

German Federal Ministry for Education, Science and Culture Austria/Germany

GFZ Germany

GIFAS - Groupement des Industries Françaises Aéronautiques et Spatiales France

GMV Spain

GPlus Europe Belgium

Greek Centre of Space Science & Technology Greece

Greek National Center for Space Applications Greece

GRICES - Gabinete de Relações Internacionais da Ciência e do Ensino Superior Portugal

GTD Spain

Helios Technology United Kingdom

Hellenic Aerospace Industry Greece

Hellenic Air Force Greece

Hellenic Foundation for European & Foreign Policy Greece

Hellenic Ministry of Defence Greece

Hellenic Ministry of Development Greece

Hellenic Ministry of Foreign Affairs Greece

Hellenic Ministry of Transport and Communication Greece

Hellenic National Defence General Staff Greece

Hispasat Spain

HiTec Marketing Austria

Homes International s.a. Belgium

HTS Development Limited United Kingdom

Hughes Network Systems USA

Hungarian Ministry of Defense Hungary

Hungarian Space Office Hungary

IberEspacio Spain

IFAC - Istituto di Fisica Applicata "Nello Carrara" Italy

IFREMER - French Research Institute for Exploitation of the Sea France

Iguassu Software Systems Czech Republic

Il Corriere di Roma Italy

Il Manifesto Italy

il Sole 24 Ore Italy

Indra Espacio Spain

Industrial Science & Technology United Kingdom

Infoterra United Kingdom

INMARSAT Ventures United Kingdom

Institut de France - Académie des Sciences France

Institut de Recherche pour le Développement France

Institut Français de Navigation France

Institut für Quantenoptik Germany

Institute for Atmospheric Physics, Czech Acad. Sci. Czech Republic

Instituto Geografico Nacional Spain

Instituto Geografico Portugues Portugal

INTA - Instituto Nacional de Técnica Aeroespacial Spain

INTELLECT United Kingdom

International Institute of Applied Technologies IIAT Belgium

International Space University France

IRAM - Institut de Recherches et d'Applications des Méthodes de Développement France

Istituto Affari Internazionali Italy

Italian European Policy Gov. Dept. Italy

Italian Institute of Navigation Italy

Italian Ministry of Defence Italy

Italian Ministry of Foreign Affairs Italy

Italian Ministry of Internal Affairs Italy

Italian Ministry of University and Research Italy

Italian Space Agency Italy

Katholieke Universiteit Leuven Belgium

Kayser-Threde Germany

La Libre Belgique Belgium

Laboratoire de Météorologie Dynamique France

Laboratoire de Physique et Chimie de l'Environnement France

L'Echo Belgium

Lockheed Martin Belgium

Logica CMG United Kingdom

Luxemburg Aerospace Industries Luxembourg

Luxemburg Ministry of Culture, High Education and Research Luxembourg

Maltepe University Turkey

MAN Technologie Germany

Mars Society Deutschland Germany

Massachusets - Institute of Technology USA

Max Planck Institut Germany

Mersey Reperter / Ukseds Liverpool

Météo France France

Metria Miljöanalys Sweden

Mier Communicaciones ES

Ministry of Flanders BE Belgium

Mitglied des Deutschen Bundestages Germany

Munich Orientation Convention Gernany

NASDA - Japanese Space Agency France

National Audit Office UK United Kingdom

National Observatory of Athens Greece

National Space Agency of Ukraine United Kingdom

NATS - National Air Traffic Services United Kingdom

NERA Satcom Spain

NERC/UNSC Natural Environment Research Council United Kingdom

New Skies satellites N.V. The Netherlands

Newtec Belgium

Norwegian Defence Research Establishment Norway

Norwegian Ministry of Trade and Industry Norway

Norwegian Space Centre Norway

NPA Satellite mapping and exploitation United Kingdom

Occar - Organisation Conjointe de Coopération en matière d'Armement Germany

OECD France

OHB-System Germany

OMNI Communications United Kingdom

Pagnanelli Risk Solutions Milan, Italy

People TV France

Permanent Representation of Denmark to the EU Belgium

Polish Academy of Science Poland

Polish Space Research Centre Poland

Politecnico di Milano Italy

Polspace Poland

Portuguese Embassy in Greece Greece

Portuguese Ministry of Science Portugal

Portuguese NSA Portugal

Prospace France

Prudential United Kingdom

Publications UKSEDS United Kingdom

Puertos del Estado Spain

Qinetiq Ltd United Kingdom

Radiacion y Microondas Spain

RaumfahrtJournalist Germany

Regional Environmental Center for Central and Eastern Europe Hungary

Romanyn Space Agency Romany

Rosaviakosmos Russia

Royal Centre for Space Remote Sensing Morocco

Royal Ministry of Trade and Industry Norway

Saab Ericsson Space AB Sweden

Sabca Belgium

SAP REG - Satellite Action Plan Regulatory Group Belgium

SAT REG Ltd United Kingdom

Satlynx Luxembourg

SatNavConsult Germany

SchlumbergerSema Spain

Science's Next Wave United Kingdom

SCISYS United Kingdom

Senat de Belgique Belgium

Sener Spain

SES Global Belgium

SESO - Société Européenne de Systèmes Optiques France

SGAC - Space Generation Advisory Council France

Sira Electro-Optics United Kingdom

Sky & Space Intergroup of the European Parliament EU/Belgium

Sky Logic - Eutelsat Italy

Slovenian Ministry of Education, Science & Sport Slovenia

Snecma Moteurs France

Solar - Terrestrial Influences Laboratory BULGARIA

Space Benefit Germany

Space Imaging Greece

Space Information Center Belgium

Space News Paris

SpaceChecker Belgium

Spanish Ministry for Science & Technology Spain

Spanish Ministry of Defence Spain

Spanish Ministry of Foreign Affairs Spain

Spanish National Space Programme Spain

Spanish Parliament Spain

Spotimage France

SSTC Services fédéraux des affaires scientifiques, techniques et culturelles / Belgian Space Department Belgium

Stato Maggiore Difesa Italy

Stork Belgium

Stork Aerospace The Netherlands

Stork Product Engineering The Netherlands

Studio Legale Carnelutti Italy

Surrey Satellite Technology United Kingdom

Swedish Embassy in Greece Greece

Swedish Ministry for Foreign Affairs Sweden

Swedish National Space Board Sweden

Swiss Mission to the European Union Belgium

Swiss Space Office Switzerland

Systemics Network International Belgium

Systems Engineering & Assessment Ltd United Kingdom

TCP Sistemas e Ingenieria Spain

Technology Centre AS CR Czech Republic

Techspace Aero Belgium

Tecnologica Spain

Telelogic Spain

Telesambre Belgium

Telespazio Italy

Terma A/S Denmark

Thales France

Thales ATM - Delegate European Affairs Belgium

Thales Avionics France

Thales Communications France

The Acronym Institute for Disarmament Diplomacy United Kingdom

The Heart Centre Denmark

Top Strategies Belgium

Transplarety Belgium

Trinity House Lighthouse Service United Kingdom

UDcast France

UNIFE Union of European Railway Belgium

United Nations, Office for Outer Space Affairs Austria

Universidad Politecnica de Madrid Spain

University College United Kingdom United Kingdom

University of Aachen Germany

University of Aveiro Portugal

University of Berlin Germany

University of Bern Switzerland

University of Bologna Italy

University of Bremen Germany

University of Cologne Germany

University of Cranfield United Kingdom

University of Darmstadt Germany

University of Greifswald Germany

University of Hamburg Germany

University of Leeds United Kingdom

University of Liège Belgium

University of Marseille France

University of Oxford United Kingdom

University of Patras Greece

University of Pisa Italy

University of Reading United Kingdom

University of Rome Italy

University of Stuttgart Germany

University of Thessaloniki Greece

University of Trento Italy

Vitrociset SpA Italy

Vlaamse Ruimtevaart Industriëlen Belgium

Wallonia Space Logistics Belgium

WDR - Westdeutscher Rundfunk Germany

World Meteorological Organization Switzerland

Yuzhnoye SDO (Ukraine) Belgium

LIITE 4 SANASTO

Aurora: Euroopan avaruusjärjestön ohjelma aurinkokunnan tutkimiseksi. Tavoitteena on laatia ja toteuttaa eurooppalainen pitkän aikavälin suunnitelma niiden aurinkokunnan osien tutkimiseksi kauko-ohjattujen tai miehitettyjen laitteiden avulla, joilla voi olla merkkejä elämästä. Aurora-ohjelmalla pyritään luomaan yhtenäiset eurooppalaiset puitteet tutkimukselle sekä kehittämään vähitellen yhdenmukainen eurooppalainen lähestymistapa. Ohjelma on avoin kansainväliselle yhteistyölle.

CSG (Centre Spatial Guyanais, Guyanan avaruuskeskus): Euroopan avaruussatama, jonka toiminnasta vastaa Ranskan avaruusjärjestö (Centre National d'Etudes Spatiales) ESA:n kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti. Strateginen keskus, jonka tarkoituksena on tarjota Euroopalle pääsy avaruuteen siten, että maantieteelliset olosuhteet laukaisuja varten ovat optimaaliset.

Digitaalinen kahtiajako: epätasa-arvoisuus mahdollisuuksissa toimia tietoyhteiskunnassa laajakaistatekniikan tarjoamien yhteyksien (esim. Internet-palvelujen) avulla. Tätä voidaan mitata vertailemalla yhteyksien yleisyyttä ja hintoja suhteessa esikuvaan.

EGAS (European Guaranteed Access to Space programme): Ohjelma, jolla pyritään takaamaan Euroopan pääsy avaruuteen. Ohjelma on hyväksytty ESA:n ministerikokouksessa vuosiksi 2005-2009. Ohjelmassa tarjotaan lyhyen ja keskipitkän aikavälin tukea eurooppalaisille laukaisupalveluille sekä Ranskan Guyanassa että Euroopan mantereella ja painotetaan olosuhteita, jotka ovat edellytys niiden pitkän aikavälin vakaudelle.

ESA: Euroopan avaruusjärjestö. Vuonna 1975 perustettu hallitustenvälinen organisaatio. Sen jäsenvaltioita ovat tällä hetkellä Alankomaat, Belgia, Espanja, Irlanti, Italia, Itävalta, Norja, Portugali, Ranska, Ruotsi, Saksa, Suomi, Sveitsi, Tanska ja Yhdistynyt kuningaskunta.

ESTMP (European Space Technology Master Plan): Euroopan avaruusteknologian yleissuunnitelma. Suunnitelmassa vahvistetaan avaruuteen liittyvän tutkimuksen ja kehittämisen yleinen prosessi ESA:n, Euroopan komission ja teollisuuden välisenä yhteistyönä ja tuodaan esiin useita yhdenmukaistettuja tekniikan aloja. Uudessa suunnitelmassa mainitaan kaikki institutionaaliset toimijat ja kuvataan Euroopassa toteutettavia teknologisia toimia, strategioita ja rahoitukseen liittyviä lähestymistapoja, valmiustasoa ja suhteita eurooppalaisten kumppanien kanssa, mukaan luettuna teknologiatoimien tietokanta.

ETTP: Euroopan turvallisuus- ja puolustuspolitiikka.

EU (Euroopan unioni): EU:n jäsenvaltioita ovat 1. toukokuuta 2004 alkaen Alankomaat, Belgia, Espanja, Irlanti, Italia, Itävalta, Kreikka, Kypros, Latvia, Liettua, Luxemburg, Malta, Portugali, Puola, Ranska, Ruotsi, Saksa, Slovakia, Slovenia, Suomi, Tanska, Tsekin tasavalta, Unkari, Viro ja Yhdistynyt kuningaskunta.

Eurooppalainen avaruusohjelma (ESP): monivuotinen ohjelma eurooppalaisen avaruuspolitiikan kehittämiseksi.

Eurooppalainen avaruuspolitiikka: Luodakseen vakaammat puitteet Euroopan avaruusalan toiminnalle EU pyrkii luomaan eurooppalaisen avaruuspolitiikan, joka perustuu tarpeille ja jolla tuetaan EU:n muita politiikkoja.

EUSC (European Union Satellite Centre): Euroopan unionin satelliittikeskus. Keskuksen sijaintipaikka on Torrejón de Ardoz Espanjassa, ja se jatkaa WEU:n satelliittikeskuksen työtä.

GALILEO: Euroopan maailmanlaajuinen satelliittiradionavigointijärjestelmä. EU:n ja ESA:n yhteishanke. Järjestelmä koostuu 30 satelliitista keskikorkealla kiertoradalla. GALILEO tarjoaa käyttäjille erittäin täsmällisiä ajoitus- ja paikannuspalveluja.

GMES (Global Monitoring for the Environment and Security): Ympäristön ja turvallisuuden maailmanlaajuinen seurantajärjestelmä. GMES on EU:n ja ESA:n yhteisaloite, jossa yhdistetään kauko- ja in-situ-havainnointijärjestelmiä ja tuetaan siten EU:n tavoitteita kestävästä kehityksestä ja globaalihallinnasta.

Jaettu toimivalta: EU:n ja sen jäsenvaltioiden kesken jaettu toimivalta.

Keskusten verkot: kustannustehokas tapa yhdistää avaruusalan kansalliset toimijat eurooppalaisten toimien toteuttamiseksi. Verkoissa edistetään yhdentymistä ja parannetaan yhteistyötä. Niiden avulla myös lisätään erikoistumista ja vähennetään yleisiä kustannuksia.

PPP (Public Private Partnership): Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö. Rakenne, joka koostuu julkisen ja yksityisen sektorin edustajista ja joka huolehtii infrastruktuurien toiminnasta ja palvelujen tarjonnasta. Vastuut, tehtävät ja riskit on jaettu julkisen ja yksityisen sektorin kesken.

Puitesopimus: Euroopan yhteisön ja Euroopan avaruusjärjestön virallinen sopimus, jossa määritetään vahvistetun yhteistyön periaatteet ja mekanismit avaruuteen liittyvissä asioissa.

Toimiluvan haltija: nimetty toiminnanharjoittaja, joka on vastuussa julkisessa omistuksessa olevien infrastruktuurien ylläpidosta, toiminnasta ja käyttökelpoisuudesta.

Valkoinen kirja: valkoisissa kirjoissa tehdään ehdotuksia EU:n toimiksi tietyllä alalla. Vihreissä kirjoissa esitetään erilaisia ideoita julkista keskustelua varten, kun taas valkoiset kirjat sisältävät virallisia ehdotuksia tietyllä politiikan alalla, ja niitä käytetään usein välineenä politiikan kehittämiseksi.

Valvontaviranomainen: neuvoston asetuksella luotu rakenne, joka huolehtii yleisestä edusta julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöhankkeissa.

Yhteisyritys: Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 171 artiklan mukaisesti perustettu oikeussubjekti. Yhteisyrityksiä voidaan perustaa, jotta yhteisön tutkimusta, teknologista kehittämistä ja esittelyä koskevat ohjelmat voidaan pannan täytäntöön asianmukaisesti.

YUTP: yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka.

COMMISSION STAFF WORKING PAPER - GREEN PAPER ON EUROPEAN SPACE POLICY: REPORT ON THE CONSULTATION PROCESS - Information Document to the Joint Task Force 4 September 2003 {COM(2003)673}

Prepared by the Joint Task Force Secretariat

TABLE OF CONTENTS

1. Introduction

2. The Consultation Activity

3. Opening Conference (Brussels, 6th March, 2003)

4. Madrid Workshop: the Industrial View (25th March, 2003)

5. Berlin Workshop: the View of the Scientific Community (8th April, 2003)

6. Rome -the institutional vision (28th April)

7. London - Operators, service providers (20th May)

8. Prague - the International Context 2nd and 3rd June)

9. Closing Conference, Paris 23-24 June 2003

10. Activities after the Workshop sequence

1. Introduction

In its Resolution entitled "Europe and Space" of 17 January 2002, the European Parliament requested the European Commission to produce a White Paper on space "setting out the main objectives of the policy to be implemented in the medium and long term." [15]

[15] P5_TA(2002)0015.

In consequence and as a step towards the White Paper, the European Commission, in cooperation with ESA, elaborated a Green Paper on Space Policy, which was adopted by the Commission [16] on 21 January 2003. The objective of this document was to stimulate a European-wide debate on the issue and launch a process meant to gather inputs from all relevant actors in Europe.

[16] COM(2003)17 final, http://europa.eu.int/comm/space/doc_pdf/ space-green-paper_en.pdf.

The consultation process following the publication of the Green Paper has been organised by the EC/ESA Joint Task Force. The present document is an EC/ESA joint report on the consultations, to be presented to the Joint Task Force. This report will lead the way to the White Paper (including an action plan), to be elaborated by the European Commission in cooperation with ESA. Encouragement to this has been given by the Council of the EU on May 13 and the ESA Ministerial Council on May 27.

The purpose of the present document is to give a first summary report on the Green Paper consultation process, focussing on the workshops of the targeted consultation which have taken place from March through June 2003.

2. The Consultation Activity

Three methods have been used to collect the inputs during the consultation process: an open web-consultation of European citizens, the targeted workshop consultation, and the way of written input received from various actors of the space domain.

The open web-consultation has received around 200 contributions and offered an excellent opportunity for a lively debate.

The opening conference in Brussels on 6 March was followed by a series of five consultation workshops, taking the debate to member states' capitals (Madrid, Berlin, Rome, London and Prague). The Greek Presidency of the European Union also convened a special workshop in Athens for 8/9th May, which concentrated on a discussion of security matters.

In addition, Austria, Italy and Portugal each held national meetings, supported by the European Commission and the European Space Agency, for discussion of the Green Paper, and a review of the national implications. The United Kingdom Industrial Space Committee made a presentation of its views on the Green Paper to the Commission, while the Belgian authorities have both organised a national review of space-based defence systems, and passed a Resolution on the Green Paper following discussion in the national Senate.

The targeted consultation finished with a closing conference in Paris on 23-24 June, at which reports from the whole series of workshops were presented and considered.

Other European institutions (i.e. the European Economic and Social Committee and the European Parliament) have been consulted during the Green paper consultation process and their position has been presented to the Commission services.

More than 70 written contributions have been received, including from industry, ESA/EU member states, associations and individual persons.

3. Opening Conference (Brussels, 6th March, 2003)

The Brussels conference served as the 'kick-off' meeting to initiate the consultation process and permitted a first exchange of views, which underlined the will for a stronger political vision for an increasingly ambitious space policy in Europe.

Main highlights of the discussion were:

- For the institutional framework in which space activities could be placed, vice-president DEHAENE of the Presidium of the European Convention presented the possibility of space as a competence in the future Treaty for the European Union.

- Notwithstanding the interest of satellite applications programmes, the basic role of space science was strongly underlined, as a driver for technological innovation and the initiation of applications. Specific guidelines are needed for co-operation, for co-ordination of and within national programmes, and for strengthening the scientific community.

- The concept of a 'flagship' programme to stimulate interest in space technology was discussed as a possibility to generate public interest and to stimulate interest of younger generations.

- Discussions of applications and technology programmes gave rise to a broad exchange of views on the concept of 'multiple-use' technologies. This concept deserves in-depth discussion, particularly in examining the use of satellite systems to increase the overall security of Europe and its citizens.

4. Madrid Workshop: the Industrial View (25th March, 2003)

The Madrid meeting provided the opportunity for an extended discussion of the current situation of the European space industry, covering not only satellites and launchers, but also system operators, ground segment interests and representatives of the insurance market. Highlights brought out during the meeting were:

- While the current arrangements for ESA and the use of existing structures received praise from industry, industry also welcomes and calls for a greater involvement of the European Union in space activities, notably as a provider of regulatory frameworks and additional funding.

- There is a need for a substantially widened institutional market, which fully recognises the potential of space systems to address policy objectives (monitoring of climate change, environmental damage, monitoring for treaty implementation, crisis monitoring, security, navigation, science). Should European and national institutions become convinced that space systems help in addressing policy objectives and could harmonise their programmes and requirements, the market potential would be substantially increased.

- ESA should continue to be the focus for funding the key activities of a space policy. The ESA current financial scheme (variable geometry, geographical return), with additional resources from the EU to serve European policies, seems to be adequate.

- A key element for Europe is to have available, reliable and affordable access to space; independent access is seen as mandatory. (Support in this direction has since been given strongly by the ESA Council at Ministerial level in May 2003.)

- The workshop noted that international co-operation remains attractive in numerous areas and is not per se incompatible with the objective of European autonomy. A particular example of such co-operation, the International Space Station (ISS), was underlined as first and foremost a political project, from which Europe cannot be absent, which constitutes a long-term investment for the benefit of future generations.

- A similar emphasis to that of the Brussels conference was made on the interest to the public - and by extension to young engineers - of new European ambitious programmes (cf. 'flagship programmes') [17]. A further common theme from the two workshops is the major role to be played by the EC in ensuring harmonised and well-founded regulations across Europe.

[17] The high level of public interest in the press and television coverage of the launch of ESA's Mars Express satellite and its Beagle 2 lander in early June showed the continuing stimulus of space activities when associated with tangible goals such as the exploration of Mars.

- Regarding multiple use systems, the need for greater recognition of space tools in the framework of an EU security and defence policy was underlined. This was accompanied by support for the introduction of 'space' into the present draft Treaty discussed by the European Convention.

- Finally, at a time when part of the European space industry is looking to restructure, participants at the workshop stressed that without a sufficiently ambitious political and financial commitment, this restructuring will not lead to a stronger industrial base. New vocations and competences cannot be expected without the underpinning of a long-term programme supported by a solid political and financial commitment.

5. Berlin Workshop: the View of the Scientific Community (8th April, 2003)

This meeting concentrated on the European space science community , and in particular underlined the underestimated contribution that it makes to the overall activity, not least in making available key technology developments to the applications programmes.

Main highlights:

- Space sciences must be an integral part of any European space policy.

- A plea was made to stop the trend to significantly reduce the funds for European space science research. Recognition was given to the ESA Science Programme as of top world quality, using only modest resources. For Earth Observation, a proposal was made to develop a mandatory programme (Earth Explorer missions) with a level of resources based on GNP contribution scales. The scientific role of the overall 'Global Monitoring for Environmental Security' (GMES) programme was stressed, as was the synergy between the research and development of scientific and security requirements.

- A problem common to scientific and applications programmes surfaced at this workshop: the exploitation of data. The need for a data policy harmonised at European level was underlined, with a role identified for the European Commission in support of a powerful data processing system to support for example climate forecasts and global change. This was associated with a call for sustainable funding and a long-term continuity of observing systems, information availability, fast data delivery and cost-effectiveness. In general, space sciences were underlined as a major element for building a knowledge based society.

- Discussion of the International Space Station underlined the scientific excellence of the ISS for microgravity activities, with access of European researchers to work in the fields of life and physical sciences. ISS should be exploited also for Earth observation and human spaceflight activities. Not least was the role of ESA's European Astronaut Corps as ambassadors of a European identity.

- The political and strategic need for Europe to maintain and develop its own means of access to space was stressed, with the provision that additional costs linked to this need should not reduce the existing science budget. The need for engineering excellence (cf 'reliability') of the launch infrastructure for a successful space science programme was underlined.

- The Aurora programme, which prepares for ensuring the future for next generation (science, exploration and human presence), was seen as an initiative to be welcomed, one concept on which ESA and the European Union can build a European role in space in the medium to long term.

- No merging of diverse institutions into centralized bodies (preserve a healthy « biodiversity » among the existing institutions). Maintain ESA as an independent institution for science working in close relationship with the European Union. A more coherent co-ordination throughout disciplines should be developed (EIROForum is an example to be exploited), as part of the ERA strategy.

Finally, the role of the European Union to contribute to horizontal and infrastructure activities was stressed with a number of fields identified for consideration: an independent data systems network, ISS utilisation, critical technologies for payloads, development of future nuclear and electric propulsion systems (critical for interplanetary missions), data analysis and archiving.

6. Rome -the institutional vision (28th April)

The workshop in Rome aimed at registering the views and reactions of the ESA/EU Member States (that is national administrations and other public institutions). The discussions provided i.a. the following inputs:

- Access to space: The need for independent access to space and the role of ESA's new EGAS (European Guaranteed Access to Space) programme were again confirmed.

- Science: The role of science (including research on the ISS) as the enabler (understanding and invention) for future applications and commercial activities was developed. A doubling of the science budget, without prejudice to other space programme funding, was requested.

- Industry: The dramatic situation in which the European space industry currently finds itself was again stressed. In order to remedy the situation and to ensure at least "a level playing field" with respect to the US, a doubling of the total yearly available institutional market was requested as a medium to long-term goal.

- Knowledge Society, Sustainable Development, Security: It was emphasised that the applications area is at the core of the present discussion, whilst the role of space as an important tool for the implementation of key Union policies and objectives was confirmed.

- Space policy should be guided and discussed at the highest political level.

- The European Parliament has taken a major interest in the European Space policy, both prior to and during the Green paper activity; in particular, it has concerned itself with the impact of space technologies on the European citizen. The contribution of Parliament to the dossier is a welcome and important addition.

- ESA (institutionally outside the EU framework) has proved capable of giving Europe a world-class space "acquis" that must be maintained in the future. Discussions on its future role and its relationship to Union Institutions should ensure that strengths are reinforced and organisational changes made only when called for. ESA should become the space agency of the Union (Europe) - in a first step through a framework agreement, and with a possible further rapprochement to be defined.

7. London - Operators, service providers (20th May)

The space applications workshop held in London assembled representatives of satellite operators, service providers, users, industry, SMEs, national space agencies and universities. The wide-ranging discussions highlighted the following points:

General

- Space Applications are key components of a Space Policy. They are market driven, therefore should ultimately be financed by end users, achieving optimal use and leverage of public funding. Earth Observation applications which are dominated by the public sector as user as well as regulator, are only partially driven by the commercial market.

- Applications bring concrete benefits to professionals and customers in their daily activities: taxpayers and their political representatives can see a concrete return from public funding invested in space activities.

Satellite Communications

- Satellite Communications provide 50% of all European space hardware industry revenues, and are the most efficient lever to revive and fund upstream players (satellite and launch manufacturers). They have an unrivalled ability for bridging the "digital divide" in Europe, as a complement to terrestrial networks, thereby addressing the more than 20% of the population left out of the Information Society. They should become a 'Third element' of joint ESA/EU space applications activities, alongside earth observation and navigation systems

- Fixed or mobile access through satellite to High-Speed Internet and essential Broadband Services on a universal basis must be included in any European Space Policy.

- It is recommended to establish immediately a forum at European level to co-ordinate and federate the players concerned with the definition, development, operation and utilisation of a satellite communications broadband infrastructure.

- Despite progress over the past decade in several regulatory areas at CEPT, EU and national levels, the satellite industry continues to face multiple, often inconsistent, regimes. Common regulatory conditions are essential:

- Harmonized and streamlined licensing procedures throughout the Union.

- Harmonized Spectrum Allocation enabling free circulation of User Terminals and the exemption from licensing for Satellite Earth Stations and User Terminals.

- Fair access to frequencies for satellite operators and exclusive frequency bands for 'point to point' satellite systems in Europe.

- Acceptance of market access principles for satellite services in the Member States of the enlarged Union and in third countries.

Earth Observation

- The establishment of a robust European Earth monitoring capability is of strategic importance for Europe, in particular for the implementation of policies bearing on such issues as management of renewable resources and security.

- There is a clear need for a co-ordinated approach aiming at the creation of an operational structure for data gathering , data handling, information production and dissemination.

- The demand for Earth Observation data is essentially public. There is a need to federate and organise at the European level the public demand for longer term commitments, and identify appropriate funding instruments.

- A significant catalyst for the exploitation of satellite remote sensing will come from applications in the Security/Defence fields. The Global Monitoring for Environmental Security (GMES) programme should act as a catalyst and demonstration of how space can address European strategic aims.

- There is a need to create an organisation, or network of organisations, to deal specifically with space imagery, integration and dissemination of geo-spatial information, taking into account the existing structures. An overall architecture including data collection and information dissemination should be defined.

Satellite Navigation, Positioning and Timing

- Satellite navigation is also a key dual-use technology having numerous applications and generating indirect returns far exceeding investment costs.

- A strong international cooperation is essential as in COSPAS/SARSAT. Users need the European GALILEO system to be interoperable and compatible with other systems. They want GPS and GALILEO (plus Glonass) in order to have at their disposal larger constellations that are inherently more reliable and provide more accurate navigation solutions in difficult environments.

- Safety issues should be managed and financed by each area of applications (air, rail, maritime...), since each application area has its own standards for precision and integrity and possible augmentations.

- Coupling navigation, positioning and timing with mobile/satcoms creates potential for commercial opportunities.

8. Prague - the International Context 2nd and 3rd June)

Located in Prague, the workshop was designed to bring out some of the international aspects of a European space policy. Particular points that were emphasised are:

- Europe must combine autonomy in strategic areas with co-operation in others. Where it collaborates, Europe must be a strong partner.

- Satellite technologies correctly and imaginatively exploited in pursuit of identified policy objectives can play a major role in the incorporation of the most far-flung corners of the Community.

- The need for strategic objectives for international cooperation (as well as for all relevant partners, i.e EU, ESA, other organisations in the space field such as Eumetsat, European States, users and industry).

- The new EU Member States have a strong interest in involvement as soon as possible in European space activities. This may go all the way from participation in individual programmes such as GALILEO and GMES, to associate status in ESA.

- Russia and the Ukraine have both indicated a willingness to enter into long-term strategic partnerships with Europe in key areas such as human space-flight, launchers, and applications such as navigation and global monitoring.

- The ,Wider Europe" initiative of the European Union, endorsed 2003 by the European Council in Thessaloniki, offers scope for the use of space technology in supporting Eastern and Southern neighbours of the EU as well as Europe's Overseas Countries and Territories in their development.

- The co-operation between the EU and the Mediterranean countries is based on the Barcelona process, and implemented through the MEDA programmes. These countries may expect to be the prime beneficiaries of an outward looking space programme making use of satellite technology.

The scope of the workshop concentrated on the pan-European context (international partners such as USA and Japan were not specifically targeted to give contributions to this European debate at this stage).

9. Closing Conference, Paris 23-24 June 2003

The conference was constituted by six panels and by seven speeches. More than 400 representatives from government, industry, research and civil society were present to the conference.

Mrs. Pascale Sourisse, president of Eurospace, presented the first panel related to the industrial view. Space cannot be considered as a strictly commercial sector. The institutional aspect of space is fundamental. Due to the severe crisis in the European space industry, there is a real danger that very high level of technologies and skills that Europe acquired cannot be maintained. The efforts towards the definition of a reinforced European Space Policy are therefore of critical importance.

Professor Roger Bonnet presented the Panel 2 related to the Berlin workshop on the view of the scientific community. The indisputable success of ESA sciences programmes has been underlined. A strong regret related to the too small emphasis on science in the Green Paper has also been underlined. The scientific community has claimed the right to be recognised. They regret the lack of political vision, of coherent ambition, and the immature coordination between ESA and EU. The starvation of science budgets cannot be the option. An increase of a factor two might be adequate, both at ESA and national levels, for all branches. The Science community insists on ESA's essential role, and ESA must be maintained as an independent institution in close association with the EU. ESA is essential for sciences.

EU should have a political role in defining European policies. EC has to compensate for the present deficit of resources, to use its institutional rules where ESA is not competent, and to participate in ESA delegate bodies much like an associated Member State. EC must organise itself more efficiently between its various directorates in view of GMES, and should support ISS utilisation through FP6.

Former Swedish Prime Minister Carl Bildt presented the Panel 3 related to the Rome workshop on ESA/EU Member States. Key points from Rome were that the messages coming out of the consultation must be radical and seize the momentum of current developments. Without institutional demand there will be no independent access to space. But independence of information should also be created. European Space Policy should be guided from the highest political level (European Council) and ESA should act as the EU's de facto space agency. The European Parliament should have a review function also on space policy. Mr Bildt also recalled the main points related to space in the EU draft Constitutional Treaty. He posed three main items for discussion: how could ESA become the space agency for the EU, how should EU funding be organised to support the policy goals, and how should a comprehensive European Space Programme be run.

Mr. Giuliano Berretta, president of the European Satellite Operators Association (ESOA) presented the Panel 4 related to space applications. Space applications are key components of the space policy. Applications bring concrete benefits to professionals and consumers in their daily activities. Taxpayers and political representatives can see a solid return on their contributions. Unlike many other space programmes, space applications address many user communities. The needs of all communities should be taken into account in the future space programme.

Sectorial recommendations have been made in the field of satellite communications, Earth observation, and positioning, navigation & timing.The future European Space Strategy should rest on three pillars: EGNOS and GALILEO for navigation, GMES for Earth observation, and a new SATCOM programme.

Mr. Reinhard Loosch, former Department Head at the German Federal Ministry for Research, presented the Panel 5 on EU accessing states and international cooperation aspects. First, the inherent international dimension of space activities has been underlined. There is a need for a coherent European Space Policy that sets strategic objectives and priorities, defining areas where Europe must attain autonomy and where Europe should accept a higher degree of /inter-/dependence through international cooperation. Coordination among all European actors is needed for a coherent approach to space. Europe should speak with one voice on the international scene, including in UN bodies. In the field of human spaceflight, Europe should forge a strategic cooperation with other space powers. Some instruments have been defined: ESA's PECS programme, EU Framework Programmes for RTD, and agreements between EU and third countries. Major recommendations have been addressed:

- European Space policy must provide for securing financing, covering the development and operations of a European infrastructure as well as applications, including science, in space and on Earth.

- European Space policy can build on existing structures of EU, ESA and other European institutions.

- European coordination should be improved, not only between EU and ESA, (and between them and European governments), but also between public institutions and industry and the scientific community.

Lieutenant-Colonel Alexandros Kolovos presented the Panel 6 on the security dimension, a special workshop organised by the Greek Presidency of the EU. The EU Space Policy should include the security dimension, taking into account the complete spectrum of security related activities. This security dimension of the EU space policy needs governmental programmes and efficient bodies.

The EU needs to consider space-based capabilities in the following fields:

- Global monitoring,

- Global reconnaissance, monitoring and surveillance including image intelligence and electro-magnetic signals analysis,

- Meteorology and oceanography,

- Telecommunications,

- Intelligence information and verification,

- Global command, control, communications and information,

- Global positioning, navigation and timing,

- Mapping,

- Space Surveillance,

- Early warning and distant detection,

- Search and rescue,

- Independent access to space is a prerequisite.

Bodies and agencies have to evolve and different schemes are possible. The first option is to transform the existing ones (EU Satellite Centre, ESA, ...). The second is to create new ones. A third is to use complementarities between EU agencies and national agencies.

The 24 June, Jack Metthey, Director for space and transport of the Commission DG RTD, introduced the following speakers:

Mr. Bodrato, European Parliament, recalled that the EC has been asked to define a European space policy. ESA should not be decreased, but EU has competence that ESA does not have. ESA is already de facto the EU agency. The fair return ESA rule should be redefined.The article 150 of the European Convention project gives EU competence in space but not an exclusive one. The article 207 of the Part III concerning the European Armaments Agency is also very important.

S. Buffetaut, Economic and Social Committee, explained that three kinds of financing schemes are possible for future space activities: a European programme, a reinforced cooperation, and the actual system.

Dr Diehl, the German representative of Minister E. Bulmahn, presented some views. The priority is a coherent European space policy. Roles between institutions have to be redefined. EU could play an important role concerning infrastructure. ESA manages perfectly space science.

DG A. Rodotà explained that he was in favour of the inclusion of space in the European Convention. He regretted only that space was assimilated with technological research and development. He also explained the ESA concept of the fair return as a very flexible rule.

ESA's future DG J.J. Dordain wanted to underline that in his speech there was lesser focus on institutions. Space is a question of programmes and not of institutions. He only explained that ESA was able to federate the tender, and EU the demand. A distinction has also to be done between respective budgets and interests.

Concluding addresses were made by Mrs. Claudie Haigneré, French Minister for Research and New Technologies, Mrs. Letizia Moratti, Italian Minister for Education, University and Research, and Mr. Philippe Busquin, European Commissioner for Research.

Mrs. C. Haigneré asked for a financial evolution and a doze of geographical return rules. She underlined the importance of the inclusion of space in the European Convention. EU has the political and societal legitimacy for initiatives in the space field. Some important reform has to be made. She notably asked for a (comprehensive) European Space programme and an EU budgetary line for space to be available in 2007.

Mrs. Moratti notably underlined the knowledge and competence patrimony of ESA.

Mr. Busquin stated that the White Paper would be elaborated in close cooperation with ESA. He made references to the Convention and the shared competence, to explain that a European Space Programme was a necessity. He concluded with mentioning the intention of the Commission to organise an international conference on space in November 2003 in Italy.

10. Activities after the Workshop sequence

As noted above, the Workshop sequence ended in the second half of June. The following series of activities are expected:

- The preparation of the present joint summary report on the whole consultation. This joint report is produced by the Commission/ESA Joint Task Force.

- The Commission will have to present to the Council of the Union and to the European Parliament an action plan (White Paper) elaborated in cooperation with ESA, as underlined by both the EU and ESA ministerial Councils in May 2003. This will acknowledge the contributions that have been received, and include proposals for the content, organisation and level of future European activities in space. This would be prepared for approval by the Commission in October, with consequent submission to the Council and Parliament.

- For discussion with the EU Council, an opportunity has already been foreseen at the Competitiveness Council currently planned by the Italian Presidency in November.