Vaikutustenarvioinnin tiivistelmä |
Vaikutustenarviointi asetuksesta ekologisen suunnittelun vaatimusten asettamisesta valonlähteille ja erillisille liitäntälaitteille ja asetusten (EY) N:o 244/2009, (EY) N:o 245/2009 ja (EU) N:o 1194/2012 kumoamisesta 1 sekä asetuksesta valonlähteiden energiamerkinnästä ja asetuksen (EU) N:o 874/2012 kumoamisesta 2 |
A. Toimenpiteen tarve |
Miksi? Mihin ongelmaan puututaan? |
Valaistustuotteet ovat edelleen yksi suurimmista sähkönkuluttajista Euroopan unionissa (noin 12 prosenttia EU28:n kokonaissähköntuotannosta). Voimassa olevilla vaatimuksilla odotettiin saavutettavan 110 TWh:n säästöt sähkönkulutuksessa vuonna 2020, mutta viimeisimpien arvioiden mukaan säästöt jäävät 70 TWh:iin. Vaikutustenarvioinnin pohjana olevan selvityksen perusteella odotettuja säästöjä ei ehkä saavuteta, koska (1)energiatehokkuusvaatimukset ovat vanhentuneet; (2)täytäntöönpano ja valvonta on hankalaa, mihin ovat syynä a) monimutkainen lainsäädäntö; b) epäselvä ja tulkinnanvarainen soveltamisala ja poikkeukset; c) liian suuri joukko parametreja, jotka markkinavalvontaviranomaisten on tarkastettava, ja liian kalliit/pitkät tarkastustestit; (3)markkinoille on viime aikoina tullut ”täysin integroituja valaisimia” (joista valonlähdettä ei voi irrottaa tarkastusta varten); on epäselvää, kuuluvatko nämä valaistustuotteet voimassa olevan lainsäädännön soveltamisalaan, ja mitä sääntöjä sovelletaan vaatimusten noudattamisen tarkastamiseen. Näissä valaistustuotteissa saavutettavat energiansäästöt uhkaavat jäädä pieniksi. |
Mitä toimenpiteellä on tarkoitus saada aikaan? |
Päivitetyt energiatehokkuusvaatimukset ja päivitetty energiamerkki parantavat EU:n teollisuuden kilpailukykyä, parantavat kuluttajille suunnattua viestintää tehokkaista tuotteista ja johtavat suurempiin energiansäästöihin. Yksinkertaisempi lainsäädäntö, uudelleenmääritelty soveltamisala, selkeämmät poikkeukset ja yksinkertaisemmat testit sulkevat mahdolliset porsaanreiät, mikä luo tasapuoliset toimintaedellytykset teollisuudelle ja helpottaa vaatimusten noudattamista ja sen valvontaa. |
Mitä lisäarvoa saadaan toimenpiteen toteuttamisesta EU:n tasolla? |
Energiatehokkuuden vähimmäistasojen vaatimisesta ja energiamerkistä saadaan selvää lisäarvoa, kun niistä säädetään EU:n tasolla. Ilman EU:n tasolla yhdenmukaistettuja vaatimuksia jäsenvaltiot voisivat asettaa energiatehokkuudelle kansallisia tuotekohtaisia vähimmäisvaatimuksia osana omaa ympäristö- ja energiapolitiikkansa. Tämä haittaisi tavaroiden vapaata liikkuvuutta. Tämä olikin tilanne monien tuotteiden osalta ennen nykyisten ekosuunnittelu- ja energiamerkintätoimenpiteiden toteuttamista EU:n tasolla. |
B. Ratkaisut |
Mitä lainsäädännöllisiä ja muita toimenpidevaihtoehtoja on harkittu? Onko jokin vaihtoehto arvioitu parhaaksi? Miksi? |
Harkinnassa oli neljä toimintavaihtoehtoa. 1.Perusskenaario: ei toimia 2.Ainostaan energiamerkki: Vaihtoehto 2, johon sisältyvät uudet energiamerkin mittayksiköt ja luokkarajat, tarkistetut soveltamisala ja poikkeukset sekä uudelleenskaalattu A–G-merkki. Soveltaminen alkaisi syyskuussa 2021. Ekosuunnittelulainsäädäntö säilyisi ennallaan. 3.Energiamerkki ja ekosuunnittelu vuodesta 2021: Vaihtoehto 3, johon sisältyy lisäksi ekosuunnittelulainsäädännön tarkistus, jossa asetetaan uudet energiatehokkuus- ja toimintavaatimukset ja tarkennetaan soveltamisalaa ja poikkeuksia. Tämä on parhaaksi arvioitu toimintavaihtoehto. 4.Energiamerkki ja ekosuunnittelu vuosina 2021–2023: Vaihtoehto 4, jossa lineaarisia T8-loistelamppuja koskevien vaatimusten soveltamista siirretään syykuuhun 2023. |
Mitkä toimijat kannattavat mitäkin vaihtoehtoa? |
Kaikki sidosryhmät tukevat sekä energiamerkin että ekosuunnitteluvaatimusten tarkistamista valaistustuotteiden osalta. Pelkkä tarkistettu energiamerkki ei saavuttaisi merkittäviä osia markkinoista: vaikutustenarvioinnin tulosten mukaan säästöjä jäisi saavuttamatta ja kilpailukyky heikkenisi polkumyynnin takia. Sidosryhmät tukevat myös laadukkaiden ledivalonlähteiden käyttöönottoa, lainsäädännön yksinkertaistamista, soveltamisalan tarkistusta ja poikkeusten selventämistä. T8-loistelamppujen käytöstä poiston ajoitus on herkempi kysymys, sillä jotkin sidosryhmät (osa teollisuudesta ja vähemmistö jäsenvaltioista) epäilevät, onko T8-lamppuja käyttäviin sovelluksiin saatavilla korvaavia ledivalonlähteitä syyskuussa 2021, ja tukevat käytöstä poiston siirtämistä muutamalla vuodella. Suurin osa jäsenvaltioista tukee T8-lamppujen varhaista käytöstä poistamista, kun siihen yhdistetään ongelmallisia sektoreita koskevia poikkeuksia. Kansalaisjärjestöt ja kuluttajajärjestöt vastustavat T8-lamppujen myöhäisempää käytöstä poistamista. |
C. Parhaaksi arvioidun vaihtoehdon vaikutukset |
Mitkä ovat parhaaksi arvioidun vaihtoehdon hyödyt (jos parhaaksi arvioitua vaihtoehtoa ei ole, päävaihtoehtojen hyödyt)? |
Vaihtoehdolla 3 saavutetaan vuoteen 2030 mennessä seuraavat hyödyt: ·Lisäenergiansäästöt 41,9 TWh vuodessa ja kasvihuonekaasupäästöjen vähennys 14,3 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia vuodessa eli 2,88 prosenttia komission loppuenergian kulutuksen säästötavoitteesta vuodelle 2030 ja 1,34 prosenttia komission kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteesta vuodelle 2030. ·Lisäsäästöt vuotuisissa loppukulutusmenoissa 7,7 miljardia euroa ja liiketoiminnan lisätulot 1,1 miljardia euroa vuodessa. ·Vaatimusten mukauttaminen tekniikan kehitykseen ja linjaaminen muissa talouksissa sovellettavien energiatehokkuuden maailmanlaajuisten vähimmäisvaatimusten kanssa. ·EU:n teollisuuden kilpailukyvyn varmistaminen ja sen johtavan aseman tukeminen laadukkaana valmistajana. ·Eurooppalaisten pk-yritysten aseman turvaaminen. |
Mitkä ovat parhaaksi arvioidun vaihtoehdon kustannukset (jos parhaaksi arvioitua vaihtoehtoa ei ole, päävaihtoehtojen kustannukset)? |
Kustannusten arvioidaan olevan seuraavat: ·Kuluttajat: 1,1 miljardia euroa suuremmat hankintakustannukset vuonna 2030 (mutta kokonaiskustannukset energiankulutus mukaan luettuna laskevat 7,7 miljardia euroa); ·Asentajat: 0,2 miljardia pienemmät tulot vuonna 2030 (mutta liiketoiminnan kokonaistulot kasvavat); ·Tavarantoimittajat: 0,03 miljardin euron kertakustannukset merkkien uusimisesta vuonna 2022; ·Jälleenmyyjät: 0,004 miljardin euron kertakustannukset merkkien uusimisesta vuonna 2022. Jälleenmyyjille ja tavarantoimittajille aiheutuvat kustannukset johtuvat uuden energiamerkinnän puitedirektiivin soveltamisesta. |
Mitkä ovat vaikutukset yrityksiin, mukaan lukien pk- ja mikroyritykset? |
Yritysten tulot kasvavat kaiken kaikkiaan; tämä koskee erityisesti teollisuutta, tukku- ja vähittäiskauppiaita ja huoltopalveluja. Valaistussektorilla aasialaiset valmistajat kasvattavat nopeasti maailmanlaajuista markkinaosuuttaan käyttäen hintaa suurimpana myyntivalttinaan. Energiamerkki ja ekosuunnitteluvaatimukset ovat olennaisen tärkeitä EU:n teollisuudelle, koska niiden avulla se voi erottautua laadun ja innovoinnin perusteella. Uusi merkintäasteikko kannustaa teollisuutta innovointiin sellaisten ledivalonlähteiden kehittämiseksi, jotka voivat saavuttaa uudet korkeimmat luokat. Valaisinten valmistajat, jotka ovat pääasiassa eurooppalaisia pk-yrityksiä, hyötyvät siitä, että valaisinten energiamerkki poistetaan käytöstä, sillä tämä keventää niiden hallintotaakkaa. |
Kohdistuuko jäsenvaltioiden budjettiin ja julkishallintoon merkittäviä vaikutuksia? |
Jäsenvaltioiden budjettiin ja julkishallintoon ei kohdistu edellä esitettyjen vaikutusten lisäksi muita vaikutuksia. |
Onko toimenpiteellä muita merkittäviä vaikutuksia? |
Kyllä, parhaaksi arvioidun vaihtoehdon odotetaan vaikuttavan myönteisesti kilpailukykyyn ja innovointiin EU:ssa. |
D. Seuranta |
Milloin asiaa tarkastellaan uudelleen? |
Ehdotusten mukaan asetuksia tarkastellaan uudelleen viiden vuoden kuluttua niiden hyväksymisestä. |