19.6.2014

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 179/17

---

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o 664/2014,

annettu 18 päivänä joulukuuta 2013,

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1151/2012 täydentämisestä suojattuja alkuperänimityksiä, suojattuja maantieteellisiä merkintöjä ja aitoja perinteisiä tuotteita koskevien unionin tunnusten vahvistamisen sekä eräiden hankintaa koskevien sääntöjen, eräiden menettelysääntöjen ja eräiden täydentävien siirtymäsääntöjen osalta

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden laatujärjestelmistä 21 päivänä marraskuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) No 1151/2012 (1) ja erityisesti sen 5 artiklan 4 kohdan ensimmäisen ja toisen alakohdan, 12 artiklan 7 kohdan ensimmäisen alakohdan, 16 artiklan 2 kohdan, 19 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan, 23 artiklan 4 kohdan ensimmäisen alakohdan, 25 artiklan 3 kohdan, 49 artiklan 7 kohdan ensimmäisen alakohdan, 51 artiklan 6 kohdan ensimmäisen alakohdan, 53 artiklan 3 kohdan ensimmäisen alakohdan ja 54 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksella (EU) No 1151/2012 kumotaan ja korvataan maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden rekisteröimisestä aidoiksi perinteisiksi tuotteiksi 20 päivänä maaliskuuta 2006 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 509/2006 (2) ja maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden maantieteellisten merkintöjen ja alkuperänimitysten suojasta 20 päivänä maaliskuuta 2006 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 510/2006 (3). Asetuksessa (EU) N:o 1151/2012 annetaan komissiolle valta antaa delegoituja ja täytäntöönpanosäädöksiä. Tällaisin säädöksin olisi vahvistettava eräitä sääntöjä sen varmistamiseksi, että maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden laatujärjestelmä toimii sujuvasti uusissa lainsäädäntöpuitteissa. Uusilla säännöillä olisi korvattava asetusten (EY) N:o 509/2006 ja (EY) N:o 510/2006 soveltamissäännöt, joista säädetään maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden maantieteellisten merkintöjen ja alkuperänimitysten suojasta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 510/2006 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 14 päivänä joulukuuta 2006 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 1898/2006 (4) ja maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden rekisteröimisestä aidoiksi perinteisiksi tuotteiksi annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 509/2006 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 18 päivänä lokakuuta 2007 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 1216/2007 (5).

(2)

Jos eläinperäisillä tuotteilla on rekisteröity suojattu alkuperänimitys, niiden erityisluonteen sekä erityisesti fyysisten ja aineellisten rajoitusten huomioon ottamiseksi tällaisten tuotteiden eritelmissä olisi sallittava rehun hankintaan liittyviä poikkeuksia. Kyseiset poikkeukset eivät saa millään tavoin vaikuttaa yhteyteen maantieteelliseen alkuperään eivätkä tuotteen laatuun tai ominaisuuksiin, jotka johtuvat olennaisesti tai yksinomaan kyseisestä maantieteellisestä ympäristöstä.

(3)

Eräiden tuotteiden erityisominaisuuksien huomioon ottamiseksi tällaisten tuotteiden eritelmässä olisi sallittava rajoituksia rekisteröityjen suojattujen maantieteellisten merkintöjen raaka-aineiden hankinnan osalta. Rajoitusten olisi oltava perusteltuja sellaisten objektiivisten perusteiden suhteen, jotka ovat suojattujen maantieteellisten merkintöjen järjestelmän yleisperiaatteiden mukaisia ja parantavat tuotteiden vastaavuutta järjestelmän tavoitteiden kanssa.

(4)	Sen varmistamiseksi, että kuluttaja saa asianmukaiset tiedot, olisi otettava käyttöön unionin tunnukset, joilla tiedotetaan suojatuista alkuperänimityksistä, suojatuista maantieteellisistä merkinnöistä ja aidoista perinteisistä tuotteista.

(5)	Olisi vahvistettava eritelmän enimmäispituus sen varmistamiseksi, että aitojen perinteisten tuotteiden eritelmissä annetaan ytimekkäästi vain asiaankuuluvat tiedot ja että aidon perinteisen tuotteen eritelmän rekisteröimis- tai muutoshakemukset eivät olisi liian laajoja.

(6)

Hakemusprosessin helpottamiseksi olisi vahvistettava lisäsääntöjä, jotka koskevat kansallisia vastaväitemenettelyjä useampaa kuin yhtä kansallista aluetta koskevien yhteisten hakemusten osalta. Koska vastaväiteoikeus on varmistettava koko unionin alueella, olisi säädettävä velvollisuudesta toteuttaa kansalliset vastaväitemenettelyt kaikissa niissä jäsenvaltioissa, joita yhteiset hakemukset koskevat.

(7)	Jotta vastaväitemenettelyn vaiheet olisivat selkeät, on tarpeen täsmentää hakijan noudattamat menettelyvelvollisuudet silloin kun perustellun vastaväitteen esittämisen vuoksi käytävissä neuvotteluissa päästään sopimukseen.

(8)

Eritelmien muutoshakemusten käsittelyn helpottamiseksi olisi vahvistettava täydentäviä sääntöjä, jotka koskevat muutoshakemusten käsittelyä ja vähäisten muutosten ilmoittamista ja arviointia. Kiireellisesti tehdyt väliaikaiset muutokset olisi suljettava vakiomenettelyn ulkopuolelle, eikä niihin vaadita komission virallista hyväksyntää. Komissiolle olisi kuitenkin toimitettava kaikki tiedot tällaisten muutosten sisällöstä ja perusteluista.

(9)

Sen varmistamiseksi, että kaikilla osapuolilla on mahdollisuus puolustaa oikeuksiaan ja oikeutettuja etujaan, olisi vahvistettava peruuttamismenettelyä koskevat täydentävät säännöt. Peruuttamismenettely olisi saatettava asetuksen (EU) N:o 1151/2012 49–52 artiklassa säädetyn vakiomuotoisen rekisteröintimenettelyn mukaiseksi. Olisi myös täsmennettävä, että myös jäsenvaltiot ovat oikeushenkilöitä, joilla voi olla oikeutettu etu jättää peruuttamishakemus kyseisen asetuksen 54 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan mukaisesti.

(10)

Asianomaisten tuottajien ja sidosryhmien oikeutettujen etujen suojaamiseksi ennen 31 päivää maaliskuuta 2006 rekisteröityjen suojattujen alkuperänimitysten ja suojattujen maantieteellisten merkintöjen yhtenäiset asiakirjat, joita ei ole vielä julkaistu, olisi vielä voitava julkaista asianomaisen jäsenvaltion pyynnöstä.

(11)

Asetuksen (EU) N:o 1151/2012 12 artiklan 3 kohdassa ja 23 artiklan 3 kohdan ensimmäisessä alakohdassa säädetään, että unionista peräisin olevien tuotteiden, joita pidetään kaupan suojattuina alkuperänimityksinä, suojattuina maantieteellisinä merkintöinä tai aitoina perinteisinä tuotteina, merkintöihin on liitettävä kyseisiin tuotteisiin liittyvät unionin tunnukset ja että merkinnöissä voi olla asiaan kuuluvat maininnat tai lyhenteet. Lisäksi 23 artiklan 3 kohdan toisessa alakohdassa säädetään, että tunnuksen käyttö merkinnöissä on vapaaehtoista, kun on kyse unionin ulkopuolella tuotetuista aidoista perinteisistä tuotteista. Kyseisiä säännöksiä sovelletaan vasta 4 päivästä tammikuuta 2016. Asetuksissa (EY) N:o 509/2006 ja (EY) N:o 510/2006, jotka on kumottu asetuksella (EU) N:o 1151/2012, säädetään kuitenkin velvollisuudesta liittää unionista peräisin oleviin tuotteisiin joko tunnus tai täydellinen maininta sekä mahdollisuudesta käyttää mainintaa ”aito perinteinen tuote” unionin ulkopuolella tuotettujen aitojen perinteisten tuotteiden merkinnöissä. Molempien kumottujen asetusten ja asetuksen (EU) N:o 1151/2012 välisen jatkuvuuden varmistamiseksi olisi katsottava, että velvollisuudesta liittää unionista peräisin oleviin tuotteisiin joko tunnus tai vastaava maininta sekä mahdollisuudesta käyttää mainintaa ”aito perinteinen tuote” unionin ulkopuolella tuotettujen aitojen perinteisten tuotteiden merkinnöissä, jo säädetään asetuksessa (EU) N:o 1151/2012 epäsuorasti, minkä vuoksi niitä olisi sovellettava. Oikeusvarmuuden vuoksi sekä asianomaisten tuottajien ja sidosryhmien oikeuksien ja oikeutettujen etujen suojaamiseksi asetuksissa (EY) N:o 509/2006 ja (EY) N:o 510/2006 säädettyjä tunnusten ja mainintojen käyttöedellytyksiä merkinnöissä olisi sovellettava edelleen 3 päivään tammikuuta 2016.

(12)	Selkeyden ja oikeusvarmuuden vuoksi asetukset (EY) N:o 1898/2006 ja (EY) N:o 1216/2007 olisi kumottava,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Rehun ja raaka-aineiden hankintaa koskevat erityiset säännöt

1.   Asetuksen (EU) N:o 1151/2012 5 artiklan soveltamiseksi sellaisten eläinperäisten tuotteiden osalta, joilla on rekisteröity suojattu alkuperänimitys, rehu on hankittava kokonaan rajatulta maantieteelliseltä alueelta.

Jos rehun hankkiminen rajatulta maantieteelliseltä alueelta ei ole teknisesti mahdollista, voidaan lisätä kyseisen alueen ulkopuolelta hankittua rehua, edellyttäen ettei se vaikuta tuotteen laatuun tai ominaisuuksiin, jotka johtuvat olennaisesti tai yksinomaan kyseisestä maantieteellisestä ympäristöstä. Rajatun maantieteellisen alueen ulkopuolelta hankitun rehun osuus ei koskaan voi olla suurempi kuin 50 prosenttia kuiva-aineesta vuodessa.

2.   Sellaisten tuotteiden, joilla on rekisteröity suojattu maantieteellinen merkintä, eritelmissä esitettyjen raaka-aineiden alkuperää koskevien rajoitusten on oltava perusteltuja asetuksen (EU) N:o 1151/2012 7 artiklan 1 kohdan f alakohdan ii alakohdassa tarkoitetun yhteyden suhteen.

2 artikla

Unionin tunnukset

Tämän asetuksen liitteessä otetaan käyttöön asetuksen (EU) N:o 1151/2012 12 artiklan 2 kohdassa ja 23 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut unionin tunnukset.

3 artikla

Aitojen perinteisten tuotteiden eritelmien pituuden rajoittaminen

Asetuksen (EU) N:o 1151/2012 19 artiklassa tarkoitetun eritelmän on oltava ytimekäs, ja siinä saa asianmukaisesti perusteltuja tapauksia lukuun ottamatta olla enintään 5 000 sanaa.

4 artikla

Yhteisiä hakemuksia koskevat kansalliset vastaväitemenettelyt

Kun kyseessä on asetuksen (EU) N:o 1151/2012 49 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu yhteinen hakemus, kansalliset vastaväitemenettelyt on toteutettava kaikissa asiaankuuluvissa jäsenvaltioissa.

5 artikla

Vastaväitemenettelyssä saavutettua sopimusta koskeva ilmoitusvelvoite

Kun osapuolet pääsevät asetuksen (EU) N:o 1151/2012 51 artiklan 3 kohdassa tarkoitetuissa neuvotteluissa sopimukseen, jäsenvaltion tai kolmannen maan, josta hakemus jätettiin, viranomaisten on ilmoitettava komissiolle kaikki sopimukseen johtaneet osatekijät, mukana lukien hakijoiden ja jäsenvaltion tai kolmannen maan viranomaisten mielipiteet tai muiden vastaväitteen esittäneiden luonnollisten ja oikeushenkilöiden mielipiteet.

6 artikla

Eritelmän muutokset

1.   Jos eritelmään haetaan asetuksen (EU) N:o 1151/2012 53 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua muutosta, joka ei ole vähäinen, hakemuksessa on jokainen muutos kuvattava kattavasti ja perusteltava. Kuvauksessa on jokaisen muutoksen osalta verrattava yksityiskohtaisesti alkuperäistä eritelmää ja tarvittaessa alkuperäistä yhtenäistä asiakirjaa ehdotettuun muutettuun versioon.

Hakemus on toimittava itsenäisenä asiakirjana. Siinä on oltava kaikki eritelmän ja tapauksen mukaan yhtenäisen asiakirjan muutokset, joille haetaan hyväksyntää.

Muuta kuin vähäistä muutosta koskevaa hakemusta, joka ei ole ensimmäisen ja toisen alakohdan mukainen, ei oteta käsiteltäväksi. Komissio ilmoittaa hakijalle, jos hakemusta ei voida ottaa käsiteltäväksi.

Kun komissio hyväksyy eritelmän muutosta, joka ei ole vähäinen, koskevan hakemuksen, hyväksyntä koskee ainoastaan hakemuksessa olevia muutoksia.

2.   Suojatun alkuperänimityksen tai suojatun maantieteellisen merkinnän eritelmän vähäistä muutosta koskeva hakemus on jätettävä sen jäsenvaltion viranomaisille, joiden maantieteelliseen alueeseen kyseinen nimitys tai merkintä liittyy. Aidon perinteisen tuotteen eritelmän vähäistä muutosta koskeva hakemus on jätettävä sen jäsenvaltion viranomaisille, johon ryhmä on sijoittunut. Jos eritelmän vähäistä muutosta koskevan hakemuksen jättää muu taho kuin sitä nimeä tai niitä nimiä, joita eritelmä koskee, koskevan rekisteröintihakemuksen jättänyt ryhmä, jäsenvaltio antaa kyseiselle ryhmälle mahdollisuuden esittää huomautuksensa, jos kyseinen ryhmä on vielä olemassa. Jos jäsenvaltio katsoo, että asetuksen (EU) N:o 1151/2012 ja sen nojalla annettujen säännösten vaatimukset täyttyvät, se voi esittää komissiolle vähäistä muutosta koskevat hakemusasiakirjat. Ryhmä, jonka oikeutettua etua asia koskee, voi jättää eritelmän vähäistä muutosta koskevan hakemuksen, joka liittyy kolmannesta maasta peräisin olevaan tuotteeseen, suoraan komissiolle tai kyseisen kolmannen maan viranomaisten välityksellä.

Vähäistä muutosta koskevassa hakemuksessa voidaan ehdottaa vain asetuksen (EU) N:o 1151/2012 53 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja vähäisiä muutoksia. Siinä on kuvattava kyseiset vähäiset muutokset, esitettävä yhteenveto muutostarpeen perusteluista ja osoitettava, että ehdotettuja muutoksia voidaan pitää asetuksen (EU) N:o 1151/2012 53 artiklan 2 kohdan mukaisesti vähäisinä. Siinä on jokaisen muutoksen osalta verrattava yksityiskohtaisesti alkuperäistä eritelmää ja tarvittaessa alkuperäistä yhtenäistä asiakirjaa ehdotettuun muutettuun versioon. Hakemus on toimittava itsenäisenä asiakirjana, ja siinä on oltava kaikki eritelmän ja tapauksen mukaan yhtenäisen asiakirjan muutokset, joille haetaan hyväksyntää.

Asetuksen (EU) N:o 1151/2012 53 artiklan 2 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitettuja vähäisiä muutoksia pidetään hyväksyttyinä, jos komissio ei toisin ilmoita hakijalle kolmen kuukauden kuluessa hakemuksen vastaanottamisesta.

Vähäistä muutosta koskevaa hakemusta, joka ei ole tämän kohdan toisen alakohdan mukainen, ei oteta käsiteltäväksi. Tällaisiin hakemuksiin ei sovelleta tämän kohdan kolmannessa alakohdassa tarkoitettua hiljaista hyväksyntää. Komissio ilmoittaa hakijalle kolmen kuukauden kuluessa hakemuksen vastaanottamisesta, jos hakemusta ei voida ottaa käsiteltäväksi.

Komissio julkistaa eritelmän vähäisen muutoksen, joka on hyväksytty ja joka ei merkitse asetuksen (EU) N:o 1151/2012 50 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen tietojen muuttumista.

3.   Asetuksen (EU) N:o 1151/2012 49–52 artiklassa säädettyä menettelyä ei sovelleta muutoksiin, jotka koskevat eritelmän väliaikaista muutosta, joka johtuu julkisten viranomaisten määräämistä pakollisista terveyden- tai kasvinsuojelutoimista tai liittyy toimivaltaisten viranomaisten virallisesti tunnustamiin luonnonmullistuksiin tai epäsuotuisiin sääoloihin.

Kyseiset muutokset perusteluineen on annettava tiedoksi komissiolle kahden viikon kuluessa niiden hyväksymisestä. Suojatun alkuperänimityksen tai suojatun maantieteellisen merkinnän eritelmään tehdyt väliaikaiset muutokset antavat tiedoksi komissiolle sen jäsenvaltion viranomaiset, johon nimitys tai merkintä liittyy. Aidon perinteisen tuotteen eritelmään tehdyt väliaikaiset muutokset antavat tiedoksi komissiolle sen jäsenvaltion viranomaiset, johon ryhmä on sijoittautunut. Kolmannesta maasta peräisin olevaa tuotetta koskevat väliaikaiset muutokset antavat tiedoksi komissiolle ryhmät, joilla on oikeutettu etu, tai kyseisen kolmannen maan viranomaiset. Jäsenvaltion on julkaistava eritelmän väliaikaiset muutokset. Jäsenvaltion on suojatun alkuperänimityksen tai suojatun maantieteellisen merkinnän eritelmän väliaikaisesta muutoksesta ilmoittaessaan toimitettava vain julkaisuviite. Kun kyseessä on aidon perinteisen tuotteen eritelmän väliaikainen muutos, niiden on sitä koskevassa viestinnässä toimitettava eritelmän väliaikainen muutos sellaisena kuin se on julkaistu. Kun kyseessä ovat kolmannesta maasta peräisin olevia tuotteita koskevat tiedonannot, eritelmän hyväksytyt väliaikaiset muutokset on annettava tiedoksi komissiolle. Sekä jäsenvaltion että kolmansien maiden on kaikissa väliaikaisia muutoksia koskevissa tiedoksiannoissa esitettävä todisteet terveyden- tai kasvinsuojelutoimista sekä jäljennös asiakirjasta, jossa tunnustetaan luonnonmullistukset tai epäsuotuisat sääolot. Komissio julkistaa tällaiset muutokset.

7 artikla

Peruuttaminen

1.   Asetuksen (EU) N:o 1151/2012 49–52 artiklassa säädettyä menettelyä sovelletaan soveltuvin osin kyseisen asetuksen 54 artiklan 1 kohdan ensimmäisessä ja toisessa alakohdassa tarkoitettuun rekisteröinnin peruuttamiseen.

2.   Jäsenvaltio voi jättää omasta aloitteestaan peruutuspyynnön asetuksen (EU) N:o 1151/2012 54 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan mukaisesti.

3.   Peruutuspyyntö julkaistaan asetuksen (EU) N:o 1151/2012 50 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan mukaisesti.

4.   Peruuttamiseen liittyvät perustellut vastaväitteet otetaan käsiteltäviksi ainoastaan, jos niistä käy ilmi jonkin asianomaisen jatkuva kaupallinen riippuvuus rekisteröidystä nimestä.

8 artikla

Siirtymäsäännöt

1.   Kun kyseessä on ennen 31 päivää maaliskuuta 2006 rekisteröity suojattu alkuperänimitys tai suojattu maantieteellinen merkintä, komissio julkaisee jäsenvaltion pyynnöstä kyseisen jäsenvaltion toimittaman yhtenäisen asiakirjan Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Julkaisuun on liitettävä eritelmän julkaisutiedot.

2.   Seuraavia sääntöjä sovelletaan 3 päivään tammikuuta 2016:

a)	unionista peräisin oleviin tuotteisiin, joiden merkinnöissä käytetään rekisteröityä nimeä, on liitettävä joko asianmukainen unionin tunnus tai asetuksen (EU) N:o 1151/2012 12 artiklan 3 kohdassa tai 23 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu asianmukainen maininta;

b)	unionin ulkopuolella tuotetuissa tuotteissa asetuksen (EU) N:o 1151/2012 23 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu maininta on aitojen perinteisten tuotteiden merkinnöissä vapaaehtoinen.

9 artikla

Kumoaminen

Kumotaan asetukset (EY) N:o 1898/2006 ja (EY) N:o 1216/2007.

10 artikla

Voimaantulo ja soveltaminen

Tämä asetus tulee voimaan kolmantena päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Asetuksen 5 artiklaa sovelletaan ainoastaan niihin vastaväitemenettelyihin, joiden osalta asetuksen (EU) N:o 1151/2012 51 artiklan 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa säädetty kolmen kuukauden määräaika ei ole tämän asetuksen voimaantulopäivänä päättynyt.

---

(1)  EUVL L 343, 14.12.2012, s. 1.

(2)  EUVL L 93, 31.3.2006, s. 1.

(3)  EUVL L 93, 31.3.2006, s. 12.

(4)  EUVL L 369, 23.12.2006, s. 1.

(5)  EUVL L 275, 19.10.2007, s. 3.

---

---