Euroopan unionin tuomioistuinjärjestelmä: yhteisöjen tuomioistuin ja ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin

JOHDANTO

Yhteisöjen tuomioistuimen ja ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen työtaakka ja niissä käsiteltävien asioiden määrä ovat lisääntyneet viime vuosina voimakkaasti. Tuomioistuimilla on vaikeuksia suorittaa tehtävänsä nopeasti ja tehokkaasti. Jotta tästä tilanteesta ja unionin jäsenmäärän kasvamisesta 27:ään selvittäisiin, Nizzan sopimuksen nojalla on toteutettu merkittäviä toimenpiteitä Euroopan unionin (EU:n) tuomioistuinjärjestelmän toiminnan parantamiseksi.

Uudistukset koskevat ensisijaisesti yhteisöjen tuomioistuimen ja ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen kokoonpanoa, tuomioistuinten toimivallan jakaantumista (ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimelle annettavien asioiden määrän lisäämistä), tuomioistuinten perussäännön ja työjärjestyksen hyväksymistä koskevia yksityiskohtaisia sääntöjä sekä sellaisten riita-asioiden käsittelyä, jotka liittyvät teollisoikeuden suojaan yhteisössä.

Nizzan sopimuksessa on useita tuomioistuinjärjestelmää koskevia määräyksiä, jotka esitetään yhdeksässä pääartiklassa, yhteisöjen tuomioistuimen ja ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen perussääntöjä koskevassa pöytäkirjassa sekä viidessä julistuksessa.

EUROOPAN YHTEISÖJEN TUOMIOISTUIN

Yhteisöjen tuomioistuimessa on yhtä monta tuomaria kuin jäsenvaltioita. Julkisasiamiesten määränä säilyy kahdeksan, mutta neuvosto voi yksimielisellä päätöksellä lisätä kyseistä määrää.

Koska laajentuminen edellyttää tuomareiden määrän lisäämistä, Nizzan sopimuksella muutettiin yhteisöjen tuomioistuimen perussääntöä tuomioistuimen sisäisen organisaation mukauttamiseksi. Jotta yhteisöjen tuomioistuimen lainkäyttö säilyisi tehokkaana ja oikeuskäytäntö johdonmukaisena, yhteisöjen tuomioistuin voi kokoontua suuressa jaostossa, jonka muodostavat 11 tuomaria, joihin kuuluu tuomioistuimen presidentti ja viiden tuomarin jaostojen puheenjohtajat. Suureen jaostoon tuodaan pääsääntöisesti asioita, joita aiemmin käsiteltiin täysistunnossa.

Yhteisöjen tuomioistuimen toimivallan laajuutta muutetaan lisäämällä Nizzan sopimuksella Euroopan yhteisöjen (EY:n) perustamissopimukseen 229 a artikla. Näin luotiin oikeusperusta, jonka nojalla neuvosto voi yksimielisesti antaa yhteisöjen tuomioistuimelle toimivallan ratkaista teollisoikeuden suojaan liittyviä riita-asioita. Määräyksessä tarkoitetaan lähinnä yksityishenkilöiden välisiä riita-asioita, joissa on kyse tulevasta yhteisöpatentista. Neuvoston päätös tulee voimaan vasta jäsenvaltioiden ratifioinnin jälkeen.

Nizzan sopimuksella laajennetaan myös Euroopan parlamentin oikeutta vedota yhteisöjen tuomioistuimeen (EY:n perustamissopimuksen 230 artikla). Euroopan parlamentti voi tästä lähtien saattaa asioita yhteisöjen tuomioistuimen käsiteltäväksi samoin edellytyksin kuin muutkin toimielimet.

Uudessa perustamissopimuksessa lisätään joustavuutta mukauttaa tuomioistuinjärjestelmää vastaisuudessa ja ratkaistaan tietyt kysymykset (esimerkiksi toimivallan jako) EY:n tuomioistuimen perussäännössä, jota neuvosto voi yhteisöjen tuomioistuimen tai komission pyynnöstä muuttaa. Nizzan sopimuksessa säilytettiin kuitenkin vaatimus yksimielisyydestä, kun yhteisöjen tuomioistuimen perussääntöön tehtävistä muutoksista päätetään. Neuvosto voi sen sijaan hyväksyä yhteisöjen tuomioistuimen ja ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen työjärjestyksen vastaisuudessa määräenemmistöpäätöksellä.

EUROOPAN YHTEISÖJEN ENSIMMÄISEN OIKEUSASTEEN TUOMIOISTUIN

Tärkeimmät ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuinta koskevat säännökset, joista tähän asti oli määrätty Euroopan yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen perustamisesta tehdyssä päätöksessä, sisältyvät tästä lähtien EY:n perustamissopimuksen 210, 220, 224, 225 ja 225 a artiklaan.

Nizzan sopimuksessa tarkennetaan, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa on vähintään yksi tuomari jäsenvaltiota kohti, ja annetaan ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimelle valta vahvistaa tuomareiden tarkka määrä (EY:n perustamissopimuksen 224 artikla).

Nizzan sopimuksen ansiosta on voitu laajentaa ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen toimivaltaa. Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on edelleen toimivaltainen käsittelemään pääasiassa suoria kanteita, lukuun ottamatta niitä, jotka kuuluvat yhteisöjen tuomioistuimelle sen perussäännön mukaan. Ensimmäisen oikeusasteen päätökset voidaan käsitellä uudelleen yhteisöjen tuomioistuimessa, jos asia vakavasti vahingoittaa yhteisön oikeuden yhtenäisyyttä ja johdonmukaisuutta. Vaikka yhteisöjen tuomioistuin periaatteessa onkin edelleen toimivaltainen ratkaisemaan ennakkoratkaisupyynnöt, perussäännössä voidaan antaa ensimmäisen asteen tuomioistuimelle toimivalta ratkaista ennakkoratkaisupyynnöt määrätyissä erityisasioissa.

Uudessa sopimuksessa määrätään myös, että neuvosto voi perustaa erityisiä lainkäyttölautakuntia, joiden tehtävänä on ratkaista ensimmäisenä oikeusasteena tietynlaiset erityisasioita koskevat kanteet. Sopimukseen liitetyssä julistuksessa N:o 16 pyydetään yhteisöjen tuomioistuinta ja komissiota laatimaan ehdotus päätökseksi, jolla perustetaan julkishallintoon liittyviä riita-asioita ratkaiseva lainkäyttölautakunta (EY:n perustamissopimuksen 236 artikla).

Kuten yhteisöjen tuomioistuimenkin, myös ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tuomioistuinjärjestelmän mukauttaminen tulevaisuudessa on tehty sopimuksessa yleisesti ottaen joustavammaksi. Joustavuutta lisätään siirtämällä kokoonpanoa ja toimivallan jakamista koskevat kysymykset ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen perussääntöön, jota neuvosto voi muuttaa ilman, että sopimusta on tarkistettava juhlallisen menettelyn mukaisesti. Kuten yhteisöjen tuomioistuimen osalta, päätös myös ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen työjärjestyksen hyväksymisestä tehdään neuvostossa vastedes määräenemmistöllä eikä entiseen tapaan yksimielisesti.

YHTEISÖJEN TUOMIOISTUIMEN JA ENSIMMÄISEN OIKEUSASTEEN TUOMIOISTUIMEN TOIMIVALLAN JAKAANTUMINEN

Sopimuksessa vahvistetaan yhteisöjen tuomioistuimen ja ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen toimivallan jakaantuminen, mutta siinä tarkennetaan, että rajoja voidaan muokata toimielinten perussäännöissä (EY:n perustamissopimuksen 225 artikla).

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin käsittelee kaikki kanteet, muun muassa kumoamiskanteet (EY:n perustamissopimuksen 230 artikla), laiminlyöntikanteet (232 artikla) ja vahingonkorvauskanteet (235 artikla), lukuun ottamatta niitä, jotka annetaan jonkin erityisen lainkäyttölautakunnan käsiteltäväksi tai jotka perussäännön mukaan käsitellään yhteisöjen tuomioistuimessa.

Yhteisöjen tuomioistuimella säilyy unionin ylimpänä oikeusasteena toimivalta muissa kanteissa ja riita-asioissa, jotka liittyvät yhteisön oikeusjärjestyksen kannalta keskeisiin kysymyksiin, ja se toteuttaa tätä tehtäväänsä kansallisten tuomioistuinten esittämiin ennakkoratkaisupyyntöihin sovellettavalla menettelyllä. Perustamissopimuksen määräysten mukaan perussäännössä voidaan kuitenkin antaa ensimmäisen asteen tuomioistuimelle toimivalta ratkaista ennakkoratkaisupyynnöt tietyissä erityisasioissa.

Toimivallan jakaantumista koskevien yksityiskohtien selkiyttämiseksi sopimukseen liitetyssä julistuksessa N:o 12 pyydetään yhteisöjen tuomioistuinta ja komissiota laatimaan mahdollisimman pian kokonaisselvitys toimivallan jakaantumisesta, jotta asianmukaiset ehdotukset voidaan tarkastella heti Nizzan sopimuksen tultua voimaan.

TIIVISTELMÄTAULUKKO

Viimeisin päivitys 13.09.2007