Euroopan naapuruuspolitiikan täytäntöönpano vuonna 2007

Euroopan naapuruuspolitiikka on molempia osapuolia hyödyttävä kumppanuus, joka edistää Euroopan unionin (EU) rajavaltioiden nykyaikaistamista. Strategia ja käynnistetyt toimet ovat tuottaneet rohkaisevia tuloksia uudistusten jatkamisen kannalta.

ASIAKIRJA

Komission tiedonanto Euroopan parlamentille ja neuvostolle, annettu 3 päivänä huhtikuuta 2008, Euroopan naapuruuspolitiikan täytäntöönpanosta vuonna 2007 [KOM(2008) 164 lopullinen – ei julkaistu EUVL:ssä].

TIIVISTELMÄ

Tiedonannossa luodaan strateginen yleiskatsaus Euroopan naapuruuspolitiikan (ENP) täytäntöönpanoon vuonna 2007. Siinä arvioidaan EU:n ja sen ENP:n soveltamisalaan kuuluvien kumppaneiden suhteita sekä kyseisten maiden toteuttamia poliittisia ja taloudellisia uudistuksia.

Suhteiden syventäminen

Kumppanuus- ja yhteistyösopimuksia (DE ES EN FR) on tehty itäisten naapurialueiden maiden kanssa lukuun ottamatta Valko-Venäjää, jolla on mahdollisuus aktiiviseen ENP-kumppanuuteen EU:n kanssa edellyttäen, että se sitoutuu perinpohjaisiin demokraattisiin ja taloudellisiin uudistuksiin, joiden ansiosta se voi lähentyä yhteisiä eurooppalaisia arvoja.

Suhteet Ukrainaan ovat tiivistyneet vuonna 1998 tehdyn kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen sekä EU:n ja Ukrainan toimintasuunnitelman jälkeen. Neuvottelut uudesta assosiaatiosopimuksesta käynnistettiin vuonna 2007. Siinä luodaan huomattavasti laajemmat puitteet, helpotetaan EU:n ja Ukrainan suhteiden syventämistä kaikilla aloilla, lujitetaan Ukrainan ja Euroopan unionin välistä poliittista liittoumaa ja taloudellista integraatiota sekä muodostetaan laaja-alainen vapaakauppa-alue EU:n kanssa.

Eteläisten naapurialueiden kanssa on tehty Barcelonan prosessiin liittyviä assosiaatiosopimuksia. Poikkeuksia ovat Syyria, jonka kanssa suhteista määrätään nykyisin yhteistyösopimuksessa, ja Libya, jolle neuvosto on hyväksynyt komission ehdottamat neuvotteluohjeet tulevasta puitesopimuksesta käytäviä neuvotteluja varten.

ENP‑toimintasuunnitelman (EN) on tehnyt kaksitoista maata – vuonna 2007 Libanon ja Egypti. Suunnitelmat muodostavat täytäntöönpanorakenteet kansallisille uudistuksille ja tiiviimmälle kahdenväliselle yhteistyölle EU:n kanssa. Yhteisön rahoitusapu perustuu suunnitelmien painopistealoihin. Kohdennetut ja eriytetyt välineet mukautuvat kunkin maan valmiuksiin ja tarpeisiin. Näin ollen yhteistyösuhteita tehostettiin erityisesti Israelin, Marokon, Moldovan ja Ukrainan kanssa.

Uudistusohjelmien edistyminen

Vuoropuheluun ja poliittisiin uudistuksiin liittyvä yhteistyö edistää itäisillä naapurialueilla vaiheittaista lähentymistä EU:n perusnormeihin ja eteläisillä naapurialueilla Barcelonan prosessin arvojen omaksumista. Toteutetut toimenpiteet ovat koskeneet muun muassa demokraattista hallintoa, oikeuslaitoksen riippumattomuutta, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamista ja muuttovirtojen hallintaa.

EU:n ja kaikkien kumppanimaiden välisen avoimen poliittisen vuoropuhelun avulla on voitava myös edistää alueellisten selkkausten ratkaisemista.

Useimmissa ENP-kumppanimaissa makrotaloudellinen kehitys

oli vuonna 2007 suotuisaa ja talouskasvu voimakasta. Samanaikaisesti työttömyysaste oli korkea etenkin kyseisten Välimeren maiden nuorten keskuudessa. Suurimpia haasteita ovat edelleen inflaation alentaminen ja kauppavajeen pienentäminen, taloushallinnon parantaminen, työttömyyden vähentäminen ja työolojen kohentaminen.

Komissio julkaisi elokuussa 2008 katsauksen, joka koski EU:n naapurimaiden talouksia vuonna 2007 (EN).

Alakohtaisilla uudistuksilla on edistetty kumppanimaiden yhteiskuntien nykyaikaistamista ja yhdentymistä EU:n markkinoihin. Valtioiden valmiuksia toteuttaa uudistuksia pitkällä aikavälillä arvioidaan vuosittain alakohtaisissa edistymiskertomuksissa (EN). EU:n kanssa käydyn alakohtaisen vuoropuhelun tarkoituksena on parantaa instituutioiden toimintaa ja kehittää kansalaislähtöistä hallintoa.

Vuosittain esitetään myös toimintasuunnitelmien maakohtaiset edistymiskertomukset (EN). Niiden avulla voidaan arvioida edistymistä ja nimetä aloja, joilla yhteistyötä on tiivistettävä. Näin ollen tulevilla uudistuksilla on parannettava kaupan ja talouden yhdentämistä, liikkuvuutta ja alueellisten selkkausten käsittelyä.

Alueelliset yhteistyöprosessit

ENP:n alueellista ulottuvuutta vahvistetaan nykyisten prosessien yhteydessä.

Euro–Välimeri-kumppanuuteen kuuluva "Barcelonan prosessi: Välimeren unioni" käynnistettiin heinäkuuta 2008 Pariisissa, ja sen kautta käydään alueellista vuoropuhelua seuraavista aloista:

poliittinen yhteistyö, turvallisuus ja puolustus
demokratia ja kansalaisyhteiskunnan asema
talous ja rahoitusyhteistyö etenkin vapaakauppa-alueen perustamista silmällä pitäen
ympäristö, energia, palvelut ja sijoittautumisoikeus
kulttuuriyhteistyö sekä sosiaalialan ja inhimillisen alan yhteistyö, joka koskee etenkin koulutusta, tietoyhteiskuntaa ja sukupuolinäkökohtia.

EU:n ja Afrikan strateginen kumppanuus ja sen ensimmäinen toimintasuunnitelma edistävät ratkaisevasti alakohtaista vuoropuhelua ja suhteiden tiivistämistä afrikkalaisten kumppaneiden kanssa.

Mustanmeren synergia täydentää monenvälisen järjestelmän puitteissa nykyisiä suhteita Venäjän federaation, Turkin ja itäisten ENP-kumppaneiden kanssa (Valko-Venäjää lukuun ottamatta). Mustanmeren synergian ensimmäistä täytäntöönpanovuotta koskeva kertomus hyväksyttiin kesäkuussa 2008.

Uusia vaiheita

Kunkin kumppanin tavoitteisiin ja valmiuksiin paremmin mukautetuilla uusilla ENP‑toimintasuunnitelmilla olisi vaiheittain edistettävä sääntelyn lähentämistä EU:n vaatimuksiin.

Onnistunutta yhteistyötä edistetään myös lisäämällä uudistusten näkyvyyttä ja tiedottamalla kansalaisille toteutetuista toimenpiteistä.

Taustaa

Täytäntöönpanonsa alusta lähtien ENP on edistänyt vaurautta, vakautta ja turvallisuutta EU:n rajavaltioissa. Tämän politiikanalan onnistuminen on osoitus kumppanimaiden erilaisiin tarpeisiin mukautetun yhteistyön hyödyistä.

See also