Strategia itäiselle alueelle vuosiksi 2007–2013

Itäistä aluetta varten laaditussa alueellisessa strategia-asiakirjassa määritellään monialaiset haasteet, joihin voidaan vastata alueellisesti Euroopan yhteisön uusien tai entisiä täydentävien toimenpiteiden ja välineiden avulla. Asianomaisia maita ovat Armenia, Azerbaidžan, Georgia, Moldova, Ukraina, Valko-Venäjä ja Venäjä.

ASIAKIRJA

Eurooppalainen naapuruuden ja kumppanuuden väline – ohjelma itäistä aluetta varten – strategia-asiakirja 2007–2013 (EN).

TIIVISTELMÄ

Alueellisessa strategia-asiakirjassa määritellään eurooppalaisen naapuruuden ja kumppanuuden välineen pohjalta alueellisen yhteistyön tavoitteet ja painopistealat kaudelle 2007–2013. Siten se täydentää maakohtaisia strategia-asiakirjoja (EN) jollainen on laadittu kullekin alueen maalle (Armenia, Azerbaidžan, Georgia, Moldova, Ukraina, Valko-Venäjä ja Venäjä).

Maakohtaisten strategia-asiakirjojen avulla voidaan saavuttaa Euroopan naapuruuspolitiikan (ENP) (EN) tavoitteet asianomaisten kumppanimaiden kanssa sekä neljään yhteiseen alueeseen (EN) liittyvät tavoitteet Venäjän kanssa paremmin kuin olisi mahdollista pelkästään Euroopan unionin ja kyseisten maiden kahdenvälisten suhteiden puitteissa. Tässä yhteydessä alueellisessa yhteistyössä paneudutaan kaikille maille yhteisesti tärkeisiin, valtioiden rajojen yli vaikuttaviin kysymyksiin.

Alueellinen tuki on lisäksi perusteltua silloin, kun sillä voidaan tuottaa lisäarvoa tai kun valtioiden rajojen yli vaikuttavien kysymysten ratkaisu edellyttää useiden maiden yhteistä toimintaa. Sen vuoksi on erittäin tärkeää, että kumppanimaat ovat valmiita tekemään yhteistyötä alueellisin perustein ja ottamaan sen omalle vastuulleen.

Tietyillä aloilla alueellinen yhteistyö tukee myös talouden ja sääntelyn yhdentymistä EU:hun.

Kumppanimaiden yhteiset haasteet

Itäiseen alueeseen kuuluu maita, joilla tosin on yhteinen menneisyys mutta joissa siirtymäprosessi etenee eri tavalla. Kyseisillä mailla on samoja poliittisia, taloudellisia, sosiaalisia ja ympäristöön liittyviä ongelmia.

Kauden 2007–2010 alueohjelma (EN) (pdf) kattaa tietyn määrän painopistealoja, jotka on vahvistettu kumppanimaiden kanssa. Niitä valittaessa on otettu huomioon strateginen merkitys, suhteellinen etu ja keskinäinen täydentävyys alueellisella tasolla sekä asianomaisten toimien ja kyseisillä aloilla toteutettavien EU:n toimintapolitiikkojen yhteensopivuus.

Yhtenä keskeisenä painopistealana ovat liikenne ja energia sekä erityisesti liikenne- ja energiaverkot, sillä alueen maat ovat sekä tuottaja- että kauttakulkumaita. Avun perusteena käytetään aiemmista Traceca- (EN) ja Inogate (EN) -ohjelmista saatuja kokemuksia. Tuettavia kohteita ovat:

• liikenneturvallisuus, erityisesti sääntöjen lähentäminen asteittain EU:n vaatimuksiin, sekä kestävä liikenne
• energiahuollon moninaisuus ja turvallisuus sekä uusiutuvien energiamuotojen edistäminen
• EU:n ja sen naapurimaiden välisten yhteyksien ja verkostojen kehittäminen etenkin kauppasuhteiden vahvistamiseksi.

Ympäristön ja metsien suojelu sekä ilmastonmuutoksen torjunta ovat alueohjelmassa keskeisellä sijalla. Erityistä huomiota on tarkoitus kiinnittää ilman ja veden laatuun, jätehuoltoon, luonnon ja maaperän suojeluun ja teollisuuden aiheuttamaan ympäristön pilaantumiseen sekä Itämeren, Barentsin meren, Kaspianmeren ja Mustanmeren pilaantumiseen. Alalla toteutettavien toimien tukemiseksi on välttämätöntä lisätä kansalaisyhteiskunnalle ja yksityiselle sektorille suunnattua valistustyötä sekä niiden osallistumista toimintaan.

Rajaturvallisuus ja muuttoliike, kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden torjunta ja tulli ovat aloja, joilla aluetason toimien avulla voidaan saavuttaa merkittäviä säästöjä, sillä kyse on valtioiden rajat ylittävistä asioista. EU tukee erityisesti ihmiskaupan, korruption ja terrorismin vastaisia toimenpiteitä sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla.

Apua annetaan lisäksi yhteisöjen välisiin toimiin sekä tiedotus- ja tukitoimiin kansalaisyhteiskunnan ja EU:n kumppanimaiden välisen yhteistyön edistämiseksi.

Jalkaväkimiinat, sodan räjähtämättömät jäänteet sekä kevyet aseet ja käsiaseet ovat vakava uhka siviiliväestölle ja ympäristölle. Jo päättyneiden tai "jäädytettyjen" konfliktien seurauksena monissa maissa on jalkaväkimiinoja ja muita sodan jäänteitä. Niinpä alalla tarvitaan jatkuvia avustustoimia sekä selkeitä toimintastrategioita.

Välineet ja keinot

Edellä kuvatuilla painopistealoilla tehtävää työtä tuetaan erilaisilla välineillä ja toimenpiteillä. Pääasiallisin väline on eurooppalainen naapuruuden ja kumppanuuden väline (ENPI), johon sisältyvät

• kansalliset määrärahat, jotka kohdennetaan edunsaajamaiden strategisiin prioriteetteihin
• rajat ylittävä yhteistyö sekä naapuruus- ja kumppanuusohjelmat, joilla pyritään edistämään rajat ylittävää yhteistyötä edunsaajamaiden, EU:n, ehdokasmaiden ja mahdollisten ehdokasmaiden välillä
• alueiden välinen ohjelma, johon kuuluva toiminta toteutetaan yhtenäisesti kaikissa naapurimaissa (Taiex (EN), Tempus (EN), Sigma (EN) jne.)
• uusista välineistä rahoitettavat temaattiset ohjelmat, kuten demokratia ja ihmisoikeudet, muuttoliike ja turvapaikka, valtiosta riippumattomat toimijat ja paikalliset viranomaiset, ympäristö ja luonnonvarojen käyttö sekä energia.

Lisäksi voidaan ottaa käyttöön varoja muista välineistä:

• demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskeva rahoitusväline
• ydinturvallisuusväline, josta tuetaan ydinturvallisuuteen liittyviä parannuksia (keskukset, jätehuolto jne.)
• vakautusväline, josta pyritään vastaamaan tehokkaasti meneillään tai puhkeamassa oleviin kriiseihin ja jatkuvaan poliittiseen epävakauteen ("jäädytetyt" konfliktit).

Käyttämällä samaan aikaan tuettuja lainoja voidaan suosia eri kansainvälisten rahoituslaitosten sijoitustoimintaa ympäristö-, energia- ja liikennealoilla.

Taustaa

Ulkopolitiikkansa tavoitteiden mukaisesti EU edistää hyvinvointia, solidaarisuutta, turvallisuutta ja kestävää kehitystä sekä demokratiaa ja ihmisoikeuksia koko maailmassa. Näihin tavoitteisiin pyritään myös EU:n viidennen laajentumisen jälkeen käyttöön otetulla Euroopan naapuruuspolitiikalla, jossa samalla painotetaan EU:n ja sen naapurialueiden hyviä naapuruussuhteita. Tämän toteuttamiseksi vuodet 2007–2013 kattavasta naapuruuspolitiikan rahoitusvälineestä, ENPIstä, tuetaan naapuruuspolitiikan kumppanimaita sekä Venäjää alueellinen ja valtioiden rajat ylittävä ulottuvuus ja aiemmassa Tacis-ohjelmassa määritellyt tavoitteet huomioon ottaen.

MUUT ASIAAN LIITTYVÄT ASIAKIRJAT

Komission tiedonanto Euroopan parlamentille ja neuvostolle, annettu 3 päivänä joulukuuta 2008 - Itäinen kumppanuus [ KOM(2008) 823 lopullinen – Ei julkaistu EUVL:ssä]. Komission esittämien ehdotusten avulla pyritään vahvistamaan EU:n sitoutumista sen itäisiin naapurimaihin. Aluekumppanuuden lopullisena tavoitteena on assosiaatiosopimusten tekeminen. Sen on siten tuettava talousuudistusten, poliittisen vuoropuhelun ja monenvälisyyden vauhdittamista muun muassa instituutioiden kokonaisvaltaisen kehittämisohjelman avulla.

Kahdenvälisiä suhteita on tiivistettävä seuraavin tavoin:

• EU:n kanssa luodaan asteittain vapaakauppa-alue, jota täydennetään vähitellen kumppanimaiden välisillä vapaakauppasopimuksilla
• energia-alan yhteistyö, jossa otetaan huomioon EU:n ja sen kumppaneiden välisen kaupan keskinäiset riippuvuussuhteet
• maakohtaisesti eriytetyt "liikkuvuus- ja turvallisuussopimukset", joissa määrätään sekä asteittaisesta viisumipakon poistamisesta että laittoman maahanmuuton vastaisten toimien tehostamisesta
• alueellisen, paikallisen ja valtioiden rajat ylittävän talous- ja sosiaalipolitiikan kehittäminen.

Kumppanuuden lähtökohtana on uusi monenvälinen pohja, joka toteutetaan neljän aihekohtaisen foorumin avulla. Sen tavoitteena on kehittää yhteistyötä ja vuoropuhelua seuraavilla aloilla:

• demokratia, oikeusvaltioperiaate, hyvä hallinto, vakaus ja alueellinen koskemattomuus
• taloudellinen yhdentyminen ja sääntelyn lähentäminen EU:n kanssa
• ympäristö
• liikenne- ja tietojärjestelmien yhteenliittäminen
• erityisesti varoitusjärjestelmiin sekä energiantoimitus- ja energiansiirtoreittien monipuolistamiseen perustuva energiavarmuus
• ihmisten välisten yhteyksien luominen.

Myös tehokasta rajavalvontaa, pieniä ja keskisuuria yrityksiä, uusiutuvia energialähteitä sekä luonnonkatastrofeihin ja ihmisen aiheuttamiin katastrofeihin varautumista koskevia erityisaloitteita on suunniteltu.

Komissio ehdottaa Eurooppalaisen naapuruuden ja kumppanuuden välineen (ENPI) nojalla itäisille kumppanimaille myönnetyn rahoituksen yleistä korottamista. Se kehottaa jäsenvaltioita lisäämään suoria rahoitusosuuksiaan naapuruuspolitiikan investointivälineen erityisrahastoon.

Uusi itäistä kumppanuutta koskeva aloite on määrä käynnistää keväällä 2009 pidettävässä itäisen kumppanuuden huippukokouksessa.

Viimeisin päivitys 30.10.2009