Rahoitusapu, tekninen apu ja taloudellinen yhteistyö (1992 - 2006)

Asetuksessa määritellään päälinjat ja yksityiskohtaiset säännöt Euroopan yhteisön rahoitusavulle ja tekniselle avulle sekä taloudelliselle yhteistyölle Aasian ja Latinalaisen Amerikan kehitysmaiden kanssa. Tarkoituksena on tukea kehitystä ja vähentää köyhyyttä näissä maissa

SÄÄDÖS

Neuvoston asetus (ETY) N:o 443/92, annettu 25 päivänä helmikuuta 1992, rahoitusavusta ja teknisestä avusta Aasian ja Latinalaisen Amerikan kehitysmaille sekä taloudellisesta yhteistyöstä näiden maiden kanssa.

TIIVISTELMÄ

Asetuksella laajennetaan yhteisön yhteistyötä Aasian ja Latinalaisen Amerikan kehitysmaiden (ALA-kehitysmaiden) kanssa. Yhteistyö käsittää rahoitusavun ja teknisen avun sekä taloudellisen yhteistyön. Yhteistyössä on keskeistä ihmisoikeuksien edistäminen, demokratisoituminen ja tehokkaan julkisen hallinnon tukeminen, ympäristönsuojelu, kaupan vapauttaminen ja kulttuuristen ulottuvuuksien lujittaminen.

Asetuksen mukaan ihmisen perusoikeuksien ja -vapauksien kunnioittaminen ja niiden tehokas toteuttaminen ovat edellytyksenä todelliselle kehitykselle. Yhteisö lisää tukeaan niille maille, jotka ovat sitoutuneet noudattamaan kyseisiä periaatteita. Jos taas ihmisoikeuksia ja kansanvallan periaatteita loukataan perusteellisesti ja jatkuvasti, yhteisö voi muuttaa tai jopa keskeyttää yhteistyönsä kyseisten valtioiden kanssa. Siinä tapauksessa yhteistyö rajoitetaan ainoastaan sellaisiin toimiin, jotka hyödyttävät suoraan avun tarpeessa olevia väestöryhmiä.

Kaikki ALA-kehitysmaat voivat päästä osallisiksi rahoitusavusta ja teknisestä avusta sekä taloudellisesta yhteistyöstä. Valtioiden ja alueiden lisäksi avunsaajina ja yhteistyökumppaneina voivat hankkeesta riippuen olla myös paikallishallinto, alueelliset järjestöt, julkiset laitokset, yksityiset laitokset ja toimijat, mukaan luettuina osuuskunnat sekä valtiosta riippumattomat järjestöt jne.

Rahoitusapu ja tekninen apu

Rahoitusapu ja tekninen apu on tarkoitettu pääasiassa molempien alueiden köyhimmille väestöryhmille. Se on tarkoitettu erityisesti:

• maaseudun kehittämiseen ja elintarvikehuollon turvaamiseen köyhyyden vähentämiseksi
• taloudellisen, oikeudellisen ja sosiaalisen ympäristön parantamiseen yksityisellä sektorilla
• ympäristön ja luonnonvarojen, erityisesti sademetsien, suojeluun
• kehityksen kulttuuristen ja inhimillisten ulottuvuuksien (koulutuksen, terveydenhuollon, sosiaalipalvelujen, demokratian, ihmisoikeuksien edistämisen, naisten osallistumisen, lastensuojelun ja etnisten vähemmistöryhmien kulttuurin erityispiirteiden) tukemiseen
• kehityksen rakenteellisten tekijöiden parantamiseen (valtiollisten, alueellisten tai paikallisten hallintoelinten lujittamiseen, hallinnollisten valmiuksien parantamiseen ja tehokkaaseen julkishallintoon)
• alueelliseen yhteistyöhön
• jälleenrakennustoimiin luonnonkatastrofien jälkeen ja katastrofien ehkäisemiseen.

Taloudellinen yhteistyö

Yhteisön ja tuensaajamaiden keskinäisen edun hengessä tapahtuva taloudellinen yhteistyö on ensisijaisesti tarkoitettu talouskehityksessään suhteellisen edistyneille maille. Siihen kuuluvat:

• tuensaajamaiden tieteellisten ja teknologisten voimavarojen kehittäminen koulutukseen ja taitotiedon siirtoon liittyvien toimien kautta
• kansallisten ja alueellisten instituutioiden tukeminen kehitykselle ja investoinneille suotuisamman taloudellisen, lainsäädännöllisen ja sosiaalisen ympäristön aikaansaamiseksi
• yritysten tai yhteistyökumppanien tukeminen myynnin edistämiseen, koulutukseen ja tekniseen apuun liittyvien toimien kautta.

Täytäntöönpanoa koskevat yksityiskohtaiset säännöt

Rahoitusapu ja tekninen apu sekä taloudellisesta yhteistyöstä aiheutuvat menot rahoitetaan Euroopan yhteisöjen yleisestä talousarviosta, eikä niitä makseta takaisin. Ohjeellinen viisivuotisohjelma voi olla tavoitekohtainen, maakohtainen tai aluekohtainen. Asetuksessa säädetään mahdollisuudesta rahoittaa toimet yhdessä jäsenvaltioiden tai muiden rahoittajien kanssa.

Ensimmäisen viisivuotisjakson (1991-1995) aikana yhteisön rahoitustuen määrä oli 2 750 miljoonaa euroa. Myöhemmille jaksoille tuki määritetään voimassa olevia menettelyjä noudattaen ja yhteisön rahoituskehyksen mukaisesti. Vuonna 2001 ALA-kehitysmaille osoitetut maksusitoumusmäärärahat olivat 588 miljoonaa euroa.

Rahoitusapu ja tekninen apu kattavat kaikki yhteisön rahoittamien hankkeiden ja ohjelmien toteuttamisesta aiheutuvat kustannukset. Kunnossapito- ja käyttökustannukset voidaan kattaa ainoastaan aloitusvaiheessa koulutus- ja tutkimusohjelmia lukuun ottamatta. Myös tutkimusten ja asiantuntijalausuntojen kustannukset sekä valvonta- ja arviointikustannukset katetaan tavallisesti yhteisön varoista.

Jäsenvaltioiden luonnolliset henkilöt ja oikeushenkilöt voivat osallistua samoin ehdoin tarjouspyyntöihin, tarjouskilpailuihin ja yhteisön rahoittamiin sopimuksiin. Osallistumisoikeus koskee myös avunsaajavaltiota ja se voidaan mahdollisesti ulottaa koskemaan myös muita kehitysmaita.

Komissio huolehtii rahoitusavun ja teknisen avun sekä taloudellisen yhteistyön hoidosta. Komissiota avustaa komitea, joka koostuu jäsenvaltioiden edustajista ja jonka puheenjohtajana toimii komission edustaja. Komission edustaja esittää komitealle ehdotuksen tarvittavista toimenpiteistä. Komitea antaa lausuntonsa ehdotuksesta. Komissio hyväksyy esitetyt toimenpiteet, jos ne ovat komitean lausunnon mukaisia. Muussa tapauksessa neuvosto ratkaisee asian komission ehdotuksen perusteella.

Komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle vuosittain yksityiskohtaisen kertomuksen tämän asetuksen perusteella rahoitetuista hankkeista ja ohjelmista. Lisäksi komissio esittää kunkin viisivuotisjakson lopussa kokonaiskertomuksen, jossa arvioidaan yhteisön tukea ALA-kehitysmaille.

MUUT ASIAAN LIITTYVÄT SÄÄDÖKSET

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1905/2006, annettu 18 päivänä joulukuuta 2006, kehitysyhteistyön rahoitusvälineen perustamisesta [EUVL L 378, 27.12.2006].Tällä asetuksella kumotaan asetus (ETY) N:o 443/92 ja se on perusta kautena 2007-2013 myönnettävälle avulle.

Viimeisin päivitys 13.02.2007