Yhteisen monivuotisen ohjelmatyön yhteinen kehys

Tässä tiedonannossa esitetään yhteinen kehys kehitysavun ohjelmatyöhön tuloksellisuuden parantamiseksi. Ohjelmatyö on osa Euroopan unionin (EU) toimintasuunnitelmaa kehitysavun tuloksellisuudesta.

ASIAKIRJA

Komission tiedonanto neuvostolle ja Euroopan parlamentille, annettu 2. maaliskuuta 2006: "EU:n kehitysavun vaikutuksen vahvistaminen: maakohtaisten strategia-asiakirjojen ja yhteisen monivuotisen ohjelmatyön yhteinen kehys" [KOM(2006) 88 lopullinen - EUVL C 130, 3.6.2006].

TIIVISTELMÄ

Maakohtaisten strategia-asiakirjojen ja yhteisen monivuotisen ohjelmatyön yhteinen kehys on monivuotisen ohjelmatyön väline, josta annettiin säädös vuonna 2000 osana komission ulkomaanavun hallinnonuudistusta. Sitä sovellettiin vuosina 2002-2006 maakohtaisten strategia-asiakirjojen ja aluekohtaisen strategia-asiakirjojen ohjelmatyössä kaikkiin kehitysmaihin, jotka saavat tukea Euroopan kehitysrahastolta (EKR) sekä ALA -, MEDA - TACIS - ja CARDS -ohjelmista. Maakohtaisten ja aluekohtaisten strategia-asiakirjojen käyttö paransi komission ohjelmatyöprosessin laatua. Lisäksi maakohtaisten strategia-asiakirjojen laatua ja tehokkuutta edistettiin puolivälin tarkistuksilla vuosina 2004 ja 2005. Alueellisia strategioita tarkistettiin vuonna 2005.

Tässä tiedonannossa ehdotetaan vuoden 2000 maakohtaisten strategia-asiakirjojen ohjelmatyön kehyksen päivittämistä. Näin käynnistetään yhteinen monivuotinen ohjelmatyö, jonka tavoitteena on

• mukauttaa avunantajat vähitellen kumppanimaiden monivuotisiin ohjelmasykleihin
• parantaa mahdollisuutta tahdistaa jäsenvaltioiden ja komission ohjelmatyön prosesseja.

Yhteinen monivuotinen ohjelmatyö on osa Euroopan unionin toimintasuunnitelmaa kehitysavun tuloksellisuudesta sekä yksi " kehityspolitiikkaa koskevan eurooppalaisen konsensuksen " periaatteista.

Tehokkaan ohjelmatyön periaatteet

Komissio suosittelee, että seuraavat periaatteet ohjaisivat maakohtaisten strategia-asiakirjojen ja niiden olennaisten osien järjestelmää:

• kumppanuus- ja yhteistyösopimusten noudattaminen sekä yhdenmukaisuus alueellisten strategioiden kanssa
• eurooppalaisen konsensuksen tavoitteiden noudattaminen (köyhyyden poistaminen, kestävä kehitys, demokratian edistäminen jne.)
• kehityspolitiikan tavoitteiden sekä EU:n ja kumppanivaltion suhteisiin vaikuttavien politiikkojen tavoitteiden välinen johdonmukaisuus
• kumppanien moninaisuuden huomioon ottaminen yleisessä politiikassa ja yhteistyöohjelmissa sekä monialaisissa kysymyksissä, kuten sukupuolten välistä tasa-arvoa, ihmisoikeuksia ja kestävää ympäristöä koskevissa kysymyksissä
• tiedon jakaminen kaikkien asiaankuuluvien toimijoiden kesken sekä komission ja jäsenvaltioiden toimenpiteiden ja muiden kansainvälisten avunantajien toimien keskinäinen täydentävyys
• yleisen ja/tai alakohtaisen budjettituen käyttö täytäntöönpanomenetelmänä
• keskittyminen rajalliseen määrään toimenpidealueita
• strategian ja ohjelmatyön valmistelu kumppanivaltion toimintaohjelman pohjalta
• tulosindikaattorien käyttö ohjelmatyössä, täytäntöönpanossa ja arvioinnissa avun vaikutuksen arvioimiseksi
• kansalaisyhteiskunnan, yksityisen sektorin, paikallisviranomaisten ja parlamentin osallistuminen yhteistyöstrategian kehittämiseen ja täytäntöönpanoon
• maakohtaisten strategia-asiakirjojen tehokkuuden säännöllinen arviointi, jotta strategiaa voidaan muuttaa tulosten perusteella.

Maakohtaisten strategia-asiakirjojen keskeiset osatekijät

Komissio suosittaa, että maakohtaiset strategia-asiakirjat sisältäisivät seuraavat keskeiset osatekijät:

• avunantajan ja kumppanivaltion välisten suhteiden kehyksen (assosiaatio- ja kumppanuussopimukset mukaan luettuina)
• maaraportin:

- analyysin kumppanivaltion poliittisesta, taloudellisesta, yhteiskunnallisesta ja ympäristöpoliittisesta tilanteesta

- kumppanivaltion toimintasuunnitelman kehitysstrategioineen

- selvityksen valtion nykyisten politiikan näkyvyydestä ja keskipitkän aikavälin haasteista

• kokonaiskuvan avunantajan nykyisestä ja aiemmasta kehitysyhteistyöstä
• kuvauksen kumppanuuden tilasta kumppanivaltion kanssa
• avunantajan yhteistyöstrategian, erityistavoitteet, sen, kuinka johdonmukaista se on ulkoisen avun muiden välineiden ja politiikkojen kanssa, ja sen, kuinka se täydentää muiden avunantajien ohjelmia
• kansallisen maaohjelman eli monivuotisen työohjelman, jossa määritellään mitattavissa olevat tavoitteet, kohderyhmät, tavoitteiden saavuttamiseksi toteutettavat ohjelmat, avunantajan rahoitusosuus, tukimekanismien ominaisuudet ja soveltamisalat, odotetut tulokset sekä täytäntöönpanon aikataulu
• liitteet, jotka sisältävät maakohtaisen yhteenvetotaulukon, tiivistelmän ympäristöprofiilista, taulukon avunantajien tulevasta rahoituksesta, selvityksen muuttoliikkeestä, kuvauksen valtiosta riippumattomien toimijoiden kuulemisesta sekä mahdollisesti yhdenmukaistamista koskevan suunnitelman.

Komissio laatii näiden osatekijöiden perusteella maakohtaiset strategia-asiakirjat. Tämä tapahtuu vaiheittain siten, että ensin ovat vuorossa Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtiot (AKT-maat) ja myöhemmin Aasian ja Latinalaisen Amerikan maat, Euroopan naapuruuspolitiikan soveltamisalaan kuuluvat maat ja Venäjä.

Maakohtaisten strategia-asiakirjojen laatimismenettely

Yhteisen ohjelmatyön on oltava prosessi, joka on

• joustava: se voi vaihdella muodoltaan riippuen kumppanimaan tilanteesta ja rahoittajista, jotka voivat olla enemmän tai vähemmän valmiita yhdenmukaistamiseen
• vaiheittainen: siihen sisältyy tilanteen kehityksestä riippuvia "integrointivaiheita"
• avoin: sitä ei rajata tiukasti jäsenvaltioihin ja se voidaan liittää mahdollisiin olemassa oleviin prosesseihin, joilla pyritään yhteisen ohjelmatyön käynnistämiseen
• sellainen, jossa kumppanivaltiolla on aloitteellinen asema yhteisen ohjelmatyön valmistelussa ja yhteensovittamisessa. Mailla, joilla ei ole voimavaroja toimia edellä mainitulla tavalla, on oikeus saada tarvittavaa apua voimavarojen kehittämiseen.
• lähtöisin komission lähetystöistä ja muista käytännön kehitystyössä toimivista kumppaneista, jotka vastaavat päätoimipaikan ja paikallisedustustojen välisestä tiiviistä yhteydenpidosta.

Yhteisen ohjelmatyön vaiheet

Yhteisen ohjelmatyön prosessin ensimmäinen vaihe on keskeisten tarkasteltavien osatekijöiden kokoaminen yhteistyöstrategian laatimiseksi eli

• yleisen poliittisen tilanteen arviointi
• valtion makrotaloudellisen, yhteiskunnallisen ja ympäristöpoliittisen tilanteen arviointi
• kumppanimaan prioriteettien esittäminen
• aiemmasta yhteistyöstä opittujen asioiden sekä kumppanimaan muun politiikan johdonmukaisuuden tutkiminen.

Toisessa vaiheessa laaditaan yhteinen strateginen vastaus

• määrittelemällä kumppanin kanssa yhteisen yhteistyön tavoitteet
• määrittelemällä toiminta-alat sekä vahvistamalla kumppaneiden välinen työnjako (avunantajien rahoitusmatriisi)
• laatimalla ilmoitukset varainjaosta, riskianalyysistä ja kumppanimaiden yhteisesti sopimista sitoumuksista.

ASIAAN LIITTYVÄT ASIAKIRJAT

Neuvoston päätelmät "Kehityksen rahoittamisesta ja kehitysavun tuloksellisuudesta: enemmän, paremmin ja nopeammin". Yleisten asioiden ja ulkosuhteiden neuvosto, 11. huhtikuuta 2006 [ei julkaistu EUVL:ssä].

Neuvosto vahvistaa komission antaman ehdotuksen yhteisestä monivuotisesta ohjelmatyöstä ja hyväksyy vertailumallin, joka tähtää yhteiseen kehitykseen maakohtaisten strategia-asiakirjojen kehittämiseksi, sekä yhteisen monivuotisen ohjelmatyön periaatteet.

Komission tiedonanto neuvostolle ja Euroopan parlamentille, annettu 2. maaliskuuta 2006: "Kehitysyhteistyön rahoitus ja avun tuloksellisuus - EU:n avun lisäämisen haasteet 2006-2010" [KOM(2006) 85 lopullinen () -EUVL C 130, 3.6.2006].

Komission tiedonanto, annettu 2. maaliskuuta 2006: "EU:n kehitysavun määrän lisääminen, laadun parantaminen ja täytäntöönpanon nopeuttaminen" [KOM(2006) 87 lopullinen, ei julkaistu EUVL:ssä].

Viimeisin päivitys 31.08.2007