Yhteisön osallistuminen erittäin velkaantuneiden köyhien maiden velkajärjestelyaloitteeseen

Kyseinen tiedonanto on yhteisön panos maailmanlaajuiseen erittäin velkaantuneiden köyhien maiden velkajärjestelyaloitteeseen (HIPC).

ASIAKIRJA

Komission tiedonanto, annettu 26. lokakuuta 1999, yhteisön osallistumisesta voimakkaasti velkaantuneita köyhiä maita koskevaan velkahuojennusaloitteeseen (HIPC-aloitteeseen), [KOM(99) 518 lopullinen - ei julkaistu EYVL:ssä].

TIIVISTELMÄ

Tausta

Velkajärjestelyaloite on osa Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) ja Maailmanpankin syyskuussa 1996 käynnistämää maailmanlaajuista aloitetta, jonka tavoitteena on auttaa erittäin velkaantuneita köyhiä maita. Kyseessä on kaikkien avunantajien ja erityisesti monenvälisten velkojien koordinoitu hanke, joka tähtää kaikkein köyhimpien maiden velkataakan keventämiseen. Ensimmäistä kertaa on korostettu köyhyyden torjuntastrategioiden, rakennesopeutusohjelmien ja velkajärjestelyaloitteen vaikutusta toisiinsa.

Kölnissä heinäkuussa 1999 pidetyssä G7-ryhmän huippukokouksessa ministerit hyväksyivät laajennetun aloitteen nopeammasta, tehokkaammasta ja laaja-alaisemmasta velkajärjestelystä. Aloitteen kokonaiskustannukset arvioitiin noin 61 miljardiksi Yhdysvaltain dollariksi vuoden 2004 nettoarvona. Tästä aloitteesta päätettiin aluksi kahdeksi vuodeksi, mutta sitä on jatkettu neljä kertaa (vuosina 1998, 2000, 2002 ja 2004).

Tukikelpoiset maat

Aloite koskee kaikkein köyhimpiä maita, jotka pyrkivät järjestelmällisesti mukauttamaan talouttaan ja sitoutuvat torjumaan köyhyyttä. Se koskee erityisesti niitä kaikkein köyhimpiä maita, jotka saavat jo täydentävää tukea Maailmanpankilta ja IMF:ltä ja joiden velkataakan on arvioitu olevan kestämätön kaikkien muiden velkajärjestelytoimenpiteiden jälkeen. Näihin maihin kuuluu joitakin Afrikan, Karibian sekä Tyynenmeren (AKT) maita.

Euroopan yhteisön rooli

Yhteisö on kehitysmaiden tärkeä kumppani, ja sen merkitys aloitteen toteutuksessa on suuri ottaen huomioon erityisesti aloitteen korkeat kokonaiskustannukset. Poikkeuksellisesta avusta voimakkaasti velkaantuneille AKT-maille heinäkuussa 1998 tehdyn päätöksen 98/453/EY mukaisesti EKR:n koroista myönnetyt varat eivät riitä uuden laajennetun aloitteen rahoitukseen.

Yhteisö on esittänyt olevansa valmis käyttämään Euroopan kehitysrahaston (EKR) nykyisten välineiden varoja HIPC-aloitteesta tukikelpoisten AKT-maiden velkataakan merkittävään keventämiseen. Tähän mennessä yhteisö on myöntänyt aloitetta varten yli 1,6 miljardia euroa. Yhteisö osallistuu aloitteeseen sekä velkojana että avunantajana, etenkin AKT-maiden osalta. EKR:n varoja käytetään ainoastaan aloitteeseen valittavien AKT-maiden hyväksi. Aasian ja Latinalaisen Amerikan maita varten on yhteisön talousarviosta myönnetty 54 miljoonaa euroa.

Yhteisö velkojana

Yhteisö tukee kehitystä pääasiassa lahja-avulla. Sen rooli monenvälisenä velkojana onkin vähäinen. Viimeisimpien arvioiden mukaan yhteisön osuus HIPC-aloitteen kokonaiskustannuksista on vain kaksi prosenttia. Velkojana yhteisö on tähän mennessä myöntänyt arviolta 680 miljoonaa euroa. Myönnetyt varat ovat pääosin peräisin EKR:n koroista ja AKT-maita koskevista varauksista.

Yhteisö avunantajana

Yhteisö osallistuu aloitteeseen myös avunantajana. EU:n rahoitus aloitteeseen avunantajana on etupäässä peräisin kahdeksannen EKR:n ja sitä edeltäneiden EKR:ien kohdentamattomista varoista. Avunantajana yhteisö on myöntänyt Maailmanpankin hallinnoimaan HIPC-rahastoon tähän mennessä 934 miljoonaa euroa.

Lisärahoitus

Komissio katsoo, että yhteisön olisi kehitysmaiden tärkeänä kumppanina osallistuttava aloitteeseen edellä esitettyä suuremmin panoksin. Neuvosto hyväksyi vuonna 2001 60 miljoonan euron lisärahoituksen, jolla voidaan maksaa aikaistetusti pois kaikki HIPC-aloitteesta tukikelpoisten vähiten kehittyneiden AKT-maiden erityislainat.

Viimeisin päivitys 24.03.2006