Euroopan yhteisön kehitysyhteistyöpolitiikka

Tämän julkilausuman tavoitteena on määritellä Euroopan yhteisön kehitysyhteistyöpolitiikalle selvä ja johdonmukainen strategia, jotta sen lisäarvo olisi mahdollisimman suuri ja yhteisön toimet olisivat laadukkaampia ja vaikutukseltaan suurempia ja vastaisivat uusiin maailmanlaajuisiin haasteisiin.

ASIAKIRJA

Euroopan yhteisön kehitysyhteistyöpolitiikasta 20. marraskuuta 2000 annettu neuvoston ja komission julkilausuma, joka perustuu samasta aiheesta neuvostolle ja parlamentille 26. huhtikuuta 2000 annettuun komission tiedonantoon.

TIIVISTELMÄ

1. Taustaa

Kehitysyhteistyön merkitys on entisestään kasvanut. Saharan eteläpuolisessa Afrikassa ja Etelä-Aasiassa yli 40 % väestöstä elää edelleen köyhyysrajan alapuolella.

Euroopan unionin osuus on noin puolet kehitysmaille annetusta kehitysavusta, ja se on useiden kehitysmaiden tärkeä kauppakumppani. Ulkoisten kumppaneiden jatkuvasti kasvava määrä, uusien välineiden käyttöönotto ja määrärahojen kasvu ovat johtaneet siihen, että on määriteltävä selkeä ja johdonmukainen strategia, jonka kehyksenä ovat kansainväliset koordinointipyrkimykset.

Julkilausuma perustuu komission huhtikuussa 2000 antamaan tiedonantoon, joka on lähtökohtana uudistusprosessille. Siinä luodaan strategia, jonka neuvosto ja komissio yhdessä ovat hyväksyneet.

Tiedonanto on myös osa Euroopan unionin ulkoisten toimien tehokkuuden parantamiseen liittyviä toimia.

2. Periaatteet ja tavoitteet

Perusperiaate

Neuvosto ja komissio ilmaisevat uudestaan Euroopan yhteisön olevan solidaarinen kehitysmaille sellaisen kumppanuuden puitteissa, jossa kunnioitetaan ihmisoikeuksia, demokratiaa, oikeusvaltiota ja hyvän hallintotavan edistämistä.

Päätavoite

Euroopan yhteisön kehitysyhteistyöpolitiikan päätavoitteena on köyhyyden vähentäminen ja lopulta sen poistaminen.

Köyhyys, johon sisältyy myös haavoittuvuuden käsite, on monien tekijöiden summa. Yhteisö tukeekin näin ollen sellaisia köyhyyden poistamisstrategioita, jotka sisältävät edellä mainitut ulottuvuudet ja jotka perustuvat kunkin kehitysmaan mahdollisuuksien ja ongelmakohtien analyysiin. Näiden strategioiden tavoitteena on tukea demokratisoitumista, rauhaa ja konfliktien ennaltaehkäisyä, maailmantalouteen integroitumista, yhteiskunnallisten ja ympäristötavoitteiden parempaa huomioon ottamista kestävän kehityksen kannalta, naisten ja miesten tasa-arvoa sekä julkisten ja yksityisten toimijoiden kapasiteetin parantamista.

Kehitysyhteistyömäärärahoja jaettaessa on otettava huomioon niiden vaikutus köyhyyden vähentämiseen. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä vähiten kehittyneisiin maihin.

Kehitysmaiden aseman ensisijaisuus

Kehitysyhteistyöpolitiikkojen onnistumisen kannalta on erityisen tärkeää, että kumppanuusmaat ottavat vastuun omista strategioistaan. Tämän vuoksi on kannustettava yhteiskunnan mahdollisimman laajaa osallistumista ja kiinnitettävä erityistä huomiota kumppanuusmaiden kanssa käytävään vuoropuheluun.

3. Yhteisön toimien uudelleen kohdentaminen

Yhteisön toimet on kohdennettava uudelleen seuraaville kuudelle alalle:

• Kaupan ja kehityksen välinen yhteysKauppapolitiikoissa on otettava huomioon maan kehitystavoitteet ja -strategiat sekä sen taloudellinen tilanne (esim. talouden hauraus). Myös etuuskohteluun oikeutettua markkinoillepääsyä on parannettava.
• Alueellinen yhdentyminen ja yhteistyöAlueellinen yhdentyminen ja yhteistyö voivat edistää kehitysmaiden integroitumista maailmantalouteen sekä konfliktien ja rajat ylittävien esim. ympäristöön liittyvien ongelmien ennaltaehkäisyä.
• Makrotalouspolitiikkojen tukeminen ja sosiaalipalveluiden tasavertaisen saatavuuden edistäminenKyseessä on muun muassa velkahelpotuksiin liittyviä toimia sekä alakohtaista tukea erityisesti terveys- ja koulutusaloille.
• LiikenneTehokkaat liikennejärjestelmät ovat välttämättömiä taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen ja perussosiaalipalvelujen käyttömahdollisuuksien kannalta.
• Elintarviketurva ja maaseudun kestävä kehitysNämä ovat köyhyyden torjuntastrategioiden olennaisia osia. Elintarviketurvan alalla elintarvikeapu on nivellettävä paremmin pitkän aikavälin kehitysyhteistyöhön.
• Instituutioiden valmiuksien vahvistaminenEuroopan yhteisön toimet ovat neutraalimpia kuin jäsenvaltioiden vastaavat toimet. Näin ollen yhteisöllä voi olla merkittävä tehtävä hyvän hallintotavan, korruption torjunnan ja oikeusvaltion edistämisessä.
• Horisontaaliset näkökohdatHorisontaaliset näkökohdat on sisällytettävä kaikkiin kehitysyhteistyötoimiin. Neljä keskeisintä aihetta, joita on edistettävä, ovat:
• ihmisoikeudet
• naisten ja miesten tasa-arvo
• lasten oikeudet
• ympäristönsuojelu.

Konfliktinestoon ja kriisinhallintaan on kiinnitettävä järjestelmällisesti huomiota.

4. Yhteistyön tehostaminen, koordinointi ja täydentävyys

Eri toimijoiden ja erityisesti yhteisön ja sen jäsenvaltioiden välisiä siteitä on lujitettava, jotta Euroopan unionin kehitysavun vaikutus on mahdollisimman voimakas.

Yhteisö ja sen jäsenvaltiot koordinoivat politiikkansa ja ohjelmansa parhaimman mahdollisen vaikutuksen aikaansaamiseksi. Unionin piirissä ja muiden avunantajien kanssa pyritään siihen, että toimet täydentävät paremmin toisiaan ja niitä koordinoidaan (es de en fr) paremmin erityisesti maakohtaisten strategioiden osalta. Johdonmukaisuuden vuoksi yhteisön kehitysyhteistyöpolitiikan tavoitteet otetaan vastedes paremmin huomioon muita yhteisiä politiikkoja harjoitettaessa.

Komissio on jo ryhtynyt ulkoisen avun hallintonsa uudistamiseen ja ottanut ohjelmasuunnittelussa käyttöön uuden järjestelmän sekä edistänyt avun hallinnon hajauttamista. Varainhoitoasetuksen yksinkertaistaminen ja henkilöresurssien parempi kohdentaminen komission pyynnön mukaisesti ovat myös tarpeellisia.

Nyt jo tunnustetaan, että kansalaisyhteiskunnan toimijat ovat monella tavalla edistäneet yhteisön politiikkaa AKT-maiden kanssa solmitun uuden kumppanuuden yhteydessä. On kannustettava valtiosta riippumattomien järjestöjen, talouden ja yhteiskunnallisten toimijoiden sekä yksityissektorin osallistumista toimiin, jotka liittyvät unionin ja muun maailman suhteisiin. Yhteisö pyrkii vahvistamaan kumppanuutta valtiosta riippumattomien järjestöjen kanssa Euroopassa ja kehitysmaissa ja tukemaan kumppanuusmaiden valtioista riippumattomien toimijoiden toimintakykyä, jotta nämä voisivat helpommin osallistua strategioita koskevaan vuoropuheluun ja yhteistyöohjelmien toteuttamiseen.

5. Toteuttaminen ja seuranta

Uusi strategia on pantava pian täytäntöön. Komission olisi valmisteltava sitä varten toimintaohjelma. Komission olisi annettava Euroopan parlamentille ja neuvostolle vuosittain kertomus tapahtuneesta edistyksestä.

MUUT ASIAAN LIITTYVÄT ASIAKIRJAT

Neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien, Euroopan parlamentin ja komission yhteinen julkilausuma Euroopan unionin kehityspolitiikasta: " Eurooppalainen konsensus " (EUVL C 46, 24.2.2006, s. 1).

"Eurooppalainen konsensus" on Euroopan unionin uusi kehitysyhteistyöpolitiikkaa koskeva julkilausuma, jossa vahvistetaan ensimmäistä kertaa 50 vuotta jatkuneen kehitysyhteistyön aikana yhteiset periaatteet, joita noudattaen EU ja sen jäsenvaltiot toteuttavat kukin kehitysyhteistyöpolitiikkaansa toinen toistaan täydentäen.

Viimeisin päivitys 20.09.2007