WTO-sopimus

TIIVISTELMÄ ASIAKIRJOISTA:

Neuvoston päätös 94/800/EY Uruguayn kierroksen (1986–1994) monenvälisiä neuvotteluja koskevien sopimusten tekemisestä EU:n nimissä – tavarakauppaan liittyvät näkökohdat

Uruguayn kierroksen monenväliset kauppaneuvottelut (1986–1994) – Maailman kauppajärjestön perustamissopimus

PÄÄTÖKSEN JA SOPIMUKSEN TARKOITUS

Päätöksellä hyväksytään Euroopan yhteisön (nykyinen Euroopan unioni tai EU) puolesta Maailman kauppajärjestön (WTO) perustamisesta tehty sopimus.

TÄRKEIMMÄT KOHDAT

Päätösasiakirja Uruguayn kierroksen monenvälisten kauppaneuvottelujen tuloksista

• Tällä päätöksellä Euroopan unionin neuvosto hyväksyi Euroopan yhteisön puolesta Uruguayn kierroksen neuvottelujen tulokset, jotka Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden edustajat olivat Marokossa vuonna 1994 sisällyttäneet Marrakeshin päätösasiakirjaan.
• Marrakeshin päätösasiakirjassa on luettelo monenvälisistä ja useammankeskisistä sopimuksista sekä ministerien päätöksiä ja julistuksia, joilla selvennetään tiettyjen sopimusten määräyksiä. Monenväliset kauppasopimukset ja niihin liittyvät oikeudelliset asiakirjat ovat kaikkia WTO:n jäseniä sitovia. Vaikka useammankeskiset sopimukset kuuluvat WTO:n säännöstöön, ne eivät luo velvoitteita eivätkä oikeuksia niille WTO:n jäsenille, jotka eivät ole hyväksyneet niitä.
• WTO:n perustamissopimukseen kuuluu useita alakohtaisia sopimuksia sisältäviä liitteitä.
• Liitteessä 1A ovat tavarakauppaa koskevat monenväliset sopimukset. Nämä ovat:
  • tullitariffeja ja kauppaa koskeva yleissopimus 1994 (GATT 1994 -sopimus) (johon sisältyi GATT 1947 -sopimus);
  • sopimus maataloudesta;
  • sopimus terveys- ja kasvinsuojelutoimista;
  • sopimus tekstiileistä ja vaatetuksesta;
  • sopimus kaupan teknisistä esteistä;
  • sopimus kauppaan liittyvistä investointitoimenpiteistä;
  • sopimus polkumyyntitoimenpiteistä;
  • sopimus tullausarvoista;
  • sopimus vientitavaran ennakkotarkastuksesta;
  • sopimus alkuperäsäännöistä;
  • sopimus tuontilisenssin menettelytavoista;
  • tukia ja tasoitustulleja koskeva sopimus;
  • sopimus suojalausekkeista;
  • sopimus kaupan helpottamisesta.
• Liitteeseen 1B sisältyy palvelukaupan yleissopimus (GATS-sopimus).
• Liite 1C käsittää sopimuksen teollis- ja tekijänoikeuksien kauppaan liittyvistä näkökohdista (TRIPS), mukaan luettuna väärennettyjen tavaroiden kauppa.
• Liitteessä 2 on riitojen ratkaisusta annettuja sääntöjä ja menettelyjä koskeva sopimus.
• Liitteessä 3 käsitellään WTO:n jäsenten kauppapoliittista maatutkintaa (TPRM).
• Liitteessä 4 ovat useammankeskiset kauppasopimukset. Nämä ovat:
  • siviili-ilma-alusten kauppaa koskeva sopimus;
  • julkisia hankintoja koskeva sopimus (tarkistettu vuonna 2012);
  • kansainvälinen maitotuotesopimus (päättynyt vuonna 1997);
  • kansainvälinen naudanlihasopimus (päättynyt vuonna 1997).

Maailman kauppajärjestön perustamissopimus

• Sopimuksen avulla luodaan yhteiset institutionaaliset puitteetedellä mainituille alakohtaisille sopimuksille.
• WTO on pysyvä järjestö, jolla on oikeushenkilön asema. Kaikista GATTin jäsenistä tuli WTO:n perustajajäseniä 1. tammikuuta 1995. Sen jälkeen jäseneksi hakevat ovat noudattaneet WTO:n perustamissopimuksen mukaista liittymismenettelyä.
• WTO:n jäsenet ovat asettaneet järjestölle seuraavat tavoitteet:
  • elintason kohottaminen;
  • täystyöllisyyden saavuttaminen sekä reaalitulon ja tosiasiallisen kysynnän kasvu;
  • tavaroiden ja palveluiden tuotannon ja kaupan laajentaminen;
  • kestävä kehitys ja ympäristön suojelu;
  • kehitysmaiden tarpeiden huomioonottaminen.
• WTO:n tehtävänä on:
  • helpottaa eri kauppasopimusten täytäntöönpanoa, hallintoa ja toimintaa;
  • tarjota monenvälisten kauppasuhteiden neuvottelupaikka;
  • ratkoa kauppariitoja riitojenratkaisuelimen (DSB) avulla;
  • valvoa jäsentensä kansallisia kauppapolitiikkoja;
  • tehdä yhteistyötä muiden kansainvälisten järjestöjen kanssa, jotta saavutetaan laajempi yhtenäisyys maailmanlaajuisessa talouspolitiikassa.

Rakenne

• Ministerikokous on WTO:n ylin päätöksentekoelin. Se muodostuu kaikkien jäsenvaltioiden edustajista ja kokoontuu vähintään kerran kahdessa vuodessa.
• Ministerikokouksen istuntojen välisenä aikana kaikkien jäsenten edustajista koostuva yleisneuvosto tekee WTO:n toimintaan liittyvät päätökset ja valvoo sopimusten ja ministeripäätösten noudattamista. Yleisneuvosto kokoontuu myös toimimaan riitojenratkaisuelimenä ja kauppapoliittisena maatutkintaelimenä (TPRB), kuten TPRM-sopimuksessa määrätään (ks. jäljempänä).
• Yleisneuvoston alaisina toimii kolme muuta neuvostoa: tavarakauppaneuvosto, palvelukauppaneuvosto ja teollis- ja tekijänoikeuksien kauppaan liittyviä näkökohtia käsittelevä neuvosto.
• Lisäksi suoraan yleisneuvoston alaisuudessa toimii useita komiteoita. Niitä ovat esimerkiksi kauppa- ja kehityskomitea, kauppa- ja ympäristökomitea sekä alueellisten sopimusten komitea. Lisäksi kahden komitean tehtävänä on hallinnoida kahta useammankeskistä sopimusta, joista toinen koskee siviili-ilma-alusten kauppaa ja toinen julkisia hankintoja.
• Yleisneuvosto nimittää pääjohtajan, jonka tehtävänä on johtaa WTO:n sihteeristöä.
• Periaatteessa WTO tekee päätökset konsensuksella. Jos se ei ole mahdollista, päätökset tehdään äänten enemmistöllä siten, että jokaisella jäsenellä on yksi ääni. EU:lla, joka on WTO:n täysjäsen, on yhtä monta ääntä kuin sen WTO:n jäseninä olevien EU:n jäsenmaiden lukumäärä.
• Jokainen WTO:n jäsen voi toimittaa ministerikokoukselle ehdotuksen jonkin WTO:n monenvälisen kauppasopimuksen määräysten muuttamisesta.

Riitojen ratkaisusta annettuja sääntöjä ja menettelyjä koskeva sopimus

• WTO:n riitojenratkaisujärjestelmä on tärkeä osa monenvälistä kauppajärjestystä. Se perustuu GATT 1994 -sopimuksen XXII ja XXIII artiklaan sekä jäljempänä esiteltyihin sääntöihin ja menettelyihin, jotka sisältyvät WTO-sopimukseen kuuluvaan riitojen ratkaisusta annettuja sääntöjä ja menettelyjä koskevaan sopimukseen.
• Riitojenratkaisujärjestelmän piiriin kuuluvat kaikki monenväliset kauppasopimukset. Sitä sovelletaan tavarakauppaan ja palvelukauppaan sekä teollis- ja tekijänoikeuksiin liittyviin kysymyksiin, jotka kuuluvat TRIPs-sopimuksen soveltamisalaan. Sitä sovelletaan myös julkisia hankintoja koskevasta useammankeskisestä sopimuksesta aiheutuviin riitoihin. Joissakin näistä sopimuksista on riitojen ratkaisemista koskevia määräyksiä, joita sovelletaan vain kyseisestä sopimuksesta aiheutuviin riitoihin, ja ne voivat täydentää tai muuttaa sopimusta riitojenratkaisusta.
• Riitojenratkaisujärjestelmää hallinnoi DSB. Kaikki WTO:n jäsenet voivat osallistua DSB:n kokouksiin. Kuitenkin silloin kun DSB antaa useammankeskisen kauppasopimuksen riitojenratkaisumääräyksiä, vain ne jäsenet, jotka ovat kyseisen sopimuksen osapuolia, voivat osallistua niihin päätöksiin ja toimenpiteisiin, joihin DSB ryhtyy riidan osalta.
• Riitojenratkaisumenettely aloitetaan, kun jäsen esittää toiselle jäsenelle jotakin tiettyä kysymystä koskevan neuvottelupyynnön. Neuvottelut on aloitettava 30 päivän kuluessa pyynnön esittämisestä. Jos riitaa ei saada ratkaistuksi neuvotteluissa, jäsen voi pyytää DSB:tä perustamaan paneelin, johon yleensä kuuluu kolme riippumatonta asiantuntijaa, käsittelemään kysymystä. Osapuolet voivat myös vapaaehtoisesti sopia muiden riitojenratkaisumenettelyjen käytöstä, mukaan luettuina hyvät palvelut, sovittelu, välitys ja välimiesmenettely.
• Paneeli toimittaa DSB:lle raportin kuultuaan osapuolia. Paneelin on saatava työnsä päätökseen kuudessa kuukaudessa tai kiireellisissä tapauksissa kolmessa kuukaudessa. DSB tarkastelee paneelin raporttia 20 päivän kuluttua siitä, kun se on jaettu jäsenille. Se hyväksytään 60 päivän kuluessa siitä, kun se on jaettu jäsenille, ellei DSB päätä konsensuksella (vastainen eli kielteinen konsensus) olla hyväksymättä raporttia tai jos toinen osapuoli ilmoittaa päätöksestään valittaa asiasta.
• WTO:n riitojenratkaisumenettelyssä kaikkien osapuolten on mahdollista tehdä valitus paneelin raportista. Valitus on kuitenkin rajattava koskemaan vain oikeudellisia kysymyksiä, jotka ovat paneelin raportissa, sekä paneelin muodostamia oikeudellisia tulkintoja. Valituksen käsittelee pysyvä valituselin, johon kuuluu seitsemän DSB:n neljän vuoden toimikaudeksi nimittämää jäsentä. Kolme heistä käsittelee kutakin tapausta. Riidan osapuolten on hyväksyttävä valituselimen raportti ehdoitta, ellei DSB päätä olla hyväksymättä valituselimen raporttia kielteisellä konsensuksella eli se päättää konsensuksella jättää raportin hyväksymättä.
• DSB valvoo hyväksyttyjen suositusten tai päätösten täytäntöönpanoa, ja kaikki ratkaisemattomat kysymykset pysyvät DSB:n kokousten asialistalla siihen saakka, kunnes ne on ratkaistu. Paneelin raportissa olevien suositusten täytäntöönpanolle on myös määräajat. Jos toinen osapuoli ei kykene panemaan suosituksia täytäntöön kohtuullisessa määräajassa, sen on ryhdyttävä neuvotteluihin riitojenratkaisumenettelyn aloittaneen kanssa pyrkimyksenään löytää keskinäisesti tyydyttävä hyvitys. Ellei neuvotteluissa päästä sopimukseen tyydyttävästä hyvityksestä, DSB voi oikeuttaa valituksen tekijän peruuttamaan myönnytyksen tai muun velvoitteen toiselta osapuolelta. Hyvitys ja myönnytysten peruuttaminen ovat kuitenkin vain väliaikaisia toimenpiteitä, joita voidaan soveltaa siihen asti, että kyseinen jäsen on pannut DSB:n suositukset täytäntöön.
• WTO:n jäsenet sitoutuvat kaikissa tapauksissa siihen, että ne eivät itse päätä, onko tapahtunut WTO:n mukaisten velvoitteiden rikkominen, eivätkä myönnytysten peruuttamisesta. Niiden on sovellettava sopimukseen riitojenratkaisusta sisältyviä sääntöjä ja menettelyjä.
• Riitojen ratkaisusta annettuja sääntöjä ja menettelyjä koskevassa sopimuksessa on lisäksi otettu huomioon WTO:n kehitysmaajäsenten ja vähiten kehittyneiden kehitysmaajäsenten erityistilanne. Kehitysmaat voivat valita nopeutetun menettelyn, pyytää pidempiä määräaikoja tai pyytää lisäksi oikeudellista apua. WTO:n jäseniä kehotetaan kiinnittämään erityistä huomiota kehitysmaajäsenten tilanteeseen.

Kauppapoliittinen maatutkinta

• TPRM perustettiin väliaikaisesti GATTin puitteissa vuonna 1989 Uruguayn kierroksen väliarvioinnin yhteydessä. Sittemmin tästä mekanismista on tullut kiinteä osa WTO-järjestelmää, ja se liittyy kaikkiin WTO-sopimusten kattamiin aloihin (tavarat, palvelut ja teollis- ja tekijänoikeuksiin liittyvät kysymykset).
• TPRM:n tarkoituksena on ennen muuta edistää suurempaa avoimuutta ja ymmärrystä WTO:n jäsenten kauppapolitiikkaa ja -tapoja kohtaan sekä kannustaa jäseniä noudattamaan paremmin monenvälisen kauppajärjestelmän voimassaolevia määräyksiä ja siten edistää järjestelmän hyvää toimivuutta.
• TPRM:n puitteissa tutkitaan kaikki WTO:n jäsenet. Niiden neljän jäsenen osalta, jotka vastaavat suurimmista osuuksista maailmankaupasta (nykyisin EU, Japani, Kiina, Yhdysvallat), tutkinta tehdään joka toinen vuosi. Seuraavat 16 jäsentä tutkitaan joka neljäs vuosi ja muut jäsenet joka kuudes vuosi. Vähiten kehittyneille maille tutkintaväli voidaan sopia pidemmäksi. Käytännössä tutkinta-aikataulussa on jonkin verran joustoa (korkeintaan kuuden kuukauden viivästys). Vuonna 1996 sovittiin, että joka toinen neljän suurimman kauppavallan tutkinta olisi välivaiheen tutkinta.
• TPRB perustaa tutkinnan sen kohteena olevan jäsenen esittämän yleistä politiikkaa esittelevään raporttiin ja WTO:n sihteeristön tekemään raporttiin. Laatiessaan raporttiaan sihteeristö pyytää tietoja kyseiseltä jäseneltä, mutta esittää tiedot ja näkemykset täysin omalla vastuullaan. Sihteeristön ja tutkinnan kohteena olevan jäsenen laatimat raportit julkaistaan tutkintakokouksen jälkeen. Samoin julkaistaan kokouspöytäkirja ja loppuhuomiot, jotka TPRB:n puheenjohtaja on kokouksen päätteeksi muotoillut.

MISTÄ ALKAEN PÄÄTÖSTÄ JA SOPIMUSTA SOVELLETAAN?

• Päätöstä on sovellettu 22. joulukuuta 1994 alkaen.
• Sopimusta on sovellettu 1. tammikuuta 1995 alkaen.

TAUSTAA

Ks. lisätietoja:

• Lääketeollisten patenttien kauppaan liittyviä teollis- ja tekijänoikeuksia koskeva sopimus (tiivistelmä)
• EU ja WTO (Euroopan komissio)

ASIAKIRJAT

Neuvoston päätös 94/800/EY, tehty 22 päivänä joulukuuta 1994, Uruguayn kierroksen (1986-1994) monenvälisiä neuvotteluja koskevien sopimusten tekemisestä Euroopan yhteisön nimissä sen toimivaltaan kuuluvilla aloilla (EYVL L 336, 23.12.1994, s. 1–2).

Uruguayn kierroksen monenväliset kauppaneuvottelut (1986–1994) – Maailman kauppajärjestön perustamissopimus (WTO) (EYVL L 336, 23.12.1994, s. 3–10)

Sopimukseen tehdyt peräkkäiset muutokset on sisällytetty alkuperäiseen tekstiin. Konsolidoitu toisinto on tarkoitettu ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.

MUUT ASIAAN LIITTYVÄT ASIAKIRJAT

Ilmoitus Maailman kauppajärjestön perustamisesta tehdyn Marrakeshin sopimuksen muuttamista koskevan pöytäkirjan voimaantulosta (EUVL L 54, 1.3.2017, s. 1).

Viimeisin päivitys: 14.07.2023