Euroopan unionin vuosittainen ihmisoikeusraportti 2003
Euroopan unionin vuosittaisessa ihmisoikeusraportissa esitellään ihmisoikeuksia koskevia politiikkoja ja toimia sekä Euroopan unionin sisällä että osana unionin ulkosuhteita. Raportissa pyritään myös arvioimaan Euroopan unionin ihmisoikeuspolitiikkaa heinäkuusta 2002 kesäkuuhun 2003 kuluneella vuosijaksolla sekä esittämään mahdollisia parannusehdotuksia.
ASIAKIRJA
Euroopan unionin vuosittainen ihmisoikeusraportti - 2003 Yleisten asiain neuvosto, 10. lokakuuta 2003.
TIIVISTELMÄ
Raportissa analysoidaan ihmisoikeuksia koskevia politiikkoja ja toimia sekä EU:ssa että sen ulkopuolella heinäkuun 2002 ja kesäkuun 2003 välisenä aikana. Raportin perustana on EU:n sitoutuminen demokratian ja oikeusvaltion periaatteisiin sekä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien edistämiseen, jotka ovat unionin olennainen osa. Näiden periaatteiden noudattaminen on kuitenkin viime kädessä hallitusten vastuulla.
IHMISOIKEUDET EUROOPAN UNIONISSA
Komissio perusti syyskuussa 2002 Euroopan parlamentin suosituksesta perusoikeusasiantuntijoiden verkoston (EN) (FR), jonka tarkoituksena on parantaa tietämystä ja tutkimusta EU:n kunkin jäsenvaltion tilanteesta.
Toimeksiantonsa mukaisesti verkoston tehtävänä on:
Rotusorto ja muukalaisviha
Amsterdamin sopimuksessa annetaan Euroopan yhteisölle uusia valtuuksia syrjinnän torjumiseksi, ja sen hyväksymisen jälkeen on toteutettu toimenpiteitä, joista tärkeimpiä ovat:
Kesäkuun 16. päivänä 2003 komissio käynnisti tiedotuskampanjan iskulauseella "Moninaisuuden puolesta, syrjintää vastaan". Vuoden 2002 lopussa ja vuoden 2003 alussa komissio ja Euroopan rasismin ja muukalaisvihan seurantakeskus (EUMC) järjestivät sarjan antisemitismiä ja islaminpelkoa käsitteleviä pyöreän pöydän keskusteluja.
Komissio osallistuu AGIS-ohjelman (2003-2007) kautta rikosasioissa tehtävää poliisiyhteistyötä ja oikeudellista yhteistyötä koskevien toimien rahoittamiseen; toimet koskevat muun muassa rasismia, muukalaisvihaa sekä uhrien auttamista.
Turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikka
Heinäkuusta 2002 kesäkuuhun 2003 kuluneen vuosijakson aikana on turvapaikka- ja maahanmuuttoasioissa toimittu erittäin aktiivisesti. Sevillassa kesäkuussa 2002 kokoontuneessa Eurooppa-neuvostossa vahvistettiin määräalat eräitä tämän alan lainsäädäntövälineitä koskevan sopimuksen tekemiselle. Thessalonikissa kesäkuussa 2003 kokoontunut Eurooppa-neuvosto antoi päätelmät, joissa korostettiin kolmansien maiden kansalaisten oikeudenmukaisen kohtelun huomioon ottamista kotouttamispolitiikoissa. Vuonna 2003 hyväksyttiin kaksi direktiiviä, jotka koskivat oikeutta perheiden yhdistämiseen sekä jäsenvaltioiden alueella pitkään oleskelleiden kolmansien maiden kansalaisten asemaa.
Yhteistyön lähentämiseksi yhteisön ulkopuolisten lähtö- ja kauttakulkumaiden kanssa komissio antoi 3. joulukuuta 2002 tiedonannon KOM(2002) 703 siirtolaisuuskysymysten huomioon ottamisesta Euroopan unionin suhteissa kolmansiin maihin. Neuvosto puolestaan antoi direktiivin 2003/9/EY turvapaikanhakijoiden vastaanottoa jäsenvaltioissa koskevista vähimmäisvaatimuksista sekä asetuksen (EY) N:o 343/2003 niiden perusteiden ja menettelyjen vahvistamisesta, joiden mukaisesti määritetään kolmannen maan kansalaisen johonkin jäsenvaltioon jättämän turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastuussa oleva jäsenvaltio (Dublin II).
Maahanmuuttovirtojen hallintaan liittyen komissio korosti toteutettujen toimenpiteiden monialaisuutta useaan otteeseen, viimeksi 3. kesäkuuta 2003 antamassaan tiedonannossa, jonka aiheena oli laitonta maahanmuuttoa koskevan yhteisen politiikan kehittäminen, ihmisten salakuljetus ja ihmiskauppa, ulkorajat sekä laittomasti oleskelevien henkilöiden palauttaminen.
Vähemmistöjen suojelu
Vuonna 2002 Euroopassa koettiin eräitä juutalaisvastaisia tapahtumia. Unioni tuomitsi jyrkästi nämä tapahtumat ja toteutti joukon toimenpiteitä niiden syiden selvittämiseksi. Lisäksi Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutetun raporteissa käsiteltiin romaniväestön syrjäytymistä koskevaa tilannetta Euroopan unionissa ja unioniin liittyvissä valtioissa. Tältä osin mainittakoon, että Phare-ohjelmasta on rahoitettu hankkeita romanivähemmistön tilanteen helpottamiseksi.
Ihmiskauppa ja lasten oikeudet
Ihmiskaupan alalla tärkein asiakirja on "Brysselin julistus", joka tehtiin 18.-20. syyskuuta 2002 pidetyn ihmiskaupan ehkäisemistä ja torjumista käsittelevän eurooppalaisen konferenssin lopputuloksena. Komissio päätti 25. maaliskuuta 2003 perustaa Brysselin julistuksen mukaisesti ihmiskauppaa käsittelevän asiantuntijaryhmän nimellä tunnettavan neuvoa-antavan ryhmän, joka koostuu 20 riippumattomasta asiantuntijasta. Brysselin julistus oli myös perustana keskusteluissa, joita käytiin järjestäytyneen rikollisuuden ehkäisemistä käsittelevän eurooppalaisen foorumin yhteydessä.
Lainsäädäntötoimien osalta komissio hyväksyi puitepäätöksen ihmiskaupan torjumisesta, jolla otetaan käyttöön EU:n yhteinen määritelmä ihmiskaupasta, sekä ehdotus puitepäätökseksi lasten seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja lapsipornografian torjumisesta.
Vuonna 2002 STOP II -ohjelman puitteissa sovittiin ihmiskaupan tai seksuaalisen hyväksikäytön torjuntaa koskevien 16 hankkeen rahoituksesta. Ohjelman päättymisen jälkeen se korvattiin rikosasioissa tehtävää poliisiyhteistyötä ja oikeudellista yhteistyötä koskevalla AGIS-puiteohjelmalla.
Naisten oikeudet
Naisten ja miesten tasa-arvoa koskeva yhteisön puitestrategia vuosille 2001-2006 (es de en fr) tarjoaa yleiset edellytykset sukupuolten välisen tasa-arvon edistämiseksi viidellä toiminta-alalla: talouselämä, yhtäläinen osallistuminen ja edustus, sosiaaliset oikeudet, kansalaisyhteiskunta sekä naisten ja miesten sukupuoliroolit sekä -stereotypiat. Komissio antoi 5. maaliskuuta 2003 seitsemännen miesten ja naisten yhtäläisiä mahdollisuuksia koskevan kertomuksensa.
Elinkeinoelämä
Heinäkuussa 2002 komissio antoi tiedonannon "Yritysten sosiaalinen vastuu - elinkeinoelämän panos kestävään kehitykseen" tarkoituksenaan yritysten sosiaalisen vastuuntunnon parantaminen. Lokakuun 16. päivänä 2002 komissio perusti myös yritysten sosiaalista vastuuta käsittelevän sidosryhmien eurooppalaisen foorumin, jossa kokoontuivat kaikki EU:ssa toimivat järjestöt sekä elinkeinoelämän verkostojen, ammattiyhdistysliikkeiden ja kansalaisjärjestöjen edustajat.
Kansainvälisissä suhteissa EU on osallistunut aktiivisesti myös monikansallisille yrityksille tarkoitettujen Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön OECD:n toimintaohjeiden kehittämiseen; näissä toimintaohjeissa on mukana 37 maata.
Lisäksi komissio on neuvoston ja Euroopan parlamentin pyynnöstä laatinut ehdotuksen asetukseksi tiettyjen sellaisten laitteiden viennin ja tuonnin kieltämisestä tai rajoittamisesta, joita voitaisiin käyttää kidutukseen tai kuolemanrangaistusten täytäntöönpanoon.
Perusoikeuskirja
Euroopan perustuslakiin liittyen Euroopan unionin tulevaisuutta käsittelevä valmistelukunta ehdotti perusoikeuskirjan sisällyttämistä kokonaisuudessaan perustuslakiin sen II osana, jolloin siitä voisi tulla oikeudellisesti sitova.
IHMISOIKEUDET EUROOPAN UNIONIN ULKOPUOLELLA
Välineet EU:n ja kolmansien maiden välisissä suhteissa
Monet yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan (YUTP) oikeudellisiin välineisiin kuuluvista yhteisistä strategioista, toiminnoista ja kannoista koskevat ihmisoikeuksia. Tässä raportissa käsiteltynä ajanjaksona EU on jatkanut Venäjää, Ukrainaa ja Välimeren aluetta koskevien yhteisten strategioiden täytäntöönpanoa. Kahden ensin mainitun osalta painopiste on ollut tiedotusvälineiden vapaudessa. Välimeren alueella on pyritty ottamaan käyttöön aiempaa suunnitelmallisempi vuoropuhelu ihmisoikeuksista. EU:n hyväksymät ihmisoikeuksiin liittyvät yhteiset toiminnat ovat Euroopan unionin poliisioperaatio, Euroopan unionin sotilasoperaatio Kongon demokraattisessa tasavallassa sekä EU:n erityisedustajien nimittäminen tai toimikauden jatkaminen tietyissä kolmansissa maissa. Raportissa esitellään myös ajanjaksolla hyväksytyt ihmisoikeuksiin liittyvät yhteiset kannat. Ne koskevat eri maita ja maantieteellisiä alueita sekä Kansainvälistä rikostuomioistuinta.
Ihmisoikeusvuoropuhelu on EU:n suosima väline ihmisoikeuksien noudattamisen edistämiseksi kolmansissa maissa. Raportissa käsiteltynä ajanjaksona on edistytty jonkin verran Kiinan kanssa käytävässä vuoropuhelussa. Lokakuussa 2002 aloitettiin suunnitelmallinen vuoropuhelu Iranin kanssa. Iranin osalta tavoitteena on edistyminen terrorismin torjunnassa, aseiden leviämisen estämisessä, ihmisoikeuksien kunnioittamisessa sekä Lähi-idän rauhan prosessissa.
EU:n ja Yhdysvaltojen välillä on käyty ihmisoikeuksia koskevia neuvotteluja loka- ja joulukuussa 2002 sekä helmikuussa 2003. Vastaavia neuvotteluja on käyty myös Kanadan sekä assosioituneiden maiden kanssa.
Komission kolmansien maiden kanssa allekirjoittamiin sopimuksiin sisältyy nykyään automaattisesti ihmisoikeuslauseke. Lausekkeen johdosta ihmisoikeuksien kunnioittamisesta tulee olennainen osa sopimusta. Jos ihmisoikeuslauseketta rikotaan, voidaan asianomaista kolmatta maata vastaan ryhtyä erinäisiin toimenpiteisiin (ne vaihtelevat yhteistyöohjelmien sisällön muuttamisesta yhteistyön lopettamiseen).
Vuonna 2002 eurooppalaisen ihmisoikeus- ja demokratia-aloitteen (EIDHR) puitteissa käytettävä talousarvio oli noin 104 miljoonaa euroa, ja rahoitusta myönnettiin yli sadalle hankkeelle. Hankkeiden aihepiirit olivat seuraavat: kuolemanrangaistuksen poistaminen, sanktioimatta jäämisen torjunta, kidutuksen estäminen ja kidutuksen uhrien kuntoutus, rasismin ja muukalaisvihan torjunta, etnisten vähemmistöjen ja alkuperäiskansojen syrjinnän torjunta sekä hyvän hallintotavan ja oikeusvaltioperiaatteen vahvistaminen.
EU:n toimet kansainvälisillä foorumeilla
Yhdistyneiden kansakuntien (YK) 57. istunnossa unionin pääasiallisen ihmisoikeuksia koskevan lausuman sisältö oli ensimmäistä kertaa aihepiirikohtainen; aiheina olivat kuolemanrangaistuksen poistaminen ja kidutuksen estäminen. Istunnossa hyväksyttiin kidutuksen vastaiseen yleissopimukseen liittyvä valinnainen pöytäkirja suurella ääntenenemmistöllä.
YK:n ihmisoikeustoimikunnan 59. istunnossa unioni esitti kymmenkunta aloitetta ja useita lausumia eri maiden ja alueiden ihmisoikeustilanteesta. Lisäksi EU esitti puheenjohtajan lausumia Kolumbiasta ja Itä-Timorista. Ihmisoikeustoimikunnassa työskentely yhteisön toimielinten välillä sekä kolmansien maiden, assosioituneiden maiden sekä valtioista riippumattomien järjestöjen kanssa oli koordinoitu aiempaa paremmin.
Marraskuussa 2002 unionin jäsenvaltiot osallistuivat Community of Democracies -järjestön toiseen ministerikokoukseen. Kokouksessa hyväksyttiin toimintasuunnitelma, jonka keskeisiä kohtia olivat ihmisoikeudet, oikeusvaltioperiaate, vapaat vaalit, järjestäytymisvapaus ja toimivallan jako, sekä annettiin terrorismia koskeva lausuma.
Euroopan unioni on tyytyväinen eri aloitteisiin, joita Euroopan neuvosto on saattanut päätökseen ihmisoikeuksien puolustamiseksi tässä raportissa käsiteltynä ajanjaksona. Se tukee myös Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (Etyj) toimia erityisesti ihmiskaupan torjumiseksi.
Euroopan unionin tukee aktiivisesti Kaakkois-Euroopan vakaussopimusta. Tämän raportin kattamalla ajanjaksolla vakaussopimuksen ihmisoikeuksia koskevilla toimilla on pyritty erityisesti lehdistönvapauden, paikallisdemokratian sekä rajat ylittävän yhteistyön edistämiseen.
Tärkeitä aihealueita
Terrorismin torjunta on yksi Euroopan unionin painoalueista. Tässä raportissa käsiteltynä ajanjaksona Euroopan unioni on jatkanut yhteistyötä terrorisminvastaisen komitean kanssa, joka perustettiin 11. syyskuuta 2001 tapahtuneiden iskujen jälkeen. Euroopan unioni on osallistunut YK:ssa kansainvälistä terrorismia koskevan yleissopimuksen luonnoksen sekä ydinterrorismin vastaisen kansainvälisen yleissopimuksen luonnoksen valmisteluun. YK:n yleiskokouksen 57. istunnossa hyväksyttiin EU:n tuella päätöslauselma, jonka aiheena oli ihmisoikeuksien kunnioittaminen sekä kansainvälisen lainsäädännön noudattaminen terrorismin torjunnassa. Euroopan unioni antoi myös tukensa samaa aihetta koskevalle päätöslauselmalle ihmisoikeustoimikunnan 59. istunnossa.
Euroopan unioni on tyytyväinen siihen, että kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan sopimuksen oli kesäkuussa 2003 ratifioinut 149 maata. Vuonna 2002 unioni teki uskonnonvapauteen liittyviä virallisia yhteydenottoja Pakistaniin, Valko-Venäjään ja Georgiaan. Se oli myös mukana tukemassa päätöslauselmaa uskonnollisen suvaitsemattomuuden ehkäisemisestä. Vuoden 2002 aikana eurooppalaisella ihmisoikeus- ja demokratia-aloitteella rahoitettiin toimia, joiden tavoitteena oli kuolemanrangaistuksen kumoaminen, sanktioimatta jäämisen estäminen, kidutuksen estäminen sekä kidutuksen uhrien kuntouttaminen, rasismin ja muukalaisvihan sekä vähemmistöihin ja alkuperäiskansoihin kohdistuvan syrjinnän torjuminen sekä hyvän hallintotavan ja oikeusvaltioperiaatteen vahvistaminen.
Raportissa todetaan, että taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien toteutumista on korostettava samalla tavoin kuin ihmisoikeuksien ja poliittisten oikeuksien toteutumista, vaikka kaikkien taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien täyteen toteutumiseen ei voidakaan päästä lyhyessä ajassa.
Euroopan unioni vastustaa kuolemanrangaistusta kaikissa olosuhteissa. Suhteissaan kolmansiin maihin se kannattaa kuolemanrangaistuksen poistamista maailmanlaajuisesti. Se panee tyytyväisenä merkille, että kuolemanrangaistus on vastikään poistettu Kyproksessa, Serbia ja Montenegrossa ja Turkissa. Raportissa esitellään kaikki maat, joiden kanssa EU on ottanut esiin kuolemanrangaistuskysymyksen tässä raportissa käsiteltynä aikana.
Raportin kattamalla ajanjaksolla on toteutettu toimia, joilla pyritään varmistamaan kidutusta ja muuta epäinhimillistä, julmaa tai halventavaa kohtelua koskevien EU:n suuntaviivojen entistä järjestelmällisempi täytäntöönpano. Vuonna 2002 hyväksyttiin YK:n kidutuksen vastaiseen yleissopimukseen liittyvä valinnainen pöytäkirja. Sen mukaan kidutusta voitaisiin ehkäistä järjestämällä riippumattomien tarkkailijoiden käyntejä vankiloihin. Vuonna 2002-2003 Euroopan yhteisö osoitti 25 miljoonaa euroa kidutuksen uhrien kuntoutuskeskuksille ja kidutuksen estämiseen.
Kansainvälisen rikostuomioistuimen perussääntö tuli voimaan heinäkuussa 2002. Vuoden 2003 aikana perustettiin kansainvälinen rikostuomioistuin ja valittiin sen ensimmäinen pääsyyttäjä. Euroopan unioni hyväksyi yhteisen kannan, jonka tavoitteena on tuomioistuimen tehokkaan toiminnan tukeminen sekä sen perussääntöön liittymisen edistäminen maailmanlaajuisesti. Komissio on vuodesta 1995 osoittanut eurooppalaisen ihmisoikeus- ja demokratia-aloitteen (EIDHR) kautta noin 13 miljoonaa euroa Kansainvälistä rikostuomioistuinta tukevaan toimintaan.
Vaalien tukeminen on eräs keskeisimpiä keinoja, joilla EU pyrkii edistämään demokratiaa kolmansissa maissa. Tämän raportin kattamalla ajanjaksolla EU rahoitti vaaliavustustoimia entisessä Jugoslavian tasavallassa Makedoniassa, Pakistanissa, Madagaskarissa, Nigeriassa, Länsirannan ja Gazan miehitetyillä alueilla, Jemenissä, Jamaikassa, Ecuadorissa, Mosambikissa ja Georgiassa. Lisäksi rahoitettiin horisontaalisia hankkeita, joilla pyrittiin vahvistamaan lainsäännöllisiä valmiuksia Balkanilla sekä tehostamaan vaalitarkkailijoiden koulutusta ja valintaa. Eurooppalaisen ihmisoikeus- ja demokratia-aloitteen kautta tuettiin samaan aikaan vaalitarkkailutoimia Ecuadorissa, Pakistanissa, Madagaskarissa, Keniassa, Nigeriassa, Ruandassa sekä entisessä Jugoslavian tasavallassa Makedoniassa.
Eurooppalaisen ihmisoikeus- ja demokratia-aloitteen kautta myönnettiin vuonna 2002 noin 21 miljoonaa euroa rasismin, muukalaisvihan sekä etnisiin vähemmistöihin ja alkuperäiskansoihin kohdistuvan syrjinnän torjumiseen. Nämä kysymykset olivat vuonna 2002-2004 yksi aloitteen päätavoitteista. Euroopan unioni ilmaisee raportissa tyytyväisyytensä siihen, että YK:n pääsihteeri nimitti viisi asiantuntijaa rasismin vastaisen konferenssin seurantaa varten. Useat jäsenvaltiot allekirjoittivat tietoverkkorikollisuutta koskevaan yleissopimukseen liitetyn lisäpöytäkirjan, jonka aiheena on atk-järjestelmien avulla tehtyjen rasismiin tai muukalaisvihaan perustuvien tekojen kriminalisoiminen.
EU kehotti jäsenvaltioita allekirjoittamaan ja ratifioimaan lapsen oikeuksien yleissopimuksen valinnaisen pöytäkirjan lasten osallisuudesta aseellisiin selkkauksiin. Se kehotti myös ratifioimaan Kansainvälisen rikostuomioistuimen perussäännön, jossa alle 15-vuotiaiden lasten värvääminen on mainittu sotarikoksena.
YK:n yleiskokouksen 57. istunnossa EU:n jäsenvaltiot asettuivat tukemaan kahta naisten oikeuksia koskevaa päätöslauselmaa, jotka hyväksyttiin yksimielisesti. Päätöslauselmien aiheet olivat kunnian nimissä tehtyjen rikosten lopettaminen sekä naisten syrjinnän ehkäisy. Vuonna 2003 naisten asemaa käsittelevän toimikunnan 47. istunnossa hyväksyttiin tekstejä, joiden aiheina olivat naisten oikeus ja mahdollisuudet käyttää tiedotusvälineitä sekä tieto- ja viestintäteknologiaa, naisten tilanne Afganistanissa, aidsia potevat naiset sekä sukupuolten tasa-arvoon liittyvien näkökohtien huomioon ottaminen EU:n politiikoissa. Ihmisoikeustoimikunta hyväksyi 59. istunnossaan päätöslauselman sosiaalis-taloudellisen ympäristön vaikutuksesta naisiin.
Vuonna 2003 komissio myönsi 12 miljoonaa euroa Euroopan vammaisten teemavuoteen liittyviin hankkeisiin. Vammaisten oikeuksien ja ihmisarvon suojelua koskevaa kansainvälistä yleissopimusta varten perustettu YK:n komitea päätti perustaa työryhmän sopimustekstin luonnostelua varten.
Marraskuussa 2002 Euroopan unionin neuvosto antoi alkuperäiskansoja koskevat päätelmät. Komissio perusti myöhemmin alkuperäiskansojen oikeuksia käsittelevien toimivaltaisten yksiköiden välisen työryhmän ja järjesti henkilöstökoulutusta tähän liittyen.
Heinäkuusta 2002 kesäkuuhun 2003 kuluneella jaksolla Euroopan unioni oli edelleen YK:n pakolaisasiain päävaltuutetun viraston suurin tuenantaja. Virastoon liittyen hyväksyttiin kansainvälinen suojeluohjelma lokakuussa 2002. YK:n yleiskokouksen 57. istunnossa sekä YK:n ihmisoikeustoimikunnan 59. istunnossa EU:n jäsenvaltiot tukivat YK:n pakolaisasiainvaltuutetun virastoa koskevaa päätöslauselmaa, Afrikan pakolaisten, paluumuuttajien, siirtymään joutuneiden henkilöiden avustamista koskevaa päätöslauselmaa sekä maan sisäisiä pakolaisia koskevaa päätöslauselmaa.
EU pitää ihmisoikeuksien puolustajien työtä erittäin tärkeänä. YK:n yleiskokouksen 57. istunnossa ja YK:n ihmisoikeustoimikunnan 59. istunnossa jäsenvaltiot tukivat päätöslauselmaa yksilöiden, ryhmien ja yhteiskuntaelinten oikeudesta ja velvollisuudesta edistää ja suojella ihmisoikeuksia ja perusvapauksia sekä päätöslauselmaa, jolla jatketaan ihmisoikeuksien puolustajien asioista vastaavan YK:n pääsihteerin erityisedustajan toimeksiantoa kolmella vuodella.
Maailman ihmisoikeustilanne
Raportissa esitellään Euroopan unionin reaktioita ihmisoikeustilanteisiin eri puolilla maailmaa olevilla alueilla ja eri maissa.
PARANNUKSIA EUROOPAN IHMISOIKEUSPOLITIIKKAAN
Raportissa otetaan myös kantaa keskusteluun siitä, miten EU:n ihmisoikeuspolitiikkaa voitaisiin parantaa. Neuvosto on määrittänyt tämän keskustelun pohjaksi seuraavat painopisteet:
Joulukuussa 2002 neuvosto sitoutui mainittujen painopisteiden täytäntöön panemiseksi:
Raportin päätelmänä todetaan, että EU ei aina saavuta ihmisoikeustavoitteitaan. Kokemukset ovat osoittaneet, että tavoitteisiin päästään helpommin, jos:
Viimeisin päivitys 05.06.2007