Kuolemanrangaistusta koskevat EU:n suuntaviivat

Näissä suuntaviivoissa esitetään Euroopan unionin (EU) politiikan tavoitteet ja osa-alueet kuolemanrangaistuksen poistamiseksi kaikkialla maailmassa. Maissa, joissa kuolemanrangaistuksen poistamista ei hyväksytä, EU edistää kuolemanrangaistusta koskevien vähimmäisnormien noudattamista.

ASIAKIRJA

Kuolemanrangaistusta koskevat EU:n suuntaviivat: tarkistettu ja päivitetty toisinto. Yleisten asioiden neuvosto, 16. kesäkuuta 2008 [ei julkaistu EUVL:ssä].

TIIVISTELMÄ

Euroopan ihmisoikeussopimuksen 13. pöytäkirjan allekirjoittajina kaikki Euroopan unionin (EU) maat ovat sitoutuneet kuolemanrangaistuksen pysyvään poistamiseen kaikissa olosuhteissa. Lisäksi ne ovat sitoutuneet noudattamaan Euroopan unionin perusoikeuskirjaa, jonka nojalla "ketään ei saa tuomita kuolemaan eikä teloittaa".

EU:n tavoitteena on lujittaa ihmisoikeuksien kunnioittamista ja edistää ihmisarvon suojelua EU:n ulkopuolisissa maissa. Tätä silmällä pitäen sen ihmisoikeuspolitiikan keskeisenä tavoitteena on

• pyrkiä poistamaan kuolemanrangaistus kaikkialla maailmassa ja tarvittaessa asettaa välittömästi kuolemanrangaistuksen käyttöä koskeva moratorio
• kehottaa maita, joissa kuolemanrangaistus on edelleen voimassa, vähentämään sen käyttöä sekä vaatia, että kyseisten rangaistusten täytäntöönpanossa noudatetaan vähimmäisnormeja, ja samalla pyrkiä hankkimaan täsmällistä tietoa tuomioiden ja teloitusten määrästä.

Työskentelytapa

EU:n lähestymistavan keskeinen osatekijä ovat yleiset menettelyt, joiden kautta kuolemanrangaistusta käsitellään EU:n ulkopuolisten maiden kanssa vuoropuhelun ja kuulemisten yhteydessä. Tällöin keskitytään erityisesti EU:n ulkopuolisen maan

• oikeusjärjestelmään, sen toimintaan ja avoimuuteen
• kansainvälisiin sitoumuksiin, jotka velvoittavat poistamaan kuolemanrangaistuksen
• kuolemanrangaistusta koskevaan poliittiseen kehitykseen
• asiaankuuluvien kansainvälisten mekanismien toimittamiin tietoihin ihmisoikeustilanteesta.

EU voi myös toteuttaa tilannekohtaisia menettelyjä yksittäistapauksissa, kun käy ilmi, että kuolemanrangaistusta koskevia vähimmäisnormeja ei ole noudateta.

Lisäksi EU toimii EU:n edustustojen päälliköiden ihmisoikeusraporttien perusteella. Raporteissa analysoidaan kuolemanrangaistuksen täytäntöönpanoa ja käyttöä kyseisessä maassa sekä arvioidaan EU:n toimien vaikutusta.

EU pyrkii kannustamaan EU:n ulkopuolisia maita kuolemanrangaistuksen poistamiseen edistämällä kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevaan kansainväliseen yleissopimukseen liittyvän toisen valinnaisen pöytäkirjan ratifiointia. Silloin kun tämä ei ole mahdollista, se edistää tavoitteitaan muiden aloitteiden välityksellä, muun muassa

• edistämällä muiden – erityisesti kuolemanrangaistusta koskevien – kansainvälisten ihmisoikeussopimusten ratifiointia
• edistämällä kahden- ja monenvälistä yhteistyötä oikeudenmukaisten ja tasapuolisten rikosoikeudenkäyntimenettelyjen vakiinnuttamiseksi.

EU pyrkii myös edistämään asiaan liittyvillä monenvälisillä foorumeilla aloitteita kuolemanrangaistuksen käyttöä koskevan moratorion asettamiseksi ja kuolemanrangaistuksen poistamiseksi. Tämän ohella EU kannustaa asiaan liittyviä kansainvälisiä järjestöjä ryhtymään toimiin kuolemanrangaistusta koskevien sopimusten ja normien ratifioimisen ja noudattamisen edistämiseksi.

Vähimmäisnormit

Tapauksissa, joissa valtiot säilyttävät kuolemanrangaistuksen, EU edistää seuraavien vähimmäisnormien noudattamista:

• kuolemantuomio voidaan langettaa ainoastaan kaikkein vakavimmista ennalta harkituista väkivaltarikoksista
• kuolemantuomio voidaan langettaa ainoastaan rikoksista, joista rikoksen tekohetkellä voimassa olevan lain mukaan voidaan määrätä kuolemanrangaistus kuitenkin siten, että jos rikoksen teon jälkeen lailla säädetään sovellettavaksi lievempi rangaistus, rikoksentekijän tulee päästä tästä osalliseksi
• kuolemantuomiota ei saa langettaa henkilölle, joka rikoksentekohetkellä on ollut alle 18‑vuotias, raskaana oleville naisille tai vastasynnyttäneille tai kehityksessä jälkeenjääneille
• todistusaineiston on oltava selkeä ja vakuuttava; lisäksi on varmistettava oikeudenkäynnin rehellisyys ja huolehdittava siitä, että syytetty saa oikeusapua
• kuolemaantuomitulla on oltava oikeus vedota korkeampaan oikeusistuimeen ja esittää henkilökohtainen valitus sekä anoa rangaistuksen muuttamista
• kuolemantuomio on pantava täytäntöön siten, että siitä aiheutuu mahdollisimman vähän kärsimystä.

Taustaa

Vuonna 1998 EU-maat päättivät lujittaa kuolemanrangaistuksen vastaisia toimiaan. Tätä tarkoitusta varten ne hyväksyivät näiden suuntaviivojen ensimmäisen toisinnon. Tuolloin useimmat EU-maat olivat jo poistaneet kuolemanrangaistuksen, ja ne valtiot, jossa sitä ei ollut vielä poistettu, eivät käyttäneet sitä. Vuoden 1998 jälkeen kaikki EU-maat ovat ratifioineet ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamista koskevan eurooppalaisen yleissopimuksen kuolemanrangaistuksen poistamista koskevan pöytäkirjan nro 6. On myös syytä panna merkille, että kuolemanrangaistuksen poistaminen on yksi EU:n jäsenyysehdoista.

EU on tästä syystä päättänyt toimia rangaistuksen poistamisen puolesta entistä aktiivisemmin kansainvälisillä foorumeilla, erityisesti Yhdistyneissä Kansakunnissa (YK). Vuonna 2007 sen tukema päätöslauselma kuolemanrangaistuksen käyttöä koskevasta moratoriosta hyväksyttiin YK:n yleiskokouksen 62. istunnossa. Päätöslauselmassa vaaditaan kuolemaan tuomittujen oikeudet takaavien vähimmäisnormien noudattamista, kuolemanrangaistuksen käytön vähittäistä rajoittamista sekä teloituksia koskevan moratorion asettamista. Lisäksi EU toimii yhteistyössä kansalaisjärjestöjen kanssa, erityisesti demokratian ja ihmisoikeuksien edistämiseen maailmassa tarkoitetun rahoitusvälineen kautta.

Viimeisin päivitys: 30.09.2010