Yritystoimintaan liittyvien palvelujen kilpailukyky

Yritystoimintaan liittyvät palvelut työllistivät vuonna 2001 noin 55 miljoonaa henkilöä, mikä on lähes 55 prosenttia Euroopan unionin markkinatalouden kokonaistyöllisyydestä, ja ne ovat näin ylivoimaisesti suurin työllistäjä EU:ssa. Tämän tiedonannon tarkoituksena on kuitenkin osoittaa, että sektori on selvästi jäljessä Yhdysvaltain tuottavuuden kasvua, mikä uhkaa tulevaisuudessa työpaikkoja Euroopan unionissa. Palvelualan työpaikkojen siirtyminen Yhdysvaltoihin ja Aasiaan voi toteutua, jos poliittiset päättäjät vitkastelevat yritystoimintaan liittyvien palveluiden kohtaamien haasteiden ratkaisemisessa EU:ssa.

ASIAKIRJA

Komission tiedonanto neuvostolle, Euroopan parlamentille, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle - Yritystoimintaan liittyvien palvelujen kilpailukyky ja niiden vaikutus eurooppalaisten yritysten tulokseen [KOM(2003) 747 lopullinen - ei julkaistu EUVL:ssä].

TIIVISTELMÄ

Tiedonanto sisältää taloudellisen analyysin palveluiden roolista Euroopan taloudessa. Tiedonannossa tutkitaan palveluiden kilpailukykyä ja pyritään tarkastelemaan niiden merkitystä koko Euroopan unionin taloudelle sekä osoittamaan, että komissio sitoutuu parantamaan yritystoimintaan liittyvien palveluiden tarjoamisen yleisiä puitteita.

Yritystoimintaan liittyvät palvelut

Yritystoimintaan liittyviin palveluihin sisältyvät runsaasti osaamista edellyttävät yrityspalvelut, kuten tietotekniikan neuvontapalvelut, liikkeenjohdon konsultointi, mainonta ja ammatillinen koulutus, sekä toimintaan liittyvät palvelut, kuten siivoustoiminta, turvallisuuspalvelut ja sihteeripalvelut. Sen ohella, että yritystoimintaan liittyvät palvelut luovat eniten työpaikkoja, ne tuottavat myös enemmän lisäarvoa taloudessa kuin mikään muu makrotalouden sektori. Alan kasvupotentiaali on kaikkein suurin, sillä luodaan enemmän yrityksiä kuin muilla sektoreilla, ja yritystoimintaan liittyvät palvelut luovat perustan osaamistaloudelle.

Yritystoimintaan liittyvien palveluiden kasvu selitetään yleensä sillä, että aikaisemmin yrityksen sisällä tuotettujen palveluiden alihankinta on johtanut työllisyyden siirtymiseen teollisuudesta palvelualalle. Syyt kasvuun ovat kuitenkin paljon monitahoisemmat. Tuotantojärjestelmien muuttuminen, joustavuuden kasvu, kansainvälisen kilpailun lisääntyminen, tieto- ja viestintätekniikan sekä osaamisen yhä suurempi merkitys sekä uusien palvelumuotojen syntyminen ovat kaikki merkittäviä tekijöitä. Yritystoimintaan liittyvät palvelut ovat ensiarvoisen tärkeitä Euroopassa, joka pyrkii vuoteen 2010 mennessä maailman kilpailukykyisimmäksi ja dynaamisimmaksi tietoon perustuvaksi taloudeksi (Lissabonin Eurooppa-neuvosto, maaliskuu 2000).

Yritystoimintaan liittyvien palveluiden sektori on kuitenkin selvästi jäljessä Yhdysvaltain tuottavuuden kasvua. Tämä uhkaa tulevaisuudessa Euroopan työllisyyttä. Palvelualan työpaikkojen siirtyminen Yhdysvaltoihin ja Aasiaan voi toteutua, jos poliittiset päättäjät vitkastelevat yritystoimintaan liittyvien palveluiden kohtaamien haasteiden ratkaisemisessa EU:ssa. Osaamistaloudessa ratkaisevaa on säilyttää kilpailukyky, mikä riippuu pitkälti mahdollisuuksista investoida tietotekniikkaan sekä tutkimukseen ja kehitykseen (T&K). Valitettavasti EU on tässä suhteessa selvästi Yhdysvaltoja jäljessä: kokonaisinvestoinnit tietotekniikkaan olivat EU:ssa 4,2 prosenttia BKT:sta vuonna 2001 - Yhdysvalloissa 5,3 prosenttia - kun taas T&K-menot olivat EU:ssa keskimäärin 13 prosenttia (ja jäsenvaltioiden väliset erot olivat suuria), kun niiden osuus Yhdysvalloissa oli 34 prosenttia.

Näin ollen, vaikka eurooppalaisten yritystoimintaan liittyvien palveluiden osuus kansainvälisestä yritystoimintaan liittyvien palveluiden kaupasta (vienti + tuonti) on suuri (26 prosenttia, kun Yhdysvaltain osuus on 18 prosenttia) absoluuttisesti mitattuna Yhdysvaltain nettotase on kaksinkertainen EU:hun verrattuna (Yhdysvallat 35 miljardia euroa, EU 17 miljardia euroa) ja selvästi parempi, kun tarkastellaan vienti- ja tuontikatelukuja (Yhdysvallat 124 prosenttia, EU 108 prosenttia). Tämä selittyy sillä, että EU on merkittävä yritystoimintaan liittyvien palveluiden tuoja ja sen nettoylijäämä on pieni. Positiivinen nettotase syntyy suhteellisen suuresta rahoitus- ja vakuutuspalveluiden sekä liikenteen ja tietoteknisten palveluiden ylijäämästä, kun taas jotkin osaamisvaltaiset yritystoimintaan liittyvät palvelut (lakiasiainpalvelut, tilinpitoon ja johtamiseen liittyvät palvelut sekä mainonta- ja markkinatutkimuspalvelut) sekä rojaltit ovat runsaasti alijäämäisiä.

Haasteet ja poliittiset prioriteetit

Jotta eurooppalaiset yritykset olisivat kilpailukykyisiä kansainvälisillä markkinoilla, niillä on oltava sopivat edellytykset vastata globaalien markkinoiden haasteisiin. Tässä tiedonannossa yksilöidään ensin seuraavassa viidessä kohdassa yritystoimintaan liittyvien palveluiden keskeisimmät haasteet EU:ssa:

Tässä tiedonannossa esitetään kullekin viidelle kohdalle joukko toimia. Koska yritystoimintaan liittyvien palveluiden markkinat eivät ole tarpeeksi dynaamiset esimerkiksi markkinoiden integroinnin ja kilpailun kannalta, tiedonannossa esitetään seuraavia toimia:

Tuotantopanosten (ammattitaitoinen työvoima, tieto- ja viestintätekniikan käyttö ja pääoma) laadullisen ja määrällisen heikkouden osalta tiedonannossa ehdotetaan seuraavaa:

Tässä tiedonannossa todetaan lisäksi, että yritystoimintaan liittyviä palveluita tarjoavien yritysten tulokset eivät ole riittävän läpinäkyviä (normit), arvostettuja (aineettoman omaisuuden raportointi) tai dokumentoituja (laatu). Tiedonannossa ehdotetaan kuitenkin seuraavia toimia:

Koska yritystoimintaan liittyvien palveluiden tarjonta ja käyttö on rajallista vähemmän kehittyneillä alueilla, tiedonannossa tuetaan palveluiden ottamista entistä enemmän osaksi aluekehityspolitiikkaa. Yritystoimintaan liittyvien palveluiden alueellisten markkinoiden kehittäminen on välttämätöntä, jotta vähemmän edistyneet Euroopan alueet saisivat edistyneemmät maat ja alueet kehityksessä kiinni. Nämä palvelut voivat lisäksi edistää kilpailukykyisemmän alueellisen toimintaympäristön kehittymistä ja lisätä alueelle suuntautuvia ulkomaisia investointeja.

Yritysten ja päättäjien päätöksenteon helpottamiseksi tiedonannossa ehdotetaan lisäksi taloutta koskevien tietojen ja talousanalyysin parantamista erityisesti parantamalla palveluihin liittyviä tilastoja. Yritystoimintaan liittyvien palveluiden tuntemuksen ja niitä koskevien tilastotietojen kattavuuden parantaminen on välttämätöntä yritysjohtajien, poliittisten päättäjien ja muiden sidosryhmien päätöksenteon tukemisen sekä tässä tiedonannossa esitettyjen eri alojen toimintalinjojen täytäntöönpanon seurannan kannalta.

Yhtenäisten poliittisten puitteiden luominen

Näihin analyysissä yksilöityihin haasteisiin on vastattava kiireellisesti. Muussa tapauksessa eurooppalainen yritystoimintaan liittyvä palvelusektori on vaarassa menettää markkinoita. Vuoden 2004 alussa komissio perusti yritystoimintaan liittyviä palveluita koskevan eurooppalaisen foorumin (DE) (EN) (FR), johon osallistuvat yhteisön toimielimet, jäsenvaltioiden edustajat, ammattialajärjestöt, työntekijöiden edustajat, tutkimuslaitokset ja muut yritystoimintaan liittyvät sidosryhmät.

Säädöksen keskeiset luvut

See also

Lisätietoja yritystoimintaan liittyvistä palveluista saa yritystoiminnan pääosaston www-sivustolta (EN).

Viimeisin päivitys 19.12.2007