Metsät edistävät talouden kasvua ja kilpailukykyä koskevien Lissabonin * tavoitteiden samoin kuin luonnonvarojen suojelua koskevien Göteborgin * tavoitteiden saavuttamista. Jotta tämä jatkuisi tulevaisuudessakin, on tärkeää mukauttaa Euroopan unionin (EU) metsästrategia yhä avoimempiin ja globaalimpiin markkinoihin samoin kuin nykyiseen poliittiseen tilanteeseen. Tästä syystä komissio ehdottaa EU:n metsävarojen kestävää ja monimuotoista hoitoa koskevaa yhteisön toimintasuunnitelmaa.

Komission tiedonanto neuvostolle ja Euroopan parlamentille, annettu 10. maaliskuuta 2005, "Kertomus EU:n metsästrategian täytäntöönpanosta" [KOM(2005) 84 lopullinen - Ei julkaistu EUVL:ssä].

Komissio analysoi tiedonannossaan vuonna 1998 käynnistetyn Euroopan unionin (EU) metsästrategian täytäntöönpanossa saavutettua edistystä ja alalla tänä päivänä esiintyviä uusia ongelmia. Komissio ehdottaa tulevaisuudessa toteutettavia uusia toimia säilyttäen vuoden 1998 metsästrategian perusperiaatteet ja ottaen huomioon sen jälkeen tapahtuneen huomattavan kehityksen.

Metsien ja muiden metsämaiden osuus EU:n pinta-alasta on 35 prosenttia eli noin 160 miljoonaa hehtaaria. Metsät edistävät biologisen monimuotoisuuden säilyttämistä sekä maaperän ja vesivarojen suojelua. Lisäksi metsätalouden ja siihen liittyvien toimintojen palveluksessa työskentelee lähes 3,4 miljoonaa henkilöä, ja EU on yksi tärkeimmistä metsätaloustuotteiden tuottajista, kauppiaista ja kuluttajista maailmassa.

Monet tekijät vahingoittavat metsiä. Tuhoja aiheuttavat saasteet, rajuilmat, metsäpalot sekä bioottiset tekijät ja laiduntaminen.

Metsäpolitiikasta vastaavat jäsenvaltiot. EU voi kuitenkin edistää sen täytäntöönpanoa toissijaisuusperiaatteeseen ja jaettuun vastuuseen perustuvien yhteisön politiikkojen avulla. Metsien kestävä hoito perustuukin jäsenvaltioiden politiikkojen koordinointiin yhteisön politiikkojen ja aloitteiden kanssa.

Kansallisella tasolla metsäpolitiikka pannaan täytäntöön kansallisten metsäohjelmien avulla. Kansallisissa metsäohjelmissa käsitellään monenlaisia kysymyksiä kuten metsien tuotantokäyttöä ja metsien vaikutusta maaseudun kehittämiseen, metsien tehtävää biologisen monimuotoisuuden suojelussa ja lujittamisessa sekä sosiaalisia, kulttuurisia ja virkistysnäkökohtia. Jotta eri alojen välistä yhteistyötä voitaisiin parantaa, kansalliset metsäohjelmat on sisällytettävä kokonaisuudessaan kestävän kehityksen kansallisiin strategioihin.

Metsänhoidon tukemiseksi toteutetut yhteisön toimenpiteet kattavat useita aloja:

Jäsenvaltiot ja EU ottavat tässä yhteydessä huomioon Yhdistyneiden Kansakuntien vuoden 1992 ympäristö- ja kehityskonferenssissa (UNCED) * ja sen seurantakonferensseissa sekä metsien suojelua Euroopassa käsitelleissä ministerikokouksissa * annetut sitoumukset.

Komission mukaan metsien kestävää ja tehokasta hoitoa koskevan strategian laatimiseksi on tarpeen:

Metsävarojen kestävää hoitoa koskeva EU:n toimintasuunnitelma tarjoaa asianmukaisen viitekehyksen dynaamiselle prosessille, joka vastaa nykyistä poliittista tilannetta sekä Lissabonin ja Göteborgin strategioita. Suunnitelma tarjoaa myös johdonmukaisen viitekehyksen metsäalan toimien täytäntöönpanolle ja varmistaa yhteisön toimien ja jäsenvaltioiden metsäpolitiikkojen välisen koordinoinnin. Yhteisön tasolla toteutettaviin toimiin tulisi sisältyä useita aloja sosioekonomisista kysymyksistä niin ympäristökysymyksiin kuin puun käyttöön energialähteenä. Toimintasuunnitelmassa tulisi myös ottaa huomioon hallintokysymykset, horisontaaliset toimet sekä koordinointi, tiedonvälitys ja yhteistyö.

Säädöksen keskeiset termit

Lissabonin tavoitteet: Lissabonissa maaliskuussa 2000 kokoontuneessa Eurooppa-neuvostossa EU määritteli itselleen uuden strategisen päämäärän tulevalle vuosikymmenelle: "tulla maailman kilpailukykyisimmäksi ja dynaamisimmaksi tietoon perustuvaksi taloudeksi, joka kykenee ylläpitämään kestävää talouskasvua, luomaan uusia ja parempia työpaikkoja ja lisäämään sosiaalista yhteenkuuluvuutta". Strategia suunniteltiin siten, että unioni pystyy saavuttamaan täystyöllisyyttä koskevat edellytykset ja vahvistamaan yhteenkuuluvuutta vuoteen 2010 mennessä.
Göteborgin tavoitteet: Göteborgissa kesäkuussa 2001 kokoontuneessa Eurooppa-neuvostossa vahvistettiin kestävän kehityksen strategia. Lisäksi Lissabonin strategiaan lisättiin ympäristöpilari.
Yhdistyneiden kansakuntien ympäristö- ja kehityskonferenssi (UNCED): Kesäkuussa 1992 Rio de Janeirossa pidetyssä Yhdistyneiden kansakuntien ympäristö- ja kehityskonferenssissa kokoontuneet valtiot vahvistivat ympäristöä ja kehitystä koskevassa Rion julistuksessa kaikenlaisten metsien hoitoa, säilyttämistä ja kestävää kehitystä koskevat perusperiaatteet.
Euroopan metsien suojelun ministerikokous: Euroopan metsien suojelun ministerikokous on vuonna 1990 perustettu poliittinen foorumi, jolla keskustellaan eurooppalaisiin metsiin liittyvistä kysymyksistä. Jäseninä on nelisenkymmentä Euroopan maata ja EU. Muut kuin Euroopan maat ja kansainväliset järjestöt osallistuvat toimintaan tarkkailijoina.

Komission tiedonanto neuvostolle ja Euroopan parlamentille, annettu 3. marraskuuta 1998, Euroopan unionin metsästrategiasta [KOM(1998) 649 lopullinen - Ei julkaistu EYVL:ssä]

Komissio esittää tiedonannossa johdonmukaisen suunnitelman Euroopan unionin metsästrategiasta, jonka yleistavoitteena metsien kestävä kehitys ja hoito. Lähestymistapa määritellään ja pannaan täytäntöön kansallisissa tai alueellisissa metsäohjelmissa.

Neuvoston päätelmät, annettu 30. toukokuuta 2005, metsänhoitoa koskevasta EU:n toimintasuunnitelmasta [Ei julkaistu EUVL:ssä]

Neuvosto katsoo, että toimintasuunnitelmassa olisi otettava tasapuolisesti huomioon kestävän metsänhoidon taloudelliset, ekologiset ja sosiaaliset ulottuvuudet myös kansainvälisellä tasolla. Sen mukaan toimintasuunnitelman olisi katettava sekä yhteisön että jäsenvaltioiden metsäpoliittiset toimet, kansalliset metsäohjelmat mukaan luettuina.

See also