Euroopan unionin perusoikeuskirja

TIIVISTELMÄ ASIAKIRJASTA:

PERUSOIKEUSKIRJAN TARKOITUS

Euroopan unionin perusoikeuskirjalla, jäljempänä ”perusoikeuskirja”, suojellaan perusoikeuksia, joita ihmisillä on Euroopan unionissa (EU). Se on nykyaikainen ja kattava EU:n oikeuden väline, jolla suojellaan ja edistetään ihmisten oikeuksia ja vapauksia ja otetaan samalla huomioon yhteiskunnassa tapahtuvat muutokset, sosiaalinen edistys sekä tieteen ja teknologian kehitys.

TÄRKEIMMÄT KOHDAT

Sisältö

Perusoikeuskirjassa vahvistetaan EU:n toimivallan ja tehtävien sekä toissijaisuusperiaatteen mukaisesti oikeudet, jotka perustuvat EU:n jäsenvaltioille yhteisiin valtiosääntöperinteisiin ja kansainvälisiin velvoitteisiin, joita ovat muun muassa ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamisesta tehty yleissopimus, EU:n ja Euroopan neuvoston hyväksymät sosiaaliset peruskirjat ja Euroopan unionin tuomioistuimen ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytäntö. Parantamalla perusoikeuksien näkyvyyttä ja niitä selkeyttämällä perusoikeuskirja lisää oikeusvarmuutta EU:ssa.

Perusoikeuskirjaan sisältyy johdanto ja 54 artiklaa, jotka on jaoteltu seitsemäksi luvuksi.

I luku: ihmisarvo (ihmisarvo, oikeus elämään, oikeus henkilökohtaiseen koskemattomuuteen, kidutuksen sekä epäinhimillisen tai halventavan rangaistuksen ja kohtelun kielto, orjuuden ja pakkotyön kielto).
II luku: vapaudet (oikeus vapauteen ja turvallisuuteen, yksityis- ja perhe-elämän kunnioittaminen, henkilötietojen suoja, oikeus solmia avioliitto ja oikeus perustaa perhe, ajatuksen, omantunnon ja uskonnon vapaus, sananvapaus ja tiedonvälityksen vapaus, kokoontumis- ja yhdistymisvapaus, taiteen ja tutkimuksen vapaus, oikeus koulutukseen, ammatillinen vapaus ja oikeus tehdä työtä, elinkeinovapaus, omistusoikeus, oikeus turvapaikkaan, suoja palauttamis-, karkottamis- ja luovuttamistapauksissa).
III luku: tasa-arvo (yhdenvertaisuus lain edessä, syrjintäkielto, kulttuurinen, uskonnollinen ja kielellinen monimuotoisuus, miesten ja naisten välinen tasa-arvo, lapsen oikeudet, ikääntyneiden henkilöiden oikeudet, vammaisten sopeutuminen yhteiskuntaan).
IV luku: yhteisvastuu (työntekijöiden oikeus saada tietoja ja tulla kuulluksi yrityksessä, neuvotteluoikeus ja oikeus yhteisiin toimiin, oikeus työhönsijoituspalveluihin, suoja perusteettoman irtisanomisen yhteydessä, oikeudenmukaiset ja kohtuulliset työolot ja työehdot, lapsityövoiman käytön kielto ja nuorten suojelu työssä, perhe- ja työelämä, sosiaaliturva ja sosiaalituki, terveyden suojelu, mahdollisuus käyttää yleistä taloudellista etua koskevia palveluja, ympäristönsuojelu, kuluttajansuoja).
V luku: kansalaisten oikeudet (äänioikeus ja vaalikelpoisuus Euroopan parlamentin vaaleissa ja kunnallisvaaleissa, oikeus hyvään hallintoon, oikeus tutustua asiakirjoihin, Euroopan oikeusasiamies, oikeus esittää vetoomus, liikkumis- ja oleskeluvapaus, diplomaatti- ja konsuliviranomaisten antama suojelu).
VI luku: lainkäyttö (oikeus tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin ja puolueettomaan tuomioistuimeen, syyttömyysolettama ja oikeus puolustukseen, laillisuusperiaate ja rikoksista määrättävien rangaistusten oikeasuhtaisuuden periaate, kielto syyttää ja rangaista oikeudenkäynnissä kahdesti samasta rikoksesta).
VII luku: yleiset määräykset.

Soveltamisala

Perusoikeuskirjaa sovelletaan EU:n toimielimiin, elimiin, laitoksiin ja virastoihin kaikissa niiden toimissa. Sillä ei laajenneta niille perussopimuksissa annettuja valtuuksia ja tehtäviä. Perusoikeuskirjaa sovelletaan myös EU:n jäsenvaltioihin siltä osin kuin ne panevat täytäntöön EU:n oikeutta.

Perusoikeuskirjaa sovelletaan yhdessä kansallisten ja kansainvälisten perusoikeuksien suojelua koskevien järjestelmien kanssa, mukaan lukien Euroopan ihmisoikeussopimus.

Vuosikertomukset

Euroopan komissio on vuodesta 2010 lähtien julkaissut vuosikertomuksen, jossa seurataan perusoikeuskirjan soveltamisen edistymistä. Vuodesta 2021 lähtien perusoikeuskirjan soveltamisen tehostamista EU:ssa koskevan strategian (ks. tiivistelmä) mukaisesti vuosikertomuksessa perusoikeuskirjan soveltamisesta keskitytään joka vuosi eri EU:n lainsäädännön soveltamisalaan kuuluvaan strategisesti merkitykselliseen aihealueeseen.

TAUSTAA

Eurooppa-neuvosto totesi vuonna 1999 antamissaan päätelmissä, että EU:n tasolla voimassaolevat perusoikeudet olisi koottava peruskirjaksi niiden tuomiseksi näkyvämmin esille.
Euroopan parlamentti, Euroopan unionin neuvosto ja komissio julistivat perusoikeuskirjan virallisesti Nizzassa joulukuussa 2000.
Perusoikeuskirja on ollut oikeudellisesti sitova joulukuusta 2009 saakka, jolloin Lissabonin sopimus (ks. tiivistelmä) tuli voimaan, ja sillä on nykyään sama oikeudellinen arvo kuin EU:n perussopimuksilla.

Ks. lisätietoja:

EU:n perusoikeuskirja (Euroopan komissio)
Perusoikeudet ja oikeusasiat (Euroopan oikeusportaali).

ASIAKIRJA

Euroopan unionin perusoikeuskirja (EUVL C 202, 7.6.2016, s. 389–405)

Viimeisin päivitys: 14.01.2022