Tämä päätösehdotus käsittelee Euroopan poliisiviraston (Europol) muuttamista EU:n virastoksi. Muutoksen jälkeen sillä on järjestäytyneen rikollisuuden suhteen laajennettu toimivalta, joka kattaa myös vakavan kansainvälisen rikollisuuden kaikki muodot. Europol pystyy muun muassa käyttämään uusia keinoja tietojen käsittelyyn, ja sille annetaan uudet määräykset henkilötietojen suojan suhteen.

Ehdotus: neuvoston päätös Euroopan poliisiviraston (Europol) perustamisesta [KOM(2006) 817 lopullinen - ei julkaistu EUVL:ssä].

Euroopan komissio ehdottaa Euroopan poliisiviraston kehityksestä käytyjen keskustelujen perusteella Europol-yleissopimuksen korvaamista neuvoston päätöksellä. Muutos johtaisi ensinnäkin siihen, että Europolista tulisi EU:n virasto. Tästä olisi seuraavia etuja:

Päätösehdotukseen on koottu yleissopimukseen kolmessa pöytäkirjassa vuosina 2000, 2001 ja 2002 tehdyt muutokset (ks. tausta jäljempänä) ja siinä ehdotetaan parannuksia viraston toimivaltuuksiin ja tehtäviin sekä tietojen käsittelyyn ja suojaan.

Ehdotuksen 4 artiklassa laajennetaan organisaation toimivaltaa kaikkiin ehdotuksen liitteessä I lueteltuihin vakavan kansainvälisen rikollisuuden muotoihin. Uuteen listaan vakaviksi katsotuista rikoksista kuuluvat terrorismi ja järjestäytynyt rikollisuus, mutta siihen on lisätty myös muun muassa murha, järjestäytynyt varkausrikollisuus tai aseellinen ryöstö, petollinen menettely ja raiskaus.

Europol voi myös avustaa jäsenvaltioita (ei toiminnallisesti, vaan antamalla analyysitukea) yleisen järjestyksen valvontaan vaikuttavien merkittävien kansainvälisten tapahtumien yhteydessä. Lisäksi sen perinteisissä tehtävissä käytettäviä tietoja voidaan nyt saada myös yksityisiltä tahoilta.

Euroopan poliisiviraston jo käyttämiin järjestelmiin (kuten tietojärjestelmä ja analyysitietokanta) voidaan lisätä uusia henkilötietojen käsittelyjärjestelmiä. Nämä voivat olla esimerkiksi uusia tietokantoja terroristijärjestöistä tai lapsipornografiaa sisältävistä Internet-sivustoista. Neuvosto vahvistaa Euroopan parlamenttia kuultuaan säännöt näiden uusien tietoteknisten välineiden käytöstä, kuten tietojen saatavuudesta, käytöstä ja säilytyksestä.

Ehdotuksen 10 artiklassa mainitaan lisäksi, että Europolin tulee pyrkiä kaikin tavoin varmistamaan, että sen tietojenkäsittelyjärjestelmät ovat yhteensopivia jäsenvaltioiden järjestelmien kanssa. Erityisesti sen tulee varmistaa yhteensopivuus niiden Euroopan unionin elinten käytössä olevien tietojärjestelmien kanssa, joihin Europol mahdollisesti luo yhteistyösuhteet.

Mitä tulee jo käytössä olevassa tietojärjestelmässä säilytettäviin tietoihin, yleissopimuksen 7 artiklan mukaan ne ovat kansallisten yksiköiden saatavilla ainoastaan yhteyshenkilön välityksellä määrättyä tutkintaa varten. Uuden ehdotuksen 11 artiklassa annetaan kansallisille yksiköille suora pääsy tietojärjestelmään.

Europol on velvollinen poistamaan analyysitietokannan sisältämät tiedot kolmen vuoden kuluttua, paitsi jos tämän jakson päättyessä tietokannan säilyttämistä pidetään ehdottoman välttämättömänä. Tässä tapauksessa sitä voitaisiin säilyttää vielä uuden kolmen vuoden kauden ajan (16 artikla). Kuten Europol-yleissopimuksessa mainitaan, nämä tietokannat luodaan analyysiä varten. Analyysillä tarkoitetaan sellaista tietojen keräämistä, käsittelyä tai käyttöä, jonka tarkoituksena on avustaa rikostutkinnassa.

Kaikkia tietojärjestelmän ja tiedostojen sisältämiä tietoja koskee sama säilytysaika. Niiden säilyttämisen tarve tutkitaan viimeistään kolme vuotta tallentamisen jälkeen. Ehdotuksen 20 artiklan mukaisesti tarkastuksen tekee tiedot tallentanut yksikkö, kun kyseessä ovat tietojärjestelmän tiedot, tai Europol, kun kyseessä ovat viraston muiden yksiköiden tietokannat.

Valvontamenetelmiä henkilötietojen käsittelyyn käytettäviin tietokantoihin tehtyjen hakujen lainmukaisuuden varmistamiseksi tehostetaan pidentämällä valvontatietojen säilytysaikaa kuudesta kahdeksaantoista kuukauteen (18 artikla).

Henkilötietojen keräämisen, käsittelyn ja käytön suhteen ehdotus noudattaa neuvoston puitepäätöstä (esdeenfr) rikosasioissa tehtävässä poliisi- ja oikeudellisessa yhteistyössä käsiteltävien henkilötietojen suojaamisesta.

Perustetaan uusi riippumattoman tietosuojavastaavan virka. Vastaavalla on vapaa pääsy kaikkiin Europolin toimitiloihin ja kaikki viraston säilyttämät tiedot ovat hänen saatavillaan. Vastaavan tehtävänä on huolehtia siitä, että Europolin käsittelemien henkilötietojen suojaa koskevia säädöksiä noudatetaan.

Euroopan poliisivirastoa johtaa neuvoston määräenemmistöllä nimittämä johtaja neljän vuoden ajan. Nimitys voidaan uusia yhden kerran. Johtajan tehtäviin kuuluu Europolin tehtävien toteuttaminen, päivittäinen hallinto, talousarvion toteuttaminen, Europolin edustaminen laillisesti jne. Tehtävissään häntä avustaa kolme apulaisjohtajaa, joiden toimikausi on samanpituinen kuin johtajan.

Hallintoneuvosto koostuu nykyään jokaisen jäsenmaan edustajista. Muutoksen jälkeen kullakin jäsenvaltiolla on oma valtuuskunta, jolla on yksi ääni. Nyt komissio on hallintoneuvostossa tarkkailijajäsenenä. Myöhemmin sillä tulee olemaan kolme ääntä, ja kuusi ääntä hyväksyttäessä talousarviota ja toimintasuunnitelmaa. Hallintoneuvosto kokoontuu vähintään kahdesti vuodessa, mutta enintään neljä kertaa vuoden aikana. Päätökset tehdään kahden kolmasosan enemmistöllä, kun aikaisemmin ne on tehty yksimielisesti.

Kun virastosta tulee EU:n toimielin, sen henkilöstö saa saman aseman kuin muukin Euroopan yhteisöjen henkilöstö.

Jäsenvaltioiden rahoitukseen perustuva Europolin talousarvio vuodelle 2007 on 68 miljoonaa euroa. 1. tammikuuta 2010 alkaen Europolin tulot kirjataan unionin yleiseen talousarvioon. Europolille on myönnetty 334 miljoonan euron suuruinen summa vuosille 2010-2013 sen edellisen viiden vuoden rahoitussuunnitelman mukaisesti.

Euroopan poliisivirasto (Europol) perustettiin vuonna 1995 yleissopimuksella, joka tuli voimaan 1. lokakuuta 1998, kun se oli ensin ratifioitu kaikissa jäsenvaltioissa. Viraston toiminnan alkua 1. heinäkuuta 1999 edelsi useita laillisia päätöksiä, joita tehtiin yleissopimukseen liittyen.

15. Yleissopimusta on muutettu kolmella pöytäkirjalla vuosina 2000, 2002 ja 2003. Kaksi ensimmäistä pöytäkirjaa tulivat voimaan 29. maaliskuuta 2007, ja kolmas tuli voimaan 18. huhtikuuta 2007. Ensimmäinen pöytäkirja laajentaa Europolin toimivaltaa rahanpesuun. Kaksi seuraavaa pöytäkirjaa vahvistavat viraston valtuuksia jäsenvaltioita tukevan toiminnan suhteen sallien sen muun muassa koordinoida yhteisiä tutkintaryhmiä, vaatia tutkimuksen avaamista, mahdollistaa kolmansien maiden osallistumisen analyysiryhmiin (jos Europolilla on niiden kanssa yhteistyösopimus) jne.

Itävallan ja Suomen puheenjohtajakausien aikana käydyistä keskusteluista ilmeni, että Europolin toimintaan oli tarpeen tehdä muutoksia vielä senkin jälkeen, kun nämä kolme pöytäkirjaa olivat tulleet voimaan. Tammikuussa 2006 kokoontunut epävirallinen oikeus- ja sisäasioiden neuvosto aloitti uudestaan keskustelut Europolin tulevaisuudesta. Kaikki neuvoston valmistelevassa asiakirjassa 9184/1/06 esitetyt muutokset sisältävät muutoksen Europolin säädöskehykseen. Oikeus- ja sisäasioiden neuvoston kesäkuussa 2006 tekemissä päätelmissä ehdotettiin, että Europolin oikeudellisten puitteiden muutos toteutettaisiin neuvoston päätöksellä. Päätelmät esitettiin neuvostolle joulukuussa 2006.

Päätelmien perusteella komissio on esittänyt päätösehdotuksensa 20. joulukuuta 2006.

Viitteet ja menettely

Ehdotus	Euroopan unionin virallinen lehti	Menettely
KOM (2006) 817	-	CNS/2006/310

See also