Siirtolaisuuskysymykset osaksi Euroopan unionin ulkosuhdepolitiikkaa

1) TAVOITE

Tiedonannolla on kolmenlaisia tavoitteita. Siinä pyritään palauttamaan siirtolaisuusilmiö laajempaan asiayhteyteensä ottaen huomioon kansainvälisen muuttoliikkeen taustavoimat, suojelun tarpeessa olevia ihmisiä koskevat erityiskysymykset ja kansainvälisen muuttoliikkeen vaikutus kehitysmaihin. Tiedonanto sisältää katsauksen yhteisön maahanmuuttopolitiikkaan ja tapaan, jolla muuttoliikkeeseen liittyvät kysymykset liitetään yhteisön ulkoisiin yhteistyöohjelmiin ja -politiikkoihin. Lisäksi siinä esitetään suuntaviivat EU:n politiikan kehittämiselle siten, että tehostetaan muuttovirtojen hallintaa ja erityisesti vähennetään laitonta maahanmuuttoa.

2) SÄÄDÖS

Komission tiedonanto neuvostolle ja Euroopan parlamentille, annettu 3 päivänä joulukuuta 2002: Siirtolaisuuskysymykset osaksi Euroopan unionin politiikkaa suhteissa unionin ulkopuolisiin maihin [KOM(2002) 703 lopullinen - ei julkaistu EYVL:ssä].

3) TIIVISTELMÄ

Maahanmuuttopolitiikka kuuluu Euroopan unionin strategisiin painopistealueisiin. Maahanmuuttoa ei pidä nähdä yksinomaan ongelmana vaan myös myönteisenä ilmiönä, joka edistää sekä unionin että muuttajien lähtömaiden talouskasvua ja menestystä.

Unioni on kehittänyt maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikkaansa vähitellen Amsterdamin sopimuksen ja Eurooppa-neuvoston kokouksessa Tampereella sovittujen ensisijaisten tavoitteiden pohjalta. Tiedonanto siirtolaisuuskysymyksistä, samoin kuin sen jälkeen (maaliskuussa 2003) annettu komission tiedonanto maahanmuutosta, kotouttamisesta ja työllisyydestä, liittyy saumattomasti tähän yleislinjaan.

Laittoman maahanmuuton ongelman osalta Eurooppa-neuvosto korosti Sevillassa pidetyssä kokouksessaan mahdollisuutta vaikuttaa muuttovirtojen taustalla oleviin syihin EU:n ulkosuhteisiin liittyvien politiikkojen (erityisesti kehityspolitiikan) ja välineiden avulla. Eurooppa-neuvosto vaati maahanmuuttopolitiikan ottamista huomioon unionin suhteissa kolmansiin maihin. Lisäksi se pyysi komissiota esittämään kertomuksen yhteisön tasolla käytettävissä olevan rahoituksen tehokkuudesta maahanmuuttajien ja kielteisen päätöksen saaneiden turvapaikanhakijoiden palauttamisessa, ulkorajojen valvonnassa sekä turvapaikka- ja maahanmuuttohankkeissa kolmansissa maissa.

Tiedonanto jakautuu kahteen osaan:

Kun pyritään sisällyttämään siirtolaisuuskysymykset EU:n ulkosuhdepolitiikkaan, on keskityttävä neljään perusperiaatteeseen:

Muuttoliike ja kehitys

Kansainvälinen muuttoliike EU:ssa ja muualla

Kansainvälisen muuttoliikkeen taustalla olevat syyt

Pakolaiset ja vastaanottajamaat

Kansainvälisen muuttoliikkeen vaikutukset kehitysmaiden kannalta

EU:n maahanmuuttopolitiikka: Yhteisen maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan keskeiset periaatteet on esitetty kahdessa komission yleisessä tiedonannossa sekä useissa yksityiskohtaisemmissa säädösehdotuksissa. Tavoitteena on muun muassa:

Siirtolaisuuden hallintaan suoraan liittyvä tuki kolmansille maille

Siirtolaisuus on EU:n yhteistyö- ja kehitysohjelmien uusi toiminta-alue. Suurin osa tällä hetkellä käynnissä olevista ohjelmista toteutetaan vuosina 2002-2004. Tärkeimmät alueelliset ominaispiirteet voidaan esittää seuraavasti:

Hätäapu ja kunnostustoimet: Hätäavun, kunnostustoimien ja kehitysyhteistyön välillä on elimellinen yhteys (esdeenfr). Kotiseutunsa jättämään joutuneiden hyväksi on jo käynnissä tai valmisteilla lukuisia ohjelmia (esim. Cards-ohjelma).

Siirtolaisuuden perimmäiset syyt: Jotta kehitysyhteistyöpolitiikalla voitaisiin vaikuttaa muuttovirtojen perimmäisiin syihin, on keskityttävä köyhyyden lieventämiseen. Siksi EU:n kehitysyhteistyöpolitiikan ensisijaisina tavoitteina on

Suuntaviivat

Poliittinen vuoropuhelu ja muuttoliikettä koskeva lauseke: Maahanmuuton ja kehityksen yhteys otetaan järjestelmällisesti huomioon EU:n ja sen ulkopuolisten maiden välisissä assosiaatio- ja yhteistyösopimuksissa. Vuoropuhelussa olisi käsiteltävä myös mm. seuraavia kysymyksiä: siirtolaisuuden perimmäiset syyt, laittoman maahanmuuton torjuminen, palauttamisen helpottaminen, laillisten maahanmuuttajien parempi kotouttaminen ja ns. osaamiskierron helpottaminen kannustamalla maahanmuuttajia osallistumaan alkuperämaansa kehittämiseen.

Koulutetut työntekijät: Koska koulutetun työvoiman maastamuutolla voi olla kielteisiä vaikutuksia kehitysmaihin, on pyrittävä lisäämään taloudellisesti houkuttelevien työpaikkojen saatavuutta lähtömaissa (yhteisö voisi esimerkiksi tarjota paikallisille työntekijöille töitä, joita on tähän asti hoidettu ulkomaisten työntekijöiden voimin).

Takaisinottosopimukset: Euroopan yhteisö allekirjoitti takaisinottosopimuksen Hongkongin kanssa marraskuussa 2002. Myös muista vastaavanlaisista sopimuksista neuvotellaan parhaillaan. Takaisinottosopimukset on nähtävä osana laajempaa EU:n ulkopuolisten maiden kanssa käytävää poliittista vuoropuhelua ja yhteistyötä. Tässä yhteydessä tarvitaan kannustimia, jollaisia voivat olla tapauksen mukaan esimerkiksi yhteisön markkinoille pääsyn helpottaminen, tullietuudet, kehitysavun lisääminen, viisuminsaannin helpottaminen tai kyseisen maan siirtotyöläiskiintiön kasvattaminen. Kannustimien avulla sitoutetaan EU:n ulkopuoliset maat neuvotteluihin ja takaisinottosopimusten tekemiseen Euroopan yhteisön kanssa. Takaisinottosopimusten valmistelua ja täytäntöönpanoa varten voitaisiin myöntää yhteisön erityistukea, jonka avulla pyritään kehittämään kohdemaiden institutionaalisia valmiuksia ja lisäämään asiantuntija-apua.

Puolivälin tarkastelu: Maa- ja aluekohtaisten strategia-asiakirjojen puolivälin tarkastelu (jonka oli määrä alkaa vuonna 2003) mahdollistaa maakohtaisen arvion laatimisen siitä, olisiko muuttoliikettä koskevat erityisohjelmat nostettava ensisijaisiksi. Euroopan yhteisö voisi tarkistaa ulkoisen avun ohjelmiaan siten, että maahanmuuttokysymyksille pantaisiin nykyistä enemmän painoa. Muuttoliikekysymykset vaikuttavat kuitenkin myös muiden yhteisön politiikkojen kehittämiseen. Tämä koskee Dohan ja Johannesburgin kokousten jälkeen erityisesti kauppapolitiikkaa ja kestävää kehitystä, ja lisäksi rikollisuuden ja terrorismin torjuntaa.

Osa II: Kertomus yhteisön tasolla käytettävissä olevan rahoituksen tehokkuudesta: Komission tiedonannon toisessa osassa arvioidaan yhteisön tasolla käytettävissä olevan rahoituksen tehokkuutta maahanmuuttoon liittyvien ongelmien ratkaisemisessa. Tiedonannossa todetaan, että asiaa on tarkasteltava tähänastista laajemmin siten, että otetaan huomioon jo toteutettujen rahoitustoimien lisäksi myös toimet, joita suunnitellaan toteutettavaksi yhteisen turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikan osana.

Vaikka turvapaikka- ja maahanmuuttoalan määrärahoja on lisätty jatkuvasti ja huomattavasti alkuajoista, seuraavan rahoitusnäkymien tarkistuksen yhteydessä on otettava huomioon todellisen yhteisen maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan harjoittamisesta syntyvät tarpeet.

4) täytäntöönpanotoimet

5) jatkotoimet

Viimeisin päivitys 03.12.2007