Päätöksellä perustetaan kansallisten yhteyspisteiden verkosto (yksi jokaisessa EU-maassa), jonka tarkoitus on parantaa yhteistyötä joukkotuhonnan*, ihmisyyttä vastaan tehtyjen rikosten* ja sotarikosten* torjunnassa.
Päätös tuli voimaan 13. kesäkuuta 2002.
Kaikki EU-maat ratifioivat 17. heinäkuuta 1998 Rooman perussäännön, jolla perustettiin kansainvälinen rikostuomioistuin (IC) käsittelemään joukkotuhontaan, ihmisyyttä vastaan tehtyihin rikoksiin ja sotarikoksiin liittyviä asioita.
Joukkotuhontaa, ihmisyyttä vastaan tehtyjä rikoksia ja sotarikoksia koskevien rikosten tutkinnasta ja syytteeseenpanosta vastaavat kuitenkin edelleen pääasiassa kansalliset viranomaiset. Siksi tarvitaan tiiviimpää yhteistyötä kansallisten viranomaisten kesken, jotta voidaan varmistaa näiden rikosten tehokas torjunta.
* Joukkotuhonta: toiminta, jonka päämääränä on jonkin kansallisen, etnisen, rodullisen tai uskonnollisen ryhmän hävittäminen kokonaan tai osittain.
* Ihmisyyttä vastaan tehdyt rikokset: toiminta, joka tehdään osana siviiliväestöön kohdistuvaa laajamittaista tai järjestelmällistä hyökkäystä.
* Sotarikokset: sodankäyntiä koskevan oikeuden vastainen toiminta (esim. Geneven sopimukset). Tällaista on esimerkiksi sotavankien huono kohtelu, panttivankien tappaminen tai kaupunkien tai kylien tahallinen tuhoaminen.
Neuvoston päätös 2002/494/YOS, tehty 13 päivänä kesäkuuta 2002, joukkotuhonnasta, ihmisyyttä vastaan tehdyistä rikoksista ja sotarikoksista vastuussa olevia henkilöitä koskevan eurooppalaisen yhteyspisteiden verkoston perustamisesta (EUVL L 167, 26.6.2002, s. 1–2)
Neuvoston päätös 2003/335/YOS, tehty 8 päivänä toukokuuta 2003, joukkotuhontarikosten, ihmisyyttä vastaan tehtyjen rikosten ja sotarikosten tutkinnasta ja syytteeseenpanosta (EUVL L 118, 14.5.2003, s. 12–14)
Viimeisin päivitys: 26.11.2015