Talouspolitiikan laajat suuntaviivat (2003-2005)

Talouspolitiikan laajat suuntaviivat ovat keskeinen osa jäsenvaltioiden talouspolitiikan yhteensovittamista. Nämä suuntaviivat kattavat nyt ensimmäistä kertaa kolme peräkkäistä vuotta talouspolitiikan yhteensovittamisprosessin rationalisoimiseksi ja samanaikaistamiseksi työllisyyspolitiikan kanssa. Laajoissa suuntaviivoissa vuosiksi 2003-2005 korostetaan talouspolitiikan osuutta Lissabonin ohjelmassa, jonka mukaan Euroopan unionista on tultava vuoteen 2010 mennessä maailman kilpailukykyisin ja dynaamisin tietoon perustuva talous.

ASIAKIRJA

Neuvoston suositus 2003/555/EY, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2003, jäsenvaltioiden ja yhteisön talouspolitiikan laajoiksi suuntaviivoiksi (vuosiksi 2003-2005) [Ks. muutosasiakirjat].

TIIVISTELMÄ

Osassa I määritetään jäsenvaltioita ja yhteisöä koskevat yleiset suuntaviivat. Osassa I on myös euroaluetta koskeva jakso, jossa käsitellään euroalueen kohtaamia erityishaasteita. Osassa II keskitytään yksittäisiä jäsenvaltioita koskeviin suosituksiin ja tarkastellaan kyseisten maiden tilannetta. Euroopan komissio päivittää vuoden 2004 laajat suuntaviivat uudessa suosituksessa, jossa 10 uutta jäsenvaltiota otetaan mukaan talouspolitiikan koordinointiin. EU:n 15 vanhaa jäsenvaltiota koskevat suuntaviivat ovat edelleen voimassa.

TALOUSPOLITIIKAN YLEISET SUUNTAVIIVAT

Lissabonissa asetetun strategisen tavoitteen saavuttaminen

Lissabonin ohjelma. EU:n keväällä 2000 asettaman tavoitteen mukaan EU:sta "on tultava maailman kilpailukykyisin ja dynaamisin tietoon perustuva talous". Parantaakseen mahdollisuuksiaan tämän tavoitteen saavuttamiseen EU on päättänyt rationalisoida talous- ja työllisyyspolitiikan yhteensovittamisprosessit. Talouspolitiikan laajoissa suuntaviivoissa keskitytään tarkastelemaan, miten talous- ja työllisyyspolitiikalla voitaisiin tukea Lissabonin ohjelmaa vuosien 2003-2005 aikana. Laajoissa suuntaviivoissa keskitytään talouspolitiikan avainkysymyksiin ja painopistealueisiin kolmen seuraavan vuoden aikana. Suuntaviivoissa annetaan myös lyhyen aikavälin vaatimuksiin liittyviä suosituksia, joita mukautetaan tarvittaessa vuosittain.

Työllisyyspolitiikka. Jäsenvaltioiden on talouspolitiikan laajojen suuntaviivojen lisäksi sovellettava myös työllisyyttä koskevia suuntaviivoja ja niihin liittyviä suosituksia.

EU:n talouden vahvistaminen

Talouskasvu. Talouskasvu on osoittautunut selvästi ennakoitua heikommaksi viimeaikaisten geopoliittisten jännitteiden, ulkomaisen kysynnän hiipumisen sekä yritysten ja kuluttajien luottamuksen heikkenemisen seurauksena. Työttömyysnäkymien ennustetaankin heikkenevän jonkin verran vuonna 2003. Kuluttajahintainflaatio ylitti hienokseltaan kaksi prosenttia mutta voi hidastua lähivuosina alle kahteen prosenttiin. Talouspolitiikalla olisi sen vuoksi parannettava luottamusta ja autettava näin luomaan edellytyksiä entistä vahvemmalle kotimaiselle kysynnälle ja työpaikkojen luomiselle sekä kasvupotentiaalin lisäämiselle keskipitkällä aikavälillä.

Kasvuun ja vakauteen tähtäävä talouspolitiikka

Talouspolitiikka. Talouspolitiikalla on keskeinen tehtävä kasvun ja työllisyyden edistämisessä sekä hintatason vakauden ylläpitämisessä. Jäsenvaltioiden on toteutettava erityisesti seuraavat toimenpiteet:

• niiden on saavutettava tai säilytettävä lähellä tasapainoa oleva tai ylijäämäinen julkisen talouden rahoitusasema koko suhdannekierron ajan;
• maiden, joilla on liiallinen alijäämä, on korjattava se vakaus- ja kasvusopimuksen mukaiseksi;
• noudattaessaan näitä velvollisuuksiaan jäsenvaltioiden on samalla vältettävä myötäsyklistä politiikkaa, joka estää automaattisia vakauttajia toimimasta symmetrisesti koko suhdannekierron ajan.

Jäsenvaltioiden on edistettävä soveliaita puitteita työmarkkinaosapuolten palkkaneuvotteluille. Niiden on varmistettava, että

• nimelliset palkankorotukset ovat johdonmukaisia hintatason vakauden ja tuottavuuden kasvun kanssa. Työvoimakustannusten kehityksen on pysyttävä maltillisena työpaikkoja luovien investointien lisäämiseksi.

Euroopan kasvupotentiaalia lisäävät talousuudistukset

Rakenneuudistukset. Rakenneuudistukset ovat välttämättömiä EU:n kasvupotentiaalin parantamiseksi. Ne olisi toteutettava yhteensovitetusti, jotta synergiaedut olisivat mahdollisimman suuret. Jäsenvaltioiden on toteutettava seuraavat toimenpiteet kolmen seuraavan vuoden aikana (työllisyyttä lisääviä uudistuksia kuvaillaan yksityiskohtaisemmin työllisyyttä koskevissa suuntaviivoissa):

Työllisyys.

• muutetaan vero- ja etuusjärjestelmä enemmän työllisyyttä suosivaksi;
• varmistetaan, että palkkaneuvottelujärjestelmissä otetaan huomioon tuottavuuserot ja että niissä annetaan palkkojen vastata tuottavuutta;
• tarkistetaan työmarkkinasääntöjä (työmarkkinoille pääsy, työsuhdeturva, joustavammat työjärjestelyt);
• helpotetaan työvoiman (maantieteellistä ja ammatillista) liikkuvuutta;
• varmistetaan aktiivisen työmarkkinapolitiikan tehokkuus.

Tuottavuus.

• lisätään kilpailua hyödyke- ja palvelumarkkinoilla (tehostamalla sisämarkkinadirektiivien saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä, avaamalla lisää julkisten hankintojen markkinoita, varmistamalla kilpailuviranomaisten riippumattomuus, vähentämällä valtiontukia ja suuntaamalla ne uusiin tavoitteisiin jne.);
• nopeutetaan EU:n pääomamarkkinoiden yhdentymistä (panemalla täytäntöön riskipääomaa koskevan toimintasuunnitelman vuoden 2003 loppuun mennessä ja rahoituspalveluiden toimintasuunnitelman vuoteen 2005 mennessä);
• luodaan yrittäjyyttä sekä pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritysten) perustamista ja kasvua tukeva ympäristö;
• toteutetaan aktiivisesti toimia, joilla edistetään osaamiseen, uusiin teknologioihin ja innovaatioihin tehtäviä investointeja ja pyritään nostamaan (yksityisten ja julkisten) T&K-investointien kokonaismäärä tavoitteen mukaisesti 3 prosenttiin suhteessa BKT:hen esimerkiksi kehittämällä T& K-toimintaa edistäviä puitteita, kehittämällä teollis- ja tekijänoikeuksien suojelua, panemalla täytäntöön eEurope 2005 -toimintasuunnitelma, helpottamalla unionin Galileo-satelliittipaikannusjärjestelmän kehittämistä ja parantamalla yleissivistäviä ja ammatillisia koulutusjärjestelmiä;
• lisätään julkisen sektorin osuutta kasvussa (lisäämällä investointeja kasvua edistävään fyysiseen ja inhimilliseen pääomaan ja osaamiseen, tehostamalla julkista sektoria, tukemalla julkisen ja yksityisen sektorin yhteisiä aloitteita jne.).

Kestävän kasvun vahvistaminen

Julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyys.

• alennetaan julkisen talouden velkasuhdetta, jotta jäsenvaltiot voisivat vastata väestön ikääntymiseen liittyviin haasteisiin; niiden jäsenvaltioiden, joiden velkasuhde ylittää vielä 60 prosentin viitearvon suhteessa BKT:hen, on varmistettava julkisen velan tyydyttävä supistuminen kohti kyseistä arvoa;
• suunnitellaan, hyväksytään ja pannaan täytäntöön eläkejärjestelmien uudistuksia, kannustetaan esimerkiksi työelämässä pysymistä, otetaan käyttöön rahoitusedellytyksiä, parannetaan lisäeläkejärjestelmiin pääsyä jne.;
• myös yhteisön olisi noudatettava tiukasti talousarvion kurinalaisuutta.

Taloudellinen ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus.

• uudenaikaistetaan sosiaaliturvajärjestelmät varmistamalla riittävä sosiaalisen suojelun taso ja torjutaan köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä;
• parannetaan markkinoiden toimintaa siten, että ne edistävät investointeja kehityksessä jäljessä oleville alueille, varmistetaan, että julkinen tuki, mukaan luettuna EU:n myöntämä tuki, keskitetään inhimilliseen pääomaan ja asianmukaiseen infrastruktuuriin tehtäviin investointeihin, ja huolehditaan, että investointiohjelmat suunnitellaan ja toteutetaan tehokkaasti.

Ympäristö: luonnonvarojen tehokkaan hoidon edistäminen.

• vähennetään alakohtaisia tukia, verovapautuksia ja muita kannustimia, jotka vaikuttavat kielteisesti ympäristöön;
• vähennetään uusiutumattomien energialähteiden tukia, parannetaan energiatehokkuutta ja lisätään uusiutuvien energianlähteiden osuutta;
• mukautetaan liikenteen vero-, maksu- ja tukijärjestelmää, jotta se vastaa nykyistä paremmin liikenteestä aiheutuvia ympäristövahinkoja ja yhteiskunnallisia kustannuksia, sekä lisätään kilpailua rautateiden rahtiliikenteen kaltaisissa liikennemuodoissa;
• jatketaan pyrkimyksiä Kioton pöytäkirjasta johtuvien sitoumusten täyttämiseksi esimerkiksi panemalla täytäntöön EY:n kasvihuonekaasujen päästökauppajärjestelmä.

Euroalueen erityishaasteet

Haasteet. Talouskasvu jäi vuonna 2002 potentiaaliaan heikommaksi. Suuntaviivojen mukaan euroalueella on edessään erityisesti seuraavat haasteet:

• potentiaalisen kasvun vahvistaminen;
• makrotalouspolitiikan tasapainoisuus;
• inflaatioerot;
• talouspolitiikan yhteensovittamisen vahvistaminen.

Suositukset. Neuvosto suosittaa, että euroalueen kansallisen tason poliittiset toimijat edistävät sellaista politiikkayhdistelmää, joka sopii yhteen hintatason vakauden sekä yritysten ja kuluttajien luottamuksen lisäämisen tarpeen kanssa. Euroalueeseen kuuluvien maiden on lisäksi varmistettava, että niiden suhdannekorjattu julkisen talouden rahoitusasema on lähellä tasapainoa tai ylijäämäinen. Niiden on toteutettava tarvittaessa kaikki tarpeelliset toimenpiteet, jotta suhdannekorjattu rahoitusasema paranee vuosittain vähintään 0,5 prosenttiyksikköä suhteessa BKT:hen. Maiden, joilla on liiallinen alijäämä, on korjattava se. Niiden on analysoitava inflaatioeroja toimenpiteiden toteuttamiseksi aloilla, joilla erot ovat epätoivottavia. Politiikan yhteensovittamiseksi euroalueeseen kuuluvien jäsenvaltioiden on syvennettävä analyysia ja keskustelua talouskehityksestä (tietojenvaihto, euroalueen ulkoinen edustus jne.) ja tehostettava yhteensovittamismenettelyjä rakenneuudistuksissa.

MAAKOHTAISET TALOUSPOLITIIKAN SUUNTAVIIVAT

Talouspolitiikan laajojen suuntaviivojen toisessa osassa tarkastellaan kokonaisstrategian puitteissa kunkin jäsenvaltion kohtaamia haasteita ja annetaan maakohtaisia suosituksia, joissa otetaan huomioon erot niiden talouden kehityksessä, näkymissä ja rakenteissa. Tässä otetaan esille ainoastaan kunkin jäsenvaltion kohtaamat pääasialliset haasteet.

Belgia

• julkisen talouden sopeuttamisen jatkaminen julkisen talouden kestävyyden varmistamiseksi väestön ikääntyessä,
• etenkin ikääntyneiden työntekijöiden ja naisten työvoimaosuuden ja työllisyysasteen nostaminen;
• kilpailun lisääminen tietyillä palvelualoilla sekä julkisen hallinnon tehostaminen ja liiketoimintaympäristön parantaminen.

Tanska

• riittävän työvoiman tarjonnan varmistaminen väestön ikääntyessä;
• kilpailun lisääminen tietyillä aloilla ja julkisen sektorin tehostaminen.

Saksa

• työpaikkojen luomisen ja sopeutumiskyvyn edistäminen sekä käyttämättömän työvoimapotentiaalin saaminen työmarkkinoille;
• tuottavuuden lisääminen parantamalla liiketoimintaympäristöä ja tehostamalla koulutusjärjestelmää;
• julkisen alijäämän pienentäminen alle 3 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2005;
• eläke- ja terveydenhuoltojärjestelmän pitkän aikavälin elinkelpoisuuden turvaaminen.

Kreikka

• asianmukaisten toimenpiteiden toteuttaminen lähellä tasapainoa olevan tai ylijäämäisen julkisen talouden rahoitusaseman saavuttamiseksi;
• alhaisen tuottavuuden nostaminen;
• korkean rakennetyöttömyyden alentaminen ja erityisesti naisten työllisyysasteen nostaminen.

Lisätietoja Kreikan toimittamista talousarvioluvuista löytyy Eurostatin kertomuksesta.

Espanja

• etenkin naisten alhaisen työllisyysasteen nostaminen sekä laajojen alueellisten työmarkkinaerojen vähentäminen;
• alhaisen tuottavuuden nostaminen;
• julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyden varmistaminen väestön ikääntyessä.

Ranska

• julkisen alijäämän nopea supistaminen alle 3 prosenttiin suhteessa BKT:hen;
• työvoimaosuuden nostaminen ja rakennetyöttömyyden laskeminen;
• julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyden varmistaminen väestön ikääntyessä;
• kilpailun varmistaminen verkkotoimialoilla ja sisämarkkinatoimenpiteiden nopeampi toteuttaminen yhdenvertaisten mahdollisuuksien luomiseksi.

Irlanti

• saumaton siirtyminen kaksinumeroisesta talouskasvusta lähivuosien hitaampaan, kestävään kasvuun varmistamalla vakaa makrotalous ja vahvistamalla talouden tarjontapuolta.

Italia

• liiallisen alijäämän välttäminen;
• julkisen talouden nopea vakauttaminen ja julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyden varmistaminen väestön ikääntyessä;
• etenkin naisten ja ikääntyneiden työntekijöiden alhaisen työvoimaosuuden nostaminen sekä pohjoisen ja etelän välisten suurien taloudellisten erojen supistaminen;
• tietoon perustuvan talouden vahvistaminen;
• liiketoimintaympäristön parantaminen sekä kilpailun lisääminen energiamarkkinoilla ja palvelualoilla.

Luxemburg

• etenkin ikääntyneiden työntekijöiden alhaisen kansallisen työvoimaosuuden ja työllisyysasteen nostaminen;
• liiketoimintaympäristön parantaminen ja yrittäjyyden edistäminen talouden rakenteen tasapainottamiseksi.

Alankomaat

• julkisen talouden sopeuttaminen lähivuosina potentiaalisen kasvun heiketessä ja väestön ikääntymisen julkiselle taloudelle aiheuttamien kustannusten varalta;
• täydentävien toimenpiteiden toteuttaminen liiallisen alijäämän välttämiseksi;
• työvoiman ulkopuolella olevien henkilöiden saaminen työmarkkinoille;
• puuttuminen varsin hitaaseen tuottavuuden kasvuun (kilpailun ja T&K-investointien lisääminen).

Itävalta

• julkisen talouden kestävyyden varmistaminen väestön ikääntyessä;
• heikon teknologiaperustan parantaminen sekä yritysten T& K-toiminnan ja innovaatioiden edistäminen;
• tehokkaan kilpailun vahvistaminen joillakin aloilla, kuten lehdistö, elintarvikkeiden vähittäismyynti, apteekit, vakuutusala, huonekalukauppa ja verkkotoimialat.

Portugali

• täydentävien toimenpiteiden toteuttaminen liiallisen alijäämän välttämiseksi;
• julkisen talouden vakauttamisen nopeuttaminen ja puuttuminen julkisten menojen vahvaan kasvuun;
• kokonaiskilpailukyvyn nostaminen (koulutusjärjestelmän tehostaminen, vähäisten T&K-investointien ja kilpailun lisääminen ja nimellispalkkojen nopean kasvun rajoittaminen);
• julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyden varmistaminen väestön ikääntyessä.

Suomi

• korkean rakennetyöttömyyden alentaminen ja ikääntyneiden työntekijöiden työllisyysasteen nostaminen;
• kilpailun lisääminen tietyillä aloilla ja julkisen sektorin tehostaminen.

Ruotsi

• riittävän työvoiman tarjonnan varmistaminen väestön ikääntyessä;
• kilpailun lisääminen tietyillä aloilla ja julkisen sektorin tehostaminen.

Yhdistynyt kuningaskunta

• julkisen talouden rahoitusaseman vahvistaminen epätasapainon välttämiseksi;
• suhteellisen alhaisen tuottavuuden parantaminen;
• puuttuminen sairaus- ja työkyvyttömyysetuuksia hakevien työikäisten suureen määrään sekä työvoiman tarjonnan ylläpitäminen pitkällä aikavälillä;
• julkisten palvelujen laadun ja tehokkuuden parantaminen.

Kypros

• julkisen talouden alijäämän vähentäminen;
• talouden monipuolistaminen ja erityisesti suurempaa lisäarvoa tuottavien alojen tukeminen.

Tšekki

• julkisen talouden alijäämän vähentäminen ja julkisen talouden kestävyyden varmistaminen;
• eläke- ja terveydenhuoltojärjestelmien uudistaminen;
• työmarkkinoiden rakenteellisten ongelmien ratkaiseminen;
• kasvua ja tuottavuutta edistävien olosuhteiden luominen;
• yrittäjyyden tukeminen.

Viro

• vaihtotaseen huomattavan alijäämän vähentäminen asianmukaisella finanssipolitiikalla;
• työmarkkinoiden rakenteellisten ongelmien ratkaiseminen;
• kasvua ja tuottavuutta edistävien olosuhteiden luominen;
• kilpailun lisääminen verkkotoimialoilla (sähkö, kaasu, televiestintä).

Unkari

• julkisen talouden alijäämän vähentäminen aiempaa enemmän ja kestävämmin;
• työllisyysasteen nostaminen ja työmarkkinoiden rakenteellisten ongelmien ratkaiseminen;
• kustannuskilpailukyvyn parantaminen maltillista palkkakehitystä edistävän politiikan avulla;
• tuottavuutta edistävien olosuhteiden luominen;
• kilpailun lisääminen verkkotoimialoilla (sähkö, kaasu, televiestintä).

Latvia

• julkisen talouden alijäämän vähentäminen aiempaa enemmän ja kestävämmin;
• työllisyysasteen nostaminen ja työmarkkinoiden rakenteellisten ongelmien ratkaiseminen;
• kustannuskilpailukyvyn parantaminen maltillista palkkakehitystä edistävän politiikan avulla;
• tuottavuutta edistävien olosuhteiden luominen;
• kilpailun lisääminen verkkotoimialoilla (sähkö, kaasu, televiestintä).

Liettua

• työmarkkinoiden rakenteellisten ongelmien ratkaiseminen;
• julkisen talouden alijäämän pitäminen kohtuullisella tasolla;
• tuottavuuden kasvua edistävien olosuhteiden luominen;
• kilpailun lisääminen verkkotoimialoilla (sähkö, kaasu, televiestintä).

Malta

• julkisen talouden alijäämän vähentäminen aiempaa enemmän ja kestävämmin ja julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyden varmistaminen;
• etenkin naisten työllisyysasteen nostaminen;
• todellisen kilpailun lisääminen ottaen huomioon kotimarkkinoiden pienuudesta johtuvat erityispiirteet.

Puola

• työmarkkinoita kuormittavien rakenteellisten ongelmien ratkaiseminen nopeasti;
• julkisen talouden alijäämän vähentäminen aiempaa enemmän ja kestävämmin ja julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyden varmistaminen;
• tuottavuuden kasvua edistävien olosuhteiden luominen;
• talouden rakenneuudistuksen ja teollisuuden yksityistämisen nopeuttaminen;
• yritysten toimintaympäristön parantaminen.

Slovakia

• julkisen talouden alijäämän vähentäminen aiempaa enemmän ja kestävämmin;
• työmarkkinoita kuormittavien rakenteellisten ongelmien ratkaisemiseen tähtäävän toiminnan jatkaminen;
• liiketoimintaympäristön parantaminen ja yksityisyrittäjyyden tukeminen;
• tuottavuuden kasvua edistävien olosuhteiden luominen.

Slovenia

• inflaation alentaminen pysyvästi;
• etenkin ikääntyneiden työntekijöiden työllisyysasteen nostaminen;
• kestävää tuottavuuden kasvua edistävien olosuhteiden luominen;
• todellisen kilpailun edistäminen kaikilla talouden aloilla, erityisesti verkkotoimialoilla (sähkö, kaasu, televiestintä).

ASIAAN LIITTYVÄT ASIAKIRJAT

Komission suositus jäsenvaltioiden ja yhteisön talouspolitiikkojen laajoista suuntaviivoista [KOM(2005) 141 lopullinen - Ei julkaistu EUVL:ssä]

Euroopan komissio esitti 12. huhtikuuta 2005 suosituksen jäsenvaltioiden ja yhteisön talouspolitiikkojen laajoista suuntaviivoista vuosiksi 2005-2008. Suositus käynnistää uudelleen Lissabonin strategian ja pyrkii konkretisoimaan jäsenvaltioiden ja yhteisön talouspolitiikan laajojen suuntaviivojen tavoitteet.

Komissio käsittelee seuraavia:

• Kasvua ja työllisyyttä edistävät makrotaloudelliset politiikat. Jäsenvaltioiden on huolehdittava seuraavista

- julkisen talouden rahoitusasema on tasapainossa;

- talouden kestävyys on varmistettu;

- resurssit on kohdennettu tehokkaammin;

- makrotaloudellisten ja rakenteellisten politiikkojen johdonmukaisuus on varmistettu;

- makrotaloudellista vakautta on edistetty palkkakehityksen avulla;

- euroalueen dynaamisuus ja toimivuus on varmistettu.

• Kasvupotentiaalia lisäävät mikrotaloudelliset uudistukset. Komissio suosittaa, että jäsenvaltiot

- tehostavat sisämarkkinoiden laajentamiseksi ja syventämiseksi direktiivien saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä;

- varmistavat, että markkinat ovat avoimet ja kilpailukykyiset;

- parantavat liiketoimintaympäristöä;

- parantavat pienten ja keskisuurten yritysten rahoitusmahdollisuuksia;

- kehittävät liikenneinfrastruktuureja;

- kannustavat tutkimustoimintaa ja parantavat innovaatiota tukevia palveluita ja erityisesti teknologian siirtoa;

- rohkaisevat resurssien kestävään käyttöön sekä lujittavat ympäristönsuojelun ja kasvun välistä synergiaa.

- keskittyvät uusien teknologioiden ja markkinoiden kehittämiseen.

Komission suositus on osa kasvun ja työllisyyden suuntaviivoja (2005-2008). Ne muodostavat ensimmäisen osan laajemmasta asiakirjasta. Toinen osa koostuu ehdotuksesta jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikkojen suuntaviivoja koskevaksi neuvoston päätökseksi.

Komission tiedonanto - Toinen kertomus vuosien 2003-2005 talouspolitiikan laajojen suuntaviivojen täytäntöönpanosta (annettu EY:n perustamissopimuksen 99 artiklan 3 kohdan mukaisesti) [COM(2005) 8 - Ei julkaistu EUVL:ssä]

Komissio toteaa toisessa kertomuksessaan, että vuosien 2003-2005 talouspolitiikan laajojen suuntaviivojen täytäntöönpano on ollut epätasaista. Joidenkin maiden kehitys on ollut muita nopeampaa. Belgia, Tanska, Suomi, Irlanti, Alankomaat ja Yhdistynyt kuningaskunta ovat seuranneet suuntaviivoja suhteellisen hyvin. Uusien jäsenmaiden suuntaviivojen täytäntöönpano on kehittynyt suotuisasti erityisesti Kyproksessa ja Slovakiassa. Komissio arvelee, että yritysten liiketoimintaympäristö on kohentunut, kilpailupolitiikkoja on tehostettu ja kestävä ympäristökehitys edistynyt. Samoin arvioidaan, että työmarkkinamuutosten vauhtia on pystytty ylläpitämään. Osaamistalouteen siirtyminen sen sijaan on edennyt komission harmiksi hitaasti. Lisäksi sisämarkkinoiden integroitumisvauhti näyttää hidastuneen. Komissio on myös huolestunut siitä, että useilla jäsenvaltioilla on vaikeuksia julkisen talouden rahoitusaseman vakauttamisessa ja/tai liiallisen ylijäämän korjaamisessa. Myöskään 14 jäsenvaltiota ei pystynyt varmistamaan julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyttä vuonna 2004. Uudistusten toteuttamisvauhti on pysynyt yleisesti ottaen muuttumattomana vuonna 2004. On selvää, että nykyisellä tahdilla vuosien 2003-2005 talouspolitiikan laajoja suuntaviivoja ei kyetä täytäntöönpanemaan aikataulun mukaisesti, mikä vaikeuttaa Lissabonin tavoitteiden saavuttamista.

Komission tiedonanto vuosien 2003-2005 talouspolitiikan laajojen suuntaviivojen täytäntöönpanosta [KOM(2004) 20 lopullinen - Ei julkaistu EUVL:ssä]

Tässä komission tiedonannossa tarkastellaan toimenpiteitä, jotka toteutettiin tai joita suunniteltiin toteutettaviksi vuonna 2003. Lisäksi tiedonannossa annetaan tietoja, joita tarvitaan laajojen suuntaviivojen saattamisessa ajan tasalle vuonna 2004. Tiedonannon liitteessä arvioidaan yksityiskohtaisesti maakohtaisten suositusten täytäntöönpanoa [SEC(2004) 44 - Ei julkaistu EUVL:ssä].

Komissio toteaa tiedonannossaan yleisesti, että uudistukset ovat nopeutuneet joillakin aloilla, kuten työmarkkinoiden, kilpailun, liiketoimintaympäristön, uusien tekniikoiden, koulutuksen sekä eläkejärjestelmien uudistuksen alalla. Edistyminen näyttää kuitenkin olleen riittämätöntä markkinoiden yhdentymisessä, tutkimukseen tehtävissä investoinneissa, sosiaalisessa kestävyydessä ja ympäristön kestävässä kehityksessä. Komissio kantaa myös huolta julkisen talouden rahoitusaseman heikkenemisestä monissa jäsenvaltioissa.

Viimeisin päivitys 04.07.2005