Euroopan keskuspankin valtuudet määrätä seuraamuksia

TIIVISTELMÄ ASIAKIRJOISTA:

Neuvoston asetus (EY) N:o 2532/98 Euroopan keskuspankin valtuuksista määrätä seuraamuksia

Euroopan keskuspankin asetus (EY) N:o 2157/1999 Euroopan keskuspankin valtuuksista määrätä seuraamuksia (EKP/1999/4)

ASETUSTEN TARKOITUS

Asetuksissa (EY) N:o 2532/98 ja (EY) N:o 2157/1999 (EKP/1999/4) vahvistetaan puitteet, joiden perusteella Euroopan keskuspankki (EKP) voi määrätä seuraamuksia* sakkoina* tai uhkasakkoina* mille tahansa yritykselle*, joka ei täytä EKP:n ja Euroopan unionin (EU) säädöksistä johtuvia velvoitteita EKP:n toimivaltaan kuuluvilla erinäisillä aloilla.

TÄRKEIMMÄT KOHDAT

Rajoitukset sakoille tai uhkasakoille, joita EKP voi määrätä rikkomuksesta*

Yrityksille määrättävät sakot ovat enintään 500 000 euroa, tai mikäli sakot on määrätty EKP:n valvontatehtäviin liittyen, peritään rikkomuksen avulla saatujen voittojen tai vältettyjen tappioiden määrä kaksinkertaisena taikka 10 prosenttia yrityksen vuosittaisesta kokonaisliikevaihdosta.
Uhkasakkojen enimmäismäärä on 10 000 euroa rikkomuspäivää kohden, tai mikäli sakot on määrätty EKP:n valvontatehtäviin liittyen, peritään saadusta keskimääräisestä rikkomuspäivien liikevaihdosta viisi prosenttia. Uhkasakkoja voidaan määrätä enintään kuudeksi kuukaudeksi niiden määräämistä koskevan päätöksen tiedoksiantamisesta.

Julkaisu

EKP julkaisee kaikki seuraamuksia koskevat päätökset verkkosivustollaan tiedoksiantamisen jälkeen. Päätös anonymisoidaan, jos on todennäköistä, että julkaisu
- vaarantaa rahoitusmarkkinoiden vakauden tai meneillään olevan rikostutkinnan
- aiheuttaa suhteetonta vahinkoa kyseiselle yritykselle
- johtaa sellaisten luottamuksellisten tietojen julkaisemiseen, jotka vaarantaisivat oikeutettuja yleisiä etuja turvallisuuden osalta, kuten eurosetelien luotettavuuden turvallisuuden ja suojelun, tai systeemisesti merkittäviin maksujärjestelmiin* kohdistuvien kyberriskien tai operatiivisten riskien turvallisen hallinnan (ks. tiivistelmä).
Jos edellä mainitut olosuhteet todennäköisesti lakkaavat kohtuullisessa ajassa, julkaisemista voidaan lykätä kyseisellä ajalla. Kuitenkin siinä tapauksessa, että luottamuksellisten tietojen julkaisu vaarantaisi oikeutettuja yleisiä etuja turvallisuuden osalta, EKP voi päättää olla julkaisematta seuraamusta koskevaa päätöstä, jos se katsoo, että turvallisuuteen liittyvien oikeutettujen yleisten etujen vaarantumista ei voida lievittää julkaisemalla kyseiset päätökset anonymisoidusti tai lykkäämällä julkaisua.
Jos Euroopan unionin tuomioistuimessa on vireillä valitus seuraamuksen määräämistä koskevasta päätöksestä, EKP julkaisee ilman aiheetonta viivytystä tiedot kyseisen valituksen tilasta ja sen tuloksista virallisella verkkosivustollaan.
Julkaistut tiedot ovat saatavilla vähintään viiden vuoden ajan.

Huomioon otettavat kriteerit

Harkitessaan seuraamusta EKP noudattaa suhteellisuusperiaatetta ja ottaa huomioon

kyseessä olevan yrityksen vilpittömyyden ja avoimuuden sekä sen huolellisuuden ja yhteistyön tai päinvastoin sen tietoisen vilpillisyyden
rikkomisen vaikutusten vakavuuden
rikkomisen toistuvuuden, esiintymistiheyden tai keston
yritykselle määräysten rikkomisesta koituneen hyödyn
yrityksen talouden koon
seuraamukset, jotka viranomaiset ovat aikaisemmin määränneet yritykselle samojen seikkojen johdosta.

Rikkomusmenettely

Päätöksen siitä, aloitetaanko rikkomusmenettely, tekee EKP omasta aloitteestaan tai sen EU:n jäsenvaltion kansallisen keskuspankin, jonka lainkäyttöalueella väitetty rikkomus on tapahtunut, sille osoittaman tätä koskevan pyynnön perusteella.
Rikkomusmenettelyn aloittamista koskevan päätöksen voi myös tehdä sen EU:n jäsenvaltion kansallinen keskuspankki, jonka lainkäyttöalueella väitetty rikkomus on tapahtunut, omasta aloitteestaan tai EKP:n sille osoittaman tätä koskevan pyynnön perusteella.
Asianomaiselle yritykselle on annettava vähintään 30 päivää aikaa esittää vastineensa.
Johtokunta tekee perustellun päätöksen siitä, määrätäänkö yritykselle seuraamuksia.
Yrityksellä on oikeus pyytää EKP:n neuvostoa käsittelemään johtokunnan perusteltu päätös uudelleen 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksi saamisesta. Jos päätöstä ei ole tehty kahden kuukauden kuluessa, päätöksestä tulee lopullinen.
EKP:n neuvosto voi pyytää kyseiseltä yritykseltä, johtokunnalta tai toimivaltaiselta kansalliselta keskuspankilta lisätietoja johtokunnan päätöksen tarkistamiseksi. EKP:n neuvosto voi muuttaa johtokunnan päätöstä ja seuraamuksen määrää, rikkomuksen perusteita sekä sitä, julkaistaanko seuraamus ja missä määrin.
Asianomaiselle yritykselle ilmoitetaan tuloksesta ja sen oikeudesta muutoksenhakuun tuomioistuimessa.
Rikkomisesta johtuva menettely on käynnistettävä vuoden kuluessa siitä, kun EKP tai sen EU-maan kansallinen keskuspankki, jonka lainkäyttövaltaan kuuluvalla alueella määräysten rikkominen on tapahtunut, on saanut tiedon määräysten rikkomisesta, ja joka tapauksessa viiden vuoden kuluessa rikkomisen tapahtumisesta. Lisäksi oikeus tehdä päätös seuraamuksen määräämisestä rikkomisen johdosta lakkaa vuoden kuluttua menettelyn aloittamista koskevan päätöksen tekemisestä.
EKP:n valvontatehtäviin liittyviin seuraamuksiin sovelletaan erityisiä sääntöjä. Tutkinnan päätyttyä EKP antaa ilmoituksen kyseiselle yritykselle, asettaa kohtuullisen määräajan vastineen toimittamiselle ja voi kutsua sen suulliseen kuulemiseen. EKP:n valvontaelin ehdottaa päätöstä EKP:n neuvostolle. Oikaisulautakunta voi tarkistaa päätöksen tämän hyväksymisen jälkeen.
EKP:n valvontatehtäviin liittyvien seuraamusten määräaika on viisi vuotta. Se voidaan keskeyttää ja sitä voidaan jatkaa EKP:n menettelyjä varten toteuttamilla toimilla.

MISTÄ ALKAEN ASETUKSIA SOVELLETAAN?

Asetusta (EY) N:o 2532/98 on sovellettu 1. tammikuuta 1999 alkaen lukuun ottamatta 6 artiklan 2 kohtaa, jota on sovellettu 27. marraskuuta 1998 alkaen.
Direktiivin 6 artiklan 2 kohdan nojalla EKP voi antaa asetuksia niiden järjestelyjen täsmentämiseksi, joilla seuraamuksia voidaan määrätä, sekä suuntaviivoja, joilla sovitetaan yhteen ja yhdenmukaistetaan määräysten rikkomisesta johtuvaan menettelyyn liittyviä menettelytapoja.
Asetusta (EY) N:o 2157/1999 (EKP/1999/4) on sovellettu 23. syyskuuta 1999 alkaen.

TAUSTAA

Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön 34.3 artiklan nojalla EKP:llä on Euroopan unionin neuvoston vahvistamissa rajoissa oikeus määrätä yrityksille sakkoja tai uhkasakkoja sen asetusten ja päätösten mukaisten velvoitteiden noudattamatta jättämisestä. Asetusten tarkoituksena on varmistaa yhdenmukainen lähestymistapa seuraamusten määräämiseen EKP:n toimivaltaan kuuluvilla eri aloilla ja vahvistaa seuraamusten määräämistä koskevat periaatteet ja menettelyt.

Ks. lisätietoja:

Seuraamukset (Euroopan keskuspankki).

KESKEISET TERMIT

Seuraamukset. Sakot ja uhkasakot.

Sakko. Yksittäinen rahamäärä, jonka yritys on velvollinen maksamaan seuraamuksena.

Uhkasakot. Rahamäärät, jotka yrityksen on jatkuvan rikkomisen tapauksessa maksettava joko rangaistuksena tai tarkoituksena pakottaa asianomaiset henkilöt noudattamaan EKP:n valvontasääntöjä ja -päätöksiä.

Yritykset. Yksityiset ja julkiset luonnolliset henkilöt tai oikeushenkilöt, lukuun ottamatta julkisyhteisöjä niiden käyttäessä julkista valtaa ja joihin sovelletaan EKP:n asetuksista ja päätöksistä johtuvia velvoitteita.

Rikkomukset. Yrityksen laiminlyönti EKP:n asetuksista tai päätöksistä johtuvan velvoitteen täyttämisessä.

Systeemisesti merkittävät maksujärjestelmät. Tärkeät maksujärjestelmät, kuten TARGET2, joka mahdollistaa EU:n pankkien väliset reaaliaikaiset varojen siirrot (ks tiivistelmä).

ASIAKIRJAT

Neuvoston asetus (EY) N:o 2532/98, annettu 23 päivänä marraskuuta 1998, Euroopan keskuspankin valtuuksista määrätä seuraamuksia (EYVL L 318, 27.11.1998, s. 4–7).

Asetukseen (EY) N:o 2532/98 tehdyt peräkkäiset muutokset on sisällytetty alkuperäiseen säädökseen. Konsolidoitu toisinto on tarkoitettu ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.

Euroopan keskuspankin asetus (EY) N:o 2157/1999, annettu 23 päivänä syyskuuta 1999, Euroopan keskuspankin valtuuksista määrätä seuraamuksia (EKP/1999/4) (EUVL L 264, 12.10.1999, s. 21–26).

Ks. konsolidoitu toisinto.

MUUT ASIAAN LIITTYVÄT ASIAKIRJAT

Euroopan keskuspankin päätös (EU) 2021/1815, annettu 7 päivänä lokakuuta 2021, menetelmästä, jota sovelletaan seuraamusten laskentaan vähimmäisvarantojen pitämistä koskevan vaatimuksen ja siihen liittyvien vähimmäisvarantovelvoitteiden noudattamatta jättämisen johdosta (EKP/2021/45) (EUVL L 367, 15.10.2021, s. 4–8).

Euroopan keskuspankin päätös (EU) 2017/2097, annettu 3 päivänä marraskuuta 2017, menetelmästä, jonka mukaan systeemisesti merkittäviä maksujärjestelmiä koskevien yleisvalvontavaatimusten rikkomisesta määrättävät seuraamukset lasketaan (EKP/2017/35) (EUVL L 299, 16.11.2017, s. 31–33).

Euroopan keskuspankin asetus (EU) N:o 795/2014, annettu 3 päivänä heinäkuuta 2014, systeemisesti merkittäviä maksujärjestelmiä koskevista yleisvalvontavaatimuksista (EKP/2014/28) (EUVL L 217, 23.7.2014, s. 16–30).

Ks. konsolidoitu toisinto.

Euroopan keskuspankin asetus (EU) N:o 468/2014, annettu 16 päivänä huhtikuuta 2014, kehyksen perustamisesta YVM:n puitteissa tehtävälle yhteistyölle EKP:n ja kansallisten toimivaltaisten viranomaisten välillä sekä kansallisten nimettyjen viranomaisten kanssa (YVM-kehysasetus) (EKP/2014/17) (EUVL L 141, 14.5.2014, s. 1–50).

Neuvoston asetus (EU) N:o 1024/2013, annettu 15 päivänä lokakuuta 2013, luottolaitosten vakavaraisuusvalvontaan liittyvää politiikkaa koskevien erityistehtävien antamisesta Euroopan keskuspankille (EUVL L 287, 29.10.2013, s. 63–89)

Viimeisin päivitys: 06.10.2023