Euroopan rautatiejärjestelmän yhdentäminen jatkuu: kolmas rautatiepaketti

Tässä komission tiedonannossa pyritään elvyttämään rautatieliikennettä sen vetovoimaa ja kilpailukykyä parantamalla. Tiedonannossa keskitytään useisiin aiheisiin: kuljettajien koulutus, matkustajien oikeudet ja matkustajaliikenteen markkinoiden avaaminen.

ASIAKIRJA

Komission tiedonanto, annettu 3 päivänä maaliskuuta 2004, Euroopan rautatiejärjestelmän yhdentäminen jatkuu: kolmas rautatiepaketti [KOM(2004) 140 lopullinen - Ei julkaistu EUVL:ssä].

TIIVISTELMÄ

Komissio oli tarkentanut vuonna 2001 tavoitteitaan uudistaa rautatieliikennettä julkaisemalla valkoisen kirjan Eurooppalainen liikennepolitiikka vuoteen 2010: valintojen aika. Tämän jälkeen komissio antoi edellä mainitun tiedonannon kolmannen rautatiepaketin toimenpiteistä. Komissio ehdottaa tiedonannossa palvelujen avaamista kilpailulle vuoteen 2010 mennessä, kuljettajien lupajärjestelmää ja matkustajien oikeuksien lujittamista.

Kolmanteen rautatiepakettiin sisältyy kaksi direktiiviä ja kaksi asetusta (joista parlamentti on hylännyt toisen):

Ehdotus direktiiviksi [KOM(2004) 142 lopullinen] kuljettajien lupajärjestelmästä

Tiedonannossaan komissio muistuttaa, kuinka tärkeää kuljettajien koulutus on turvallisuuden kannalta. Komission mukaan kuljettajien ammattipätevyys jakautuu kahteen lajiin:

• kuljettajan ammattiin liittyvät yleiset pätevyysvaatimukset;
• erityiset pätevyysvaatimukset, jotka liittyvät liikennöitävän reitin tuntemukseen, käytettyyn kalustoon sekä työantajana olevan rautatieyrityksen menettelyihin.

Tavaraliikennemarkkinoiden avaaminen merkitsee, että yhä useammat kuljettajat joutuvat liikennöimään toisen jäsenvaltion rataverkossa. Komissio haluaa näin ollen ottaa käyttöön:

• lupajärjestelmän, joka osoittaa kuljettajalle myönnettävällä henkilökohtaisella lupakirjalla, että kuljettajalla on riittävä yleisen tietämyksen taso. Lupakirja tunnustetaan ja on voimassa koko yhteisössä;
• asiakirjat, jotka osoittavat erityispätevyyden (reitin, käytetyn kaluston ja tietyn rautatieyrityksen tuntemus) ja sen, että kuljettaja voi liikennöidä.

Ehdotus asetukseksi [KOM(2004) 143 lopullinen] matkustajien oikeuksista

Rautatieliikenteen vetovoiman lisäämiseksi komissio toivoo myös, että matkustajien oikeudet turvattaisiin paremmin, varsinkin kun kyseessä on junan myöhästymisen vuoksi maksettavat korvaukset. Kansainvälisessä liikenteessä matkustajan tilanne on usein vaikeampi. Komission arvion mukaan kansainvälistä rautatiekuljetusta koskevaan kansainväliseen yleissopimukseen (CIV) perustuvat nykyiset kansainväliset säännöt ovat riittämättömät, eikä niissä määrätä varsinaisesti matkustajien oikeuksista.

Komission mielestä tietojen saaminen hinnoista sekä mahdollisuus ostaa helposti lippuja kansainväliselle reitille ovat vähimmäisedellytyksiä rautatieliikenteen vetovoiman varmistamiselle. Komissio toivoo myös, että vahvistettaisiin selkeitä sääntöjä vastuukysymyksistä, jotka liittyvät onnettomuuksiin, tapahtumiin matkan aikana sekä junien myöhästymisiin. Myöhästymisten osalta olisi vahvistettava korvauskynnykset ja matkustajien käytettävissä olevat erilaiset valitustiet. Komission mielestä olisi myös otettava paremmin huomioon liikuntarajoitteisten henkilöiden tarpeet.

Komissio katsoo, että matkustajien oikeuksien suojelu on entistä tärkeämpää markkinoiden avautuessa uusille palveluille.

Ehdotus direktiiviksi [KOM(2004) 139 lopullinen] matkustajaliikenteen markkinoiden avaamisesta

Komissio muistuttaa, että alueiden välisessä liikenteessä, kansallisessa kaukoliikenteessä ja kansainvälisessä liikenteessä vallitsevat tilanteet ovat erilaisia. Komissio haluaa ottaa tämän markkinasegmenttien erilaisuuden huomioon yhdistämällä kaksi tapaa markkinoiden avaamisessa kilpailulle:

• Yhtäältä on mahdollista tehdä kilpailumenettelyllä julkisen palvelun sopimus. Komission mukaan tämä malli toimisi hyvin taajamaliikenteessä ja alueellisessa liikenteessä, jotka kuljettavat suuren osan matkustajista. Sitä on käytetty pohjana komission ehdotuksessa, joka koskee julkisen palvelun velvoitteista annettua asetusta N:o 1191/69.
• Toisen mallin mukaan infrastruktuurin käyttöoikeus avataan toimijoille, jotka haluavat tuottaa kansainvälisiä palveluja. Tämä sopii paremmin kaukoliikenteeseen tai erityisiin palveluihin, joissa kaupallisilla innovaatioilla pyritään houkuttelemaan uutta asiakaskuntaa. Kilpailijoilla on oltava seuraavat:
• kalusto ja kuljettajia, joilla on lupa harjoittaa liikennettä asianomaisissa jäsenvaltioissa;
• rautatieyrityksen toimilupa jossakin jäsenvaltiossa;
• kaikkien niiden jäsenvaltioiden kansallisten turvallisuusviranomaisten myöntämä turvallisuustodistus, joiden kautta liikennettä on tarkoitus harjoittaa;
• infrastruktuurikapasiteetti, jotta voidaan varmistaa säännöllinen liikenne.

Komissio haluaisi avata kaikki kansainväliset rautatiepalvelut kilpailulle 1. päivästä tammikuuta 2010. Markkinoiden avaaminen kilpailulle koskee myös kansainvälisen liikenteen kabotaasia (matkustajaliikenne saman jäsenvaltion alueella sijaitsevien kahden aseman välillä).

Yhteentoimivutta koskevat vaatimukset

Komissio haluaa lisäksi muistuttaa, että eurooppalaisten rautatiejärjestelmien yhdentäminen edellyttää teknisten eritelmien yhteensopivuutta, jotta voidaan turvata materiaalien ja kaluston yhteentoimivuus.

Parlamentin hylkäämä neljäs ehdotus

Komissio oli myös esitellyt asetusehdotuksen rautateiden palveluiden laadun parantamisesta. Euroopan parlamentti hylkäsi ehdotuksen ensimmäisessä käsittelyssä. Tekstissä ehdotettiin etenkin kuljetussopimusten pakollisten vähimmäislausekkeiden laatimista. Lausekkeissa sopimuspuolia olisi edellytetty vahvistamaan myöhästymisiin ja kuljetettavien tavaroiden vahingoittumiseen sovellettavat korvausjärjestelyt. Ehdotuksen piti muodostaa rautatieyrityksille ja niiden asiakkaille kannustin laadunhallinnan varmistamiselle sopimusteitse.

Viimeisin päivitys 29.08.2007