Kilpailukykyisen autoteollisuuden sääntelykehys 2000-lukua varten
Komission laatimassa strategiassa näkyvät korkean tason CARS 21 -työryhmän tulokset, joiden mukaan tavoitteeksi on asetettu autoteollisuuden kestävä kehitys. Alan kilpailukyvyn kohentaminen maailmanmarkkinoilla sääntelyä parantamalla ja tarjoamalla laajasti pääsy ulkomarkkinoille on myös läheisesti yhteydessä siihen, miten saavutetaan kehitystä turvallisuudessa ja ympäristönäkökohtien huomioon ottamisessa.
ASIAKIRJA
Komission tiedonanto Euroopan parlamentille ja neuvostolle 7. helmikuuta 2007, "kilpailukykyisen autoteollisuuden sääntelykehyksestä 2000-lukua varten - komission kanta korkean tason CARS 21 -työryhmän loppuraporttiin" [KOM(2007) 22 lopullinen - ei julkaistu EUVL:ssä].
TIIVISTELMÄ
Autoteollisuuden kestävän kehityksen strategialla tasapainotetaan Euroopan autoteollisuuden maailmanlaajuisen kilpailukyvyn edistämistä ja jatkuvaa turvallisuuden ja ympäristönsuojelun kehitystä.
Autoteollisuuden haasteet
Autoteollisuus muodostaa 3 prosenttia Euroopan bruttokansantuotteesta, 7 prosenttia tehdasteollisuuden työpaikoista, ja se on Euroopan talouden keskeinen ala.
Ankara kansainvälinen kilpailu, merkittävät kiinteät kustannukset, raaka-aineiden ja energian hyvin korkeat hinnat, rakenteellinen ylikapasiteetti ja siitä johtuvat rakennemuutokset sekä tuotannon siirtämiset huolestuttavat valmistajia, työntekijöitä ja kuluttajia.
On tärkeää luoda Euroopan kilpailukykyiselle autoteollisuudelle puitteet, joiden avulla se voi ennakoida ja ottaa vastaan kilpailuhaasteet sekä vastata niihin sosiaalisesti vastuullisella ja innovatiivisella tavalla.
Autoteollisuuden kestävän kehityksen strategia
Komission esittämät autoteollisuuden tulevaisuutta koskevat suuntaviivat liittyvät useisiin korkean tason CARS 21 -työryhmän raportissa esiintuotuihin keskeisiin aloihin.
Täydellisen yhteisön tyyppihyväksyntäjärjestelmän (Whole Vehicle Type-Approval, WVTA) ansiosta autonvalmistajat esittävät yhden jäsenvaltion viranomaisille tyyppiä edustavan ajoneuvon saadakseen tyyppihyväksynnän, jossa todistetaan ajoneuvon olevan yhteisön teknisten vaatimusten mukainen, ja voivat sen jälkeen markkinoida kaikkia saman tyypin autoja koko EU:n alueella käyttäen perusteena saamaansa tyyppihyväksyntätodistusta.
Tämä järjestelmä on perustettu henkilöautoja, moottoripyöriä ja traktoreita varten, ja se on osoittanut tehokkuutensa. Järjestelmä on säilytettävä ja sitä on laajennettava kattamaan kaikkia ajoneuvoluokkia (kevyet hyötyajoneuvot, kuorma-autot ja linja-autot) sisämarkkinoiden toiminnan helpottamiseksi.
Korvataan 38 EY:n direktiiviä vastaavilla kansainvälisillä Yhdistyneiden kansakuntien Euroopan talouskomission (UN/ECE) säännöillä. Soveltamalla autonvalmistajiin vain yhtä sääntökokonaisuutta voidaan välttää kilpailulainsäädännön kielteinen vaikutus kokonaiskustannuksiin, joka nostaa tarpeettomasti ajoneuvojen hintoja vaikuttamatta turvallisuus- ja ympäristönsuojeluvaatimuksiin.
Itsetestaus tai virtuaalitestaus otetaan käyttöön lukuisissa yhteisön direktiiveissä ja UN/ECE:n säännöissä. Tällä pyritään alentamaan kustannuksia ja nopeuttamaan niiden saattamista sääntelyn mukaiseksi.
Euroopan unioni varaa kuitenkin mahdollisuuden antaa säädöksiä UN/ECE:n järjestelmästä riippumatta.
Moottoriajoneuvot aiheuttavat EU:ssa ison osan saastuttavista päästöistä. On siis olennaisen tärkeää, että autoteollisuus noudattaa ilman pilaantumista koskevan teemakohtaisen strategian suuntaviivoja. Pääasialliset toimet moottoriajoneuvoista aiheutuvien epäpuhtauspäästöjen vähentämiseksi ovat tällä hetkellä EURO 5 ja EURO 6 -päästörajat (es de en fr) ja saastuttamattomien maantieajoneuvojen edistäminen julkisilla hankinnoilla.
Kokonaisvaltainen lähestymistapa hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi auttaa saavuttamaan yhteisön tavoitteeksi asetettu 120 g CO 2 /km vuoteen 2012 mennessä. Moottorien tekniikan kehittämisen lisäksi muut tekniset parannukset (ilmastointijärjestelmät jne.) ja biopolttoaineiden (es de en fr) käytön lisääminen edesauttavat hiilidioksidipäästöjen vähentämistä.
Romuajoneuvojen kierrätykseen ja moottoriajoneuvojen aiheuttamaan meluun on myös kiinnitettävä erityistä huomiota.
Energian hintaan ja saatavuuteen liittyvät seikat ovat omiaan vaikuttamaan tulevaisuudessa moottoriajoneuvotyypeistä ja toiminnasta tehtäviin päätöksiin.
Jäsenvaltiot pyrkivät osaltaan saattamaan maantiekuljetukset varmistaa kestävän kehityksen mukaiseksi siten, että parannetaan liikenteenhallintaa, kohennetaan autoilijoiden käyttäytymistä tai käytetään verokannustimia.
Maantieliikenteen turvallisuutta tehokkaasti parantavan strategian on tukeuduttava synergiaetuihin, joita saadaan ajoneuvotekniikan, maantieinfrastruktuurin, autoilijoiden liikennekäyttäytymisen ja säännösten soveltamisen parantamisesta.
Muun muassa sellaisilla toimilla kuten raskaiden hyötyajoneuvojen näkyvyyden parantaminen (es de en fr) tai parempien turvallisuusteknologioiden käyttöönotto (älyajoneuvot (es de en fr)) pyritään saavuttamaan Euroopan komission tavoite, joka on puolittaa maantieliikenteen onnettomuuksien uhrien määrä vuoteen 2010 mennessä.
On toteutettava lisäksi muita hankkeita, joihin kuuluvat sähköiset ajonvakautusjärjestelmät, turvavyön kiinnittämiseen kehottavat laitteet, ajovalojen pakollinen päiväkäyttö ja hätäjarrutusjärjestelmä.
Euroopan autoteollisuuden on voitava hyötyä terveestä maailmanlaajuisesta toimintaympäristöstä.
Jos sitä tuetaan moottoriajoneuvoja koskevien säännösten teknisellä yhdenmukaistamisella kansainvälisellä tasolla UN/ECE:n vuosien 1958 ja 1998 sopimusten puitteissa, on erityisesti otettava huomioon markkinoille pääsyn helpottaminen kahdenvälisin tai alueellisin kauppasopimuksin, erityisesti Kaakkois-Aasian maiden kanssa, ja immateriaalioikeuksien soveltaminen maailmanlaajuisesti.
Autoala, joka on perinteisesti tuotantoon perustuva teollisuudenala, nojautuu yhä enemmän tietoon, ja se onkin nykyään Euroopan suurin tutkimus- ja kehitystyöhön sijoittava teollisuudenala (noin 5 prosenttia alan liikevaihdosta).
Alan kilpailukyvyn sekä turvallisuuden ja ympäristönsuojelun etujen kannalta on tärkeää kannustaa teollista tutkimusta sekä teknologian kehittämistä ja esittelyä strategisilla aloilla (älykkäät ajoneuvot, saastuttamattomat ajoneuvot, toisen sukupolven biopolttoaineet, vety, polttokennot jne.).
Tutkimusta ja kehitystä tuetaan erityisesti seitsemännestä puiteohjelmasta, eurooppalaisten rahoituselinten varoista sekä julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien kautta.
Kehitystä on saatava aikaan myös verotuksen alalla, erityisesti henkilöautojen verotuksessa ja verokannustimissa, sekä kilpailualalla, kun on kyse varaosamarkkinoista ja siitä, saavatko riippumattomat autokorjaamot ajoneuvojen korjausta ja huoltoa varten tarpeellisia teknisiä tietoja.
Taustaa
Komission strategia autoteollisuutta varten pohjautuu korkean tason CARS 21 -työryhmän tuloksiin, joka perustettiin kilpailukykyisen autoteollisuuden sääntelykehyksen luomiseksi 2000-lukua varten. Kyseisessä työryhmässä alan tärkeimmät osapuolet (autoteollisuuden edustajat, jäsenvaltiot, Euroopan parlamentin jäsenet, valtioista riippumattomat järjestöt ja komissio) kokoontuivat tutkimaan alan tulevaisuuteen vaikuttavia tärkeitä kysymyksiä, ja se antoi suosituksensa etenemissuunnitelman muodossa vuoden 2005 lopussa.
Komissio toivoo, että autoalan hyväksi suoritetut toimet ja vuonna 2009 tehtävä väliarviointi toimivat esimerkkeinä teollisuuspolitiikan menetelmien kehittämisestä.
Lisätietoja saa Euroopan komission verkkosivustolta, joka koskee kilpailukykyisen autoteollisuuden sääntelykehystä 2000-lukua varten (CARS 21) (EN).
Viimeisin päivitys 28.02.2007