Siirtyminen digitaalisiin televisiolähetyksiin vapauttaa suuren osan taajuusspektristä *, ja näin syntyy ns. taajuusylijäämäksi kutsuttu ilmiö. On olennaisen tärkeää, että yhteisö omaksuu koordinoidun lähestymistavan vapautuvien taajuuksien jakamiseen, koska tarjolla on huomattavia taloudellisia ja yhteiskunnallisia etuja.

Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle - Eurooppalaisen taajuusylijäämän täysimääräinen hyödyntäminen: Yhteinen lähestymistapa digitalisoinnin yhteydessä vapautuvien lähetystaajuuksien käyttöön, annettu 13. marraskuuta 2007, [KOM(2007) 700 lopullinen - Ei julkaistu EUVL:ssä].

Siirtyminen analogisista digitaalisiin televisiolähetyksiin (es de en fr) vuoden 2012 loppuun mennessä vapauttaa Euroopassa ennennäkemättömän määrän lähetystaajuuksia, vaikka jotkin jäsenvaltiot arvelevatkin oman määräaikansa siirtyvän myöhemmäksi. Vapautuvia taajuuksia kutsutaan "taajuusylijäämäksi".

Taajuusylijäämän taloudelliset ja yhteiskunnalliset vaikutukset on syytä ennakoida hyvin etujen maksimoimiseksi. Radiotaajuuksien käytöstä riippuvien sähköisten viestintäpalvelujen kokonaisarvo on EU:ssa yli 250 miljardia euroa vuodessa. Innovatiivisten palvelujen käyttöönotto vapautuvilla taajuuksilla voi edesauttaa merkittävästi Lissabonin strategian tavoitteiden - kilpailukyvyn ja taloudellisen kasvun - saavuttamista.

Taajuusylijäämä voi myös vastata moniin Euroopan kansalaisten sosiaalisiin ja kulttuurisiin tarpeisiin; se auttaa esimerkiksi torjumaan digitaalista kahtiajakoa.

Tämän vuoksi komissio ehdottaa yhteistä EU:n tason taajuussuunnitelmaa taajuusylijäämän optimaaliseksi hyödyntämiseksi.

Kaikki langattomat sovellukset, kuten langattomat laajakaistaliittymät tai mobiilitelevisiopalvelut, joiden kysyntä kasvaa nopeasti, ovat taajuusylijäämän potentiaalisia hyötyjiä.

Nykyiset kansalliset taajuuspolitiikat eivät kuitenkaan aina suosi jäsenvaltioiden kesken koordinoitua taajuuksien jakamista. Radiotaajuuspolitiikkaa käsittelevä ryhmä (es de en fr) totesi lausunnossaan (EN) (pdf), että ellei taajuuksien käyttöä koordinoida riittävästi, ylijäämän monet mahdolliset käyttötavat eivät yksinkertaisesti toteudu.

Taajuusylijäämä on tällä hetkellä pirstoutunut melko kapeiksi, useille eri lähetystaajuuksille hajautuneiksi taajuuskaistoiksi, mikä on seurausta ITU:n (ES) (EN) (FR) alueellisessa radioviestintäkonferenssissa hyväksytystä taajuussuunnitelmasta. Taajuusylijäämä säilyy analogisten lähetystaajuuksien rinnalla näiden loppumiseen asti. Siksi on välttämätöntä saada taajuudet käyttökelpoisemmiksi kaikille jäsenvaltioille.

Komissio haluaa lujittaa yhteisön ulottuvuutta taajuusylijäämän käytön suunnittelussa siten, että yhteiset taajuuskaistat voidaan varata ja niiden käytöstä päättää EU:n tasolla.

Jäsenvaltioita kehotetaan tekemään yhteistyötä taajuusylijäämän johdonmukaisen ja joustavan hallinnoinnin edistämiseksi uusien palvelujen markkinoille tuomista silmällä pitäen.

Jäsenvaltioiden siirtyminen digitaalilähetyksiin vaihtelee niiden erityisolosuhteiden mukaan (julkisen palvelun velvoitteet, aikatauluerot jne.) Yhteinen yhteisön tason taajuussuunnitelma tulisi ottaa käyttöön vaiheittain, ja sen pitäisi olla riittävän joustava ottaakseen huomioon kansalliset erityisolosuhteet.

Ennen kuin komissio määrittelee soveltuvimman oikeudellisen välineen taajuuksien yhdenmukaistettuun ryhmittelyyn, se ehdottaa esivalmisteluja joidenkin taloudellisten, kaupallisten ja teknisten kysymysten suhteen.

Taajuusylijäämän koordinoitu hallinnointi vastaa uudistettuun Lissabonin strategiaan kuuluvan i2010-aloitteen tavoitteita. Lissabonin strategiassa tieto- ja viestintäteknologioita pidetään olennaisina kasvun ja työpaikkojen synnyttäjinä.

Keskeiset termit

Radiotaajuusspektri: Radiotaajuusspektri on vain melko pieni osa sähkömagneettista spektriä, 3 Hz - 300 GHz. Radiotaajuusspektrin taajuusalueet jaetaan kaistoihin ja osakaistoihin. Näillä taajuusalueilla voidaan lähettää esimerkiksi matkaviestintää ja langattomien internet-liittymien tietoliikennettä.