Sijoitustutkimus ja rahoitusanalyytikot

Komissio tekee katsauksen sijoitustutkimusta koskevaan EU:n lainsäädäntöön ja antaa alalle käytännön ohjeita. Komissio käsittelee pääasiassa eturistiriitoja mutta myös sellaisia kysymyksiä, jotka liittyvät analyytikkojen rekisteröintiin, riippumattomaan tutkimukseen, liikkeeseenlaskijoiden ja analyytikkojen välisiin suhteisiin sekä sijoittajavalistukseen.

ASIAKIRJA

Komission tiedonanto neuvostolle ja Euroopan parlamentille, annettu 12 päivänä joulukuuta 2006, Sijoitustutkimus ja rahoitusanalyytikot [KOM(2006) 789 lopullinen - Ei julkaistu EUVL:ssä].

TIIVISTELMÄ

Sijoitustutkimus tuottaa taloudellisia tietoja, joiden myötä voidaan taata tarkoituksenmukainen hinnoittelu, auttaa liikkeeseenlaskijoita hankkimaan rahoitusta ja varmistaa rahoitusvälineiden syvät ja likvidit jälkimarkkinat.

Sijoitustutkimusta tehdään niin, että analyytikot laativat raakatiedosta helpommin ymmärrettäviä yhteenvetoja. Tutkimustyö auttaa sijoittajia tekemään sijoituspäätöksiä ja välittäjiä tekemään tutkimustyötä, tarjoamaan sijoitusneuvontaa sekä laatimaan markkinointitiedotteita.

Analyytikoiden työ on arvokasta rahoitusmarkkinoiden kannalta. Analyytikot kuitenkin kohtaavat työssään useita eturistiriitoja. Esimerkiksi sijoituspalveluyrityksen tai asiakkaiden intressit voivat olla ristiriidassa niiden tahojen intressien kanssa, joita varten tutkimus on laadittu. Tämän vuoksi komissio aikoo toteuttaa toimia sijoitustutkimuksen arvon ja integriteetin lisäämiseksi.

Tiedonannolla vastataan rahoitusanalyysityöryhmän (DE) (EN) (FR) ja arvopaperimarkkinoiden valvontaviranomaisten kansainvälisen yhteistyöjärjestön (IOSCO) (EN) tekemään työhön.

Rahoitusanalyysityöryhmän ja IOSCON tekemä työ

Rahoitusanalyysityöryhmän kertomuksessa keskitytään sijoitustutkimukseen liittyvien eturistiriitojen ehkäisyyn, hallintaan ja valvontaan sekä niistä tiedottamiseen. Siinä annetaan suosituksia analyytikkojen osallistumisesta arvopapereiden tarjoamiseen tai muuhun rahoitustoimintaan. Lisäksi siinä annetaan yrityksille neuvoja parhaiden käytäntöjen soveltamisesta, sijoitustutkimustulosten jakelusta vähittäismarkkinoille, analyytikkojen asianmukaisista palkkioperusteista ja analyytikkojen käymästä arvopaperikaupasta.

Vaikka IOSCO keskittyykin myyntipuolen analyytikkoihin (eli niihin, jotka työskentelevät integroiduissa sijoituspankeissa tai meklari-välittäjinä), myös muut henkilöt joutuvat kohtaamaan tällaisia eturistiriitoja. Kertomuksen (EN) tavoitteena on yhtenäisten sääntöjen soveltaminen seuraavilla aloilla:

eturistiriitojen yksilöinti ja poistaminen, välttäminen ja hallinta sekä niistä tiedottaminen
analyytikkojen ja heidän tutkimustyönsä integriteetti
sijoittajien tietämyksen lisääminen analyytikkojen kohtaamista eturistiriidoista.

Markkinoiden väärinkäyttöä koskeva direktiivi ja rahoitusvälineiden markkinoita koskeva direktiivi

Markkinoiden väärinkäyttöä koskevassa direktiivissä ja sen muutosdirektiiveissä edellytetään, että sijoitusstrategioiden suosittamiseen liittyvä tieto esitetään asianmukaisesti ja että siinä ilmoitetaan mahdollisista eturistiriidoista. Komissio on antanut säännöksen sellaisista eturistiriidoista tiedottamisesta, jotka voivat vaikuttaa sijoitustietoihin.

Sijoituspalveluyrityksellä täytyy olla rahoitusvälineiden markkinoita koskevan direktiivin mukainen toimilupa ja sen on täytettävä kyseisessä direktiivissä säädetyt vaatimukset. Rahoitusvälineiden markkinoita koskeva direktiivi edellyttää, että yritykset

ryhtyvät toimiin yksilöidäkseen eturistiriidat
tiedottavat eturistiriitapolitiikastaan
määrittelevät ja soveltavat toimia, jotka palvelevat asiakkaiden intressejä
osoittavat ne tapaukset, joissa toteutetuilla toimilla ei voida taata asiakkaan intressejä
ilmoittavat asiakkailleen eturistiriidan luonteen ja lähteen.

Eturistiriidat sijoitustutkimuksen alalla

Sijoitustutkimuksena voidaan pitää suositusta, jota kuvataan ilmaisulla "sijoitustutkimus" tai samankaltaisilla termeillä tai joka esitetään puolueettomasti ja riippumattomasti. Tällaista yleisesti asiakaskäyttöön tarkoitettua suositusta ei voida rinnastaa sijoitusneuvontaan, sillä sijoitusneuvonta vastaa tietyn asiakkaan tarpeisiin tai perustuu tietyn asiakkaan tilanteeseen. Sijoituspalveluyritysten on tosiasiallisesti eriytettävä asiakkaiden intressejä ja liiketoimintaintressejä palvelevat toiminnot. Näin ollen sellaisissa suosituksissa, joita ei voida rinnastaa sijoitustutkimukseen, on mainittava, ettei niitä ole laadittu puolueettomuutta edistävien standardien mukaisesti.

Puolueettomuuden takaamiseksi sijoituspalveluyritysten on estettävä tiettyjen rahoitusvälineiden kaupankäynti niiltä henkilöiltä, joilla on sijoitustutkimuksen ajoitusta tai sisältöä koskevaa julkaisematonta tietoa.

Nämä toimet eivät kuitenkaan sido sellaista yritystä, joka ainoastaan levittää kolmannen osapuolen laatimaa sijoitustutkimusta, edellyttäen ettei levittävä yritys ole muuttanut tutkimuksen sisältöä ja että se on todentanut rahoitusvälineiden markkinoita koskevassa direktiivissä säädettyjen vaatimusten täyttyvän.

Neljä avointa kysymystä

Rahoitusanalyysityöryhmän ja IOSCON tekemä työ jätti neljä kysymystä vaille vastausta. Ensimmäinen niistä koskee mahdollisuutta velvoittaa analyytikot rekisteröimään pätevyytensä. Analyysien vääristymisen ongelmat eivät johdu analyytikkojen pätevyyden puutteesta vaan siitä, etteivät yritykset kykene hallitsemaan sijoitustutkimuksiinsa liittyviä eturistiriitoja.

Toinen kysymys koskee riippumattomien yritysten ja investointipankkien tutkimuspalveluja. Vaikka riippumattomien tutkimusyritysten tutkimukset rahoitetaan asiakkaiden varoilla ja investointipankkien tutkimukset epäsuoremmin, ei näiden kahden tahon laatimien sijoitustutkimusten välillä ole välttämättä laatueroja. Sijoitustutkimusten tasapuolisen kohtelun varmistamiseksi rahoitusvälineiden markkinoita koskevassa direktiivissä säädetään, että sijoituspalveluyritykset saavat hyväksyä kannustimia, jos kannustimet parantavat palvelujen laatua ja jos niistä on tiedotettu asiakkaille. Tämä koskee sellaisia niputettuja ja alihankintana tarjottuja palveluita, joita meklariyritykset tarjoavat salkunhoitajille.

Kolmas kysymys koskee parhaita käytäntöjä koskevien sääntöjen käyttöönottoa liikkeeseenlaskijoiden analyytikkosuhteiden hallinnoimiseksi. Markkinoiden väärinkäyttöä koskevan direktiivin ja rahoitusvälineiden markkinoita koskevan direktiivin säännöksillä estetään liikkeeseenlaskijoita vaikuttamasta toimituksellisesti sijoitustutkimukseen ja antamasta analyytikoille hintaherkkiä tietoja muita markkinoita aikaisemmin. Komissio katsoo, että parhaita käytäntöjä koskevat säännöt tekisivät liikkeeseenlaskijoiden ja analyytikkojen välisistä suhteista ammattimaisemmat.

Neljäs kysymys koskee sijoittajavalistusta. Komissio katsoo, että sijoittajavalistus kuuluu jäsenvaltioiden, alan järjestöjen ja sijoituspalveluyritysten vastuulle. Komissio puolestaan aikoo varmistaa, että kuluttajille annetaan tietoja ja että heidän tietämystään lisätään. Tätä varten komissio järjestää konferenssin, jossa pyritään keräämään esimerkkejä parhaista kuluttajavalistuskäytännöistä ja löytämään keino parantaa kuluttajien taloustietämystä.

See also