EU-maiden poliisin ja tullin välisen tiedonvaihdon yksinkertaistaminen
TIIVISTELMÄ ASIAKIRJASTA:
Neuvoston puitepäätös 2006/960/YOS — EU-maiden lainvalvontaviranomaisten välisten tietojen ja tiedustelutietojen vaihto
PUITEPÄÄTÖKSEN TARKOITUS
Puitepäätöksen tarkoituksena on mahdollistaa EU-maiden lainvalvontaviranomaisten* välinen tietojen ja tiedustelutietojen vaihto tehokkaalla tavalla, kun kyseessä on rikostutkinta tai rikostiedusteluoperaatio.
TÄRKEIMMÄT KOHDAT
Tietojen vaihtoa koskevat ehdot
-
EU-maat eivät saa soveltaa tiukempia tiedonantoon liittyviä sääntöjä kansainvälisellä tasolla kuin mitä yleisesti sovelletaan kansallisesti, esimerkiksi vaatimalla juridista sopimusta.
-
EU-maiden tulee normaalisti antaa seitsemän päivän sisällä vastaus pyyntöihin, jotka vastaavat eurooppalaisella pidätysmääräyksellä* tarkoitettavia rikoksia, ja mikäli tiedot ovat lainvalvontaviranomaisen käytettävissä. Vastaus on annettava kahdeksan tunnin sisällä, mikäli pyyntö on kiireellinen. Muissa tapauksissa maiden on annettava vastaus 14 päivän kuluessa. Mikäli määräaikoja ei voida noudattaa, pyynnön saaneen EU-maan on perusteltava syy tähän.
-
Tietoja voidaan vaihtaa myös oma-aloitteisesti. Tässä tapauksessa annetaan ainoastaan sellaisia tietoja, jotka ovat tarpeen rikoksen tai rikollisen toiminnan paljastamisessa, ehkäisemisessä ja tutkinnassa.
-
Tiedot voidaan vaihtaa olemassa olevien kanavien välityksellä, ja ne on jaettava Europolille tai Eurojustille, mikäli tiedot liittyvät niiden toiminta-alueeseen, tavanomaisia tietosuojasääntöjä soveltamalla.
Tietojen vaihtoa koskevat rajoitukset
Lainvalvontaviranomaisilla ei ole velvollisuutta kerätä tietoa pyyntöä varten tai hankkia tietoa pakkokeinoin. Tämän lisäksi
-
Tietoja ei voi käyttää todisteena oikeusviranomaisen luona ilman tiedot toimittaneen jäsenvaltion suostumusta (tämä voidaan ilmoittaa jo vastauksen yhteydessä).
-
Tiedot, jotka on saatu EU:n ulkopuolisesta maasta, voidaan jakaa ainoastaan kyseisen maan suostumuksella.
-
Lainvalvontaviranomainen voi kieltäytyä antamasta tietoja, jos on aiheellista olettaa, että tiedot voisivat vahingoittaa kansallista turvallisuutta, tutkintaa, operaatiota, henkilöiden turvallisuutta tai ne ovat rikokseen nähden selkeästi epäsuhteessa tai merkityksettömiä.
-
Lainvalvontaviranomainen voi myös kieltäytyä toimittamasta tietoja, jos pyyntö liittyy rikokseen, josta voitaisiin määrätä enintään yhden vuoden pituinen vankeusrangaistus tai mikäli lainvalvontaviranomaisella ei ole lupaa tietojen luovuttamiseen.
PUITEPÄÄTÖKSEN SOVELTAMINEN
Puitepäätöstä on sovellettu 30. joulukuuta 2006 lähtien. EU-maiden oli saatettava se osaksi kansallista lainsäädäntöä 19. joulukuuta 2008 mennessä.
TAUSTAA
Tämä puitepäätös korvaa Schengenin sopimuksen siltä osin kuin se koskee tietojen vaihtoa (39 artikla) ja oma-aloitteista tietojen vaihtoa (46 artikla).
Yhdistynyt kuningaskunta (1) ilmoitti 1. joulukuuta 2014 haluavansa osallistua päätökseen. Osallistuminen vahvistettiin komission päätöksellä 2014/858/EU.
Lisätietoja:
* KESKEISET TERMIT
Lainvalvontaviranomainen: kansallinen poliisi-, tulli- tai muu viranomainen, jolla on valta paljastaa, ehkäistä ja tutkia rikoksia sekä käyttää julkista valtaa ja pakkokeinoja.
Eurooppalainen pidätysmääräys: määritelty neuvoston puitepäätöksessä 2002/584/YOS.
ASIAKIRJA
Neuvoston puitepäätös 2006/960/YOS, tehty 18 päivänä joulukuuta 2006, Euroopan unionin jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaisten välisten tietojen ja tiedustelutietojen vaihdon yksinkertaistamisesta (EUVL L 386, 29.12.2006, s. 89–100)
Puitepäätökseen 2006/960/YOS tehdyt peräkkäiset muutokset on sisällytetty alkuperäiseen säädökseen. Konsolidoitu toisinto on tarkoitettu ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.
MUUT ASIAAN LIITTYVÄT ASIAKIRJAT
Komission päätös 2014/858/EU, annettu 1 päivänä joulukuuta 2014, Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan ilmoituksesta, jonka mukaan se haluaa osallistua poliisiyhteistyön ja rikosasioissa tehtävän oikeudellisen yhteistyön alalla ennen Lissabonin sopimuksen voimaantuloa annettuihin, Schengenin säännöstöön kuulumattomiin unionin säädöksiin (EUVL L 345, 1.12.2014, s. 6–9)
Viimeisin päivitys: 07.09.2016