Tavoitteena yleinen toimintalinja tietoverkkorikollisuuden torjumiseksi

Internetin käytön arkipäiväistyessä myös internetin käyttäjiin kohdistuva rikollisuus on yleistynyt. Tietoverkkorikosten tekijät toimivat usein toisissa maanosissa. Tietoverkkorikollisuuden* nopea kasvu oli syynä siihen, että Euroopan komissio alkoi vuonna 2007 valmistella kattavaa toimintalinjaa sen torjumiseksi.

SÄÄDÖS

Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle ja alueiden komitealle: Tavoitteena yleinen toimintalinja tietoverkkorikollisuuden torjumiseksi (KOM(2007) 267 lopullinen, 22.5.2007)

TIIVISTELMÄ

Internetin käytön arkipäiväistyessä myös internetin käyttäjiin kohdistuva rikollisuus on yleistynyt. Tietoverkkorikosten tekijät toimivat usein toisissa maanosissa. Tietoverkkorikollisuuden* nopea kasvu oli syynä siihen, että Euroopan komissio alkoi vuonna 2007 valmistella kattavaa toimintalinjaa sen torjumiseksi.

TIEDONANNON TARKOITUS

Tiedonannossa esiteltiin yleinen toimintalinja tietoverkkorikollisuuden torjunnan koordinoinnin tehostamiseksi.

TÄRKEIMMÄT NÄKÖKOHDAT

Tavoite ja toimet

Tietoverkkorikollisuuden torjuntaa jäsenvaltioiden, Euroopan ja kansainvälisellä tasolla pyrittiin vahvistamaan seuraavilla toimilla:

• 1.

  Käytännön lainvalvontayhteistyön parantaminen vahvistamalla ja selkeyttämällä Europolin, Eurojustin ja muiden organisaatioiden vastuualueita.

• 2.

  EU-maiden lainvalvonta- ja oikeusviranomaisille suunnatut koordinoidut ja yhteensovitetut koulutusohjelmat yhteistyössä Europolin, Eurojustin, Euroopan poliisiakatemian ja Euroopan juridisen koulutusverkoston kanssa.

• 3.

  EU-maiden poliittisen yhteistyön ja koordinaation tehostaminen perustamalla EU:n pysyvä yhteyspiste tietojenvaihtoa varten sekä tietoverkkorikollisuutta koskeva EU:n koulutusfoorumi.

• 4.

  Poliittinen ja oikeudellinen yhteistyö EU:n ulkopuolisten maiden kanssa hyödyntämällä vuonna 2001 tehtyä tietoverkkorikollisuutta koskevaa Euroopan neuvoston yleissopimusta (ja sen lisäpöytäkirjaa), G8-maiden perustamaa ympärivuorokautista tietoverkostoa huipputeknologiaan liittyvän rikollisuuden torjumiseksi (G8 Lyon-Roma High-Tech Crime Group) ja Interpolin johtamia hankkeita.

• 5.

  Julkisen ja yksityisen sektorin vuoropuhelun parantaminen niiden keskinäisen luottamuksen lisäämiseksi ja tärkeiden tietojen vaihtamiseksi.

• 6.

  EU-maiden lainsäädännön ja määritelmien yhtenäistäminen tietoverkkorikollisuuden alalla.

• 7.

  Toimenpiteiden/indikaattoreiden kehittäminen tietoverkkorikollisuuden laajuuden selvittämiseksi.

• 8.

  Tiedottaminen tietoverkkorikollisuuden vaaroista ja sen aiheuttamista kustannuksista.

• 9.

  EU:n tutkimusohjelmat esimerkiksi Sisäisen turvallisuuden rahasto - Poliisiyhteistyö -ohjelman puitteissa.

TULOKSET

Toimintalinjalla on saavutettu seuraavia tuloksia:

• direktiivi lasten seksuaalisen hyväksikäytön ja seksuaalisen riiston sekä lapsipornografian torjumisesta
• EU:n kyberturvallisuusstrategia (2013)
• Euroopan verkkorikostorjuntakeskuksen perustaminen (2013)
• direktiivi tietojärjestelmiin kohdistuvista hyökkäyksistä (2013).

Lisätietoja saa tietoverkkorikollisuutta koskevalta Euroopan komission verkkosivustolta.

TAUSTAA

Vuonna 2009 voimaan tulleen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 68 artiklassa tunnustetaan virallisesti Eurooppa-neuvoston merkittävä asema sisäasioita koskevan sääntelyn alalla. Sen ansiosta tietoverkkorikollisuuden torjuntatoimia voidaan täydentää EU-lainsäädännöllä ja laaja-alaisemmilla aloitteilla.

AVAINTERMIT

Tietoverkkorikollisuus: rikokset, jotka tehdään sähköisiä viestintäverkkoja ja tietojärjestelmiä hyödyntäen tai jotka kohdistuvat mainittuihin verkkoihin ja järjestelmiin.

Tietoverkkorikollisuus voidaan jakaa kolmeen alaryhmään:

• Perinteiset rikollisuuden muodot, joissa rikoksentekovälineenä on kuitenkin internet (kuten petokset ja väärentäminen). Nämä rikokset vaihtelevat väärän henkilöllisyyden käytöstä phishing-hyökkäyksiin (verkossa toimivat rikolliset perustavat väärennetyn verkkopankkisivuston huijatakseen käyttäjiltä salasanoja tai tietoja ja viedäkseen heidän rahansa). Internetin myötä myös huumausaineiden, aseiden ja uhanalaisten lajien kansainvälinen kauppa on muuttanut muotoaan.
• Laittoman sisällön julkaiseminen esimerkiksi terrorismiin, väkivaltaan, rasismiin, muukalaisvihaan tai lasten seksuaaliseen hyväksikäyttöön yllyttävillä sivustoilla.
• Ainoastaan sähköisissä verkoissa esiintyvät rikokset, uusi ja usein laaja-alainen ja suurimittainen rikollisuus, jota ei tunnettu ennen internetaikaa. Rikolliset hyökkäävät tietojärjestelmiä vastaan vaarantaen esimerkiksi valtioiden kriittisiä tietoinfrastruktuureja ja uhaten siten suoranaisesti niiden kansalaisia. Hyökkäyksiin voidaan käyttää ns. botnet-verkkoja (lyhenne englannin ilmauksesta ”robot networks”, robottiverkot), joiden kautta jaetaan haittaohjelmistoja käyttäjän koneen kaappaamiseksi ohjelman lataamisen yhteydessä. Saastuneiden tietokoneiden verkon avulla tehdään rikoksia käyttäjien tietämättä.

MUUT ASIAAN LIITTYVÄT ASIAKIRJAT

Yhteinen tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle - Euroopan unionin kyberturvallisuusstrategia: Avoin, turvallinen ja vakaa verkkoympäristö (JOIN (2013) 1 final, 7.2.2013).

Viimeisin päivitys: 26.05.2015