Vähemmän hallinnollisia muodollisuuksia, enemmän kasvua

Komissio ehdottaa, että sääntelyn parantaminen ja yksinkertaistaminen liitetään Lissabonin tavoitteiden toteuttamiseen. Komissio kytkee toisiinsa sääntelyn parantamisen ja kasvun lisäämisen, jotka kulkevat käsi kädessä työllisyyden laadullisen ja määrällisen parantamisen kanssa. Hallinnollisten muodollisuuksien vähentäminen auttaa yrityksiä lisäämään kasvua ja työllisyyttä Euroopan unionissa. Tavoitteen saavuttamiseksi komissio esittää parempia sääntelyvälineitä ja toivoo, että Euroopan unionin ja jäsenvaltioiden lainsäädäntöelinten keskinäistä vuoropuhelua lisätään.

SÄÄDÖS

Komission tiedonanto neuvostolle ja Euroopan parlamentille -- Parempaa sääntelyä kasvun ja työllisyyden edistämiseksi Euroopan unionissa, annettu 16. maaliskuuta 2005, [KOM (2005) 97 -- Ei vielä julkaistu EUVL:ssä].

TIIVISTELMÄ

Tiedonannon tavoitteena on lisätä kasvua ja työllisyyttä edistämällä sääntelyn parantamista ja yksinkertaistamista aloilla, joilla on kyse Euroopan kilpailukyvystä. Komissio katsoo, että sääntelyn yksinkertaistamisprosessi tekee Euroopasta sijoittajien ja työntekijöiden kannalta entistä kiinnostavamman.

Yhteisön lainsäädännön monimutkaisuuden on todettu heikentävän viranomaisten, yritysten, kansalaisten ja työmarkkinaosapuolten tuottavuutta. Lainsäädännölliset ja hallinnolliset velvoitteet haittaavat erityisesti pieniä ja keskisuuria yrityksiä (pk-yrityksiä), joiden osuus Euroopan unionin työpaikoista on kaksi kolmasosaa.

Nykyisen lainsäädännön yksinkertaistaminen

Sääntelyn yksinkertaistaminen edellyttää toimia kaikilla tasoilla, mikä tarkoittaa sekä yhteistyötä Euroopan parlamentin ja neuvoston kanssa että jäsenvaltioiden panostusta, jotta hyvän lainsäädännön periaatteiden noudattaminen taataan.

Sääntely-ympäristön yksinkertaistamisstrategia on yksi sääntelyn parantamisaloitteen kulmakivistä. Yksinkertaistamisella ei tarkoiteta pelkästään nykyisten säädösten uudelleenkirjoittamista, vaan sillä pyritään luomaan sellaisia sääntöjä, jotka ovat noudattamisen kannalta tehokkaampia, joustavampia ja oikeasuhtaisempia.

Parantaakseen sääntely-ympäristön yksinkertaistamisaloitteen vaikutuksia kasvuun ja kilpailukykyyn komissio ehdottaa seuraavia toimenpiteitä:

• yksinkertaistamistarpeessa olevan lainsäädännön tunnistaminen siltä osin kuin lainsäädäntö on osoittautunut monimutkaisuudeltaan suhteettomaksi. Komissio ehdottaa sääntelyn parantamista koskevien verkkosivujen kehittämistä, jotta yritykset, kansalaisjärjestöt ja kansalaiset voivat lausua mielipiteensä ja jotta niitä koskevasta lainsäädännöstä johtuvat kustannukset voidaan arvioida tarkasti;
• yhdennettyjen alakohtaisten toimintasuunnitelmien valmistelu eri alojen, kuten tuotantoteollisuuden, autoteollisuuden, kalastusalan ja televiestinnän teknisten määräysten yksinkertaistamiseksi;
• eurooppalaisten standardien käytön edistäminen EU-lainsäädännön teknisenä tukena tai lainsäädännön vaihtoehtona.

Komissio käynnisti jo vuonna 2003 ensimmäisen yksinkertaistamista koskevan ohjelman yhteisön säännöstön määrän vähentämiseksi. Komissio ehdotti, että säädökset konsolidoitaisiin ja kodifioitaisiin systemaattisemmin heti kun niitä on muutettu ja että vanhentuneet säädökset poistettaisiin säännöstöstä. Komissio kehottaa kyseisiä yhteisön ja kansallisen tason toimijoita jatkamaan tämänsuuntaisia pyrkimyksiä.

Nykyisen lainsäädännön osalta neuvosto on laatinut vuonna 2004 luettelon 15 eri alaa koskevista ensisijaisista säädöksistä, joita on tarpeen yksinkertaistaa. Komissio on vuoden 2005 alusta lähtien, kyseistä säädösluetteloa koskevan laajan vaikutustenarvioinnin, jäsenvaltioiden ja liike-elämän laajan kuulemisen sekä internetissä järjestetyn julkisen kuulemisen jälkeen, kilpailukykyyn ja talouden elvyttämiseen liittyvien tavoitteiden mukaisesti keskittynyt ensisijaisesti tiettyihin keskeisiin aloihin, kuten yhtiöoikeuteen, rahoituspalveluihin, liikenteeseen ja kuluttajansuojaan.

Vaikutustenarviointi

Komissio sitoutuu tekemään vaikutustenarvioinnit, joiden yhteydessä se analysoi huolellisesti uuden lainsäädännön taloudelliset, yhteiskunnalliset ja ympäristöä koskevat seuraukset. Vaikutustenarviointien lisäksi järjestetään laaja kuulemisprosessi, jossa kuullaan kaikkia niitä, jotka haluavat vaikuttaa uusien sääntöjen valmisteluun.

Vaikutustenarviointia koskevien uusien suuntaviivojen mukaan painopiste näissä analyyseissä on taloudellisissa seikoissa. Päätavoitteena on edistää kilpailukykyä ja tehokasta kilpailua ja samalla ottaa edelleen huomioon ehdotettujen toimenpiteiden yhteiskunnalliset ja ympäristövaikutukset. Erilaisista kansallisista ja alueellisista säännöistä koostuva monimutkainen säädösverkko voi ainoastaan vahingoittaa kilpailua, kun taas saman säännön noudattaminen kaikissa jäsenvaltioissa yksinkertaistaa ja tehostaa kilpailua.

Sääntelyn parantaminen jäsenvaltioissa

Sääntelyn parantaminen ei ole pelkästään yhteisön huoli, eikä sitä ratkaista pelkästään toimielinten välisellä yhteistyöllä. Jäsenvaltiot voivat myös edistää byrokratian vähentämistä. Komissio toivoo, että sääntelyn parantamisesta tulee erottamaton osa Lissabonin kansallisia toimintasuunnitelmia. Komissio suosittelee sen vuoksi jäsenvaltioille, että ne:

• ryhtyvät kansallisiin toimenpiteisiin sääntelyn parantamiseksi ja sisällyttävät näihin toimenpiteisiin vaikutustenarviointijärjestelmiä ja yksinkertaistamisohjelmia;
• käyvät ennaltaehkäisevää vuoropuhelua komission yksiköiden ja jäsenvaltioiden välillä välttääkseen erityisen tärkeiden yhdenmukaistettujen alojen direktiivien osalta sellaiset menettelyt, joita direktiivin saattamisessa osaksi kansallista lainsäädäntöä ei kyseisessä direktiivissä suoraan vaadita;
• ottavat käyttöön rikkomismenettelyt ja ennaltaehkäisevät tarkastukset parantaakseen sääntelyn laatua avoimuuden, luettavuuden ja tehokkuuden osalta sellaisilla aloilla, joita ei ole yhdenmukaistettu, kuten tavaroiden vapaassa liikkuvuudessa.

Komissio on vuoden 2005 aikana muodostanut seurantaa varten kuulemiselimiä, joihin kuuluu:

• sääntelyn parantamiseen erikoistuneita kansallisia asiantuntijoita. Ryhmä toimii komission neuvonantajana, erityisesti yksinkertaistamista ja vaikutustenarviointia koskevissa asioissa. Ryhmän muodostaminen vahvistaa komission ja jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä ja parantaa näin yhteisön lainsäädännön täytäntöönpanon laatua.
• sääntelyn parantamiseen erikoistuneita riippumattomia asiantuntijoita, jotka voivat komission pyynnöstä osallistua työhön. Kyseisten asiantuntijoiden tehtävänä on antaa ulkopuolinen lausunto tietyissä vaikutustenarvioinneissa käytettyjen menetelmien tieteellisyydestä.

Komissio jatkaa arviointiraporttien julkaisemista varmistaakseen yksinkertaistamisstrategian täytäntöönpanon seurannan.

MUUT ASIAAN LIITTYVÄT ASIAKIRJAT

Ensimmäinen välikertomus sääntely-ympäristön yksinkertaistamisstrategian edistymisestä, tehty 14. marraskuuta 2006 [KOM(2006) 690 - Ei julkaistu EUVL:ssä].

Kyseinen komission valmisteluasiakirja täydentää tiedonantoa "Strateginen katsaus: sääntelyn parantaminen Euroopan unionissa". Komissio tarkastelee siinä yksinkertaistamisstrategian täytäntöönpanon edistymistä ja lisää lokakuussa 2005 nimettyjen aloitteiden joukkoon 43 uutta aloitetta, joita voitaisiin yksinkertaistaa vuosina 2006-2009. Uudet aloitteet kattavat muun muassa maatalousalan hallinnollisen yksinkertaistamisen, nykyisen lelulainsäädännön yksinkertaistamisen ja ympäristömerkkijärjestelmän tarkistamisen.

Komission tiedonanto neuvostolle, Euroopan parlamentille, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle, annettu 14. marraskuuta 2005, Strateginen katsaus: sääntelyn parantaminen Euroopan unionissa[KOM(2006) 689 - Ei julkaistu EUVL:ssä].

Strategisessa katsauksessa tarkastellaan tapahtunutta edistystä ja tärkeimpiä tulevaisuuden haasteita. Komissio katsoo, että EU:n sääntelyn parantamiseksi on tehty paljon, mutta ohjelmaa on edelleen vietävä määrätietoisesti eteenpäin. Komissio, parlamentti, neuvosto ja jäsenvaltiot voivat tehdä vielä paljon enemmän. Komissio kehottaa edelleen tehostamaan voimassa olevan lainsäädännön yksinkertaistamista, vähentämään hallinnollisia rasitteita ja kodifioimaan ja kumoamaan vanhentunutta lainsäädäntöä. Jäsenvaltioiden kanssa käytävän yhteistyön osalta näkyvintä edistystä on tapahtunut hallinnollisten kustannusten mittaamisessa ja hallinnollisten rasitteiden vähentämisessä. Vain suhteellisen harva jäsenvaltio laatii järjestelmällisesti vaikutustenarviointeja uusista säädösehdotuksista, eikä tuloksista useinkaan tehdä ulkopuolisia arvioita. Kansallisella tasolla on kuitenkin toteutettu useita konkreettisia aloitteita, kuten eGovernment, keskitetyt palvelupisteet ja kansalliset rekisteröintitoimistot.

Komission tiedonanto EU:n yhteisestä metodiikasta lainsäädännöstä johtuvien hallintokustannusten arvioimiseksi, annettu 21. lokakuuta 2005 [KOM(2005) 518 - Ei julkaistu EUVL:ssä].

Tiedonannossa esitellään EU:n yhteinen metodiikka ja sen seuraavat täytäntöönpanovaiheet. EU:n yhteistä metodiikkaa hallintokustannusten arvioimiseksi on sovellettava oikeassa suhteessa tarpeeseen eli ainoastaan silloin, kun se on säädöksen mukaisten hallinnollisten velvoitteiden aiheuttamien kustannusten kannalta perusteltua. Kaikki hallinnollisten rasitteiden vähentämistoimet eivät kuitenkaan aina sisällä kvantifiointia. Tällöin kohderyhmiltä tulevia valituksia ja ehdotuksia varten olisi järjestettävä julkinen kuuleminen. Asiantuntijaryhmä tarkastaa sen jälkeen sääntelykehyksen ja laatii yksinkertaistamista koskevat suositukset. Komissio katsoo, että EU:n yhteisellä arviointimetodiikalla on lisäarvoa edellyttäen, että sitä ei sovelleta muiden vaikutustenarviointien kustannuksella.

Komission tiedonanto, annettu 27. syyskuuta 2005, vireillä olevien lakiehdotusten seulonnan tulokset [KOM(2005) 462 - Ei julkaistu EUVL:ssä].

Tiedonannossa esitellään komission seulonnan tulokset kaikista neuvostossa ja parlamentissa vireillä olevista lakiehdotuksista. Yksi lainsäädännön yksinkertaistamistavoitteen onnistumista edistävistä tekijöistä on toimielinten välinen yhteistyö. Vuoden 2005 maaliskuussa annetun tiedonannon mukaan vaikutustenarvioinnit koskevat kaikkia vireillä olevia lakiehdotuksia. Seulontaprosessia huhtikuussa 2005 käynnistettäessä vireillä olevien lakiehdotusten määrä oli 489. Komissio ehdottaa, että lakiehdotus joko vedetään pois tai pidetään lainsäädäntöprosessissa sen mukaan, mitä perusteellinen taloudellisten vaikutusten arviointi osoittaa. Komission seulonnan tuloksena yhteensä 73 vireillä olevaa ehdotusta on todettu ristiriitaiseksi Lissabonin tavoitteiden kanssa, ja niihin on jouduttu puuttumaan.

Viimeisin päivitys 28.02.2007